Helteeltä suojaan

varjossa

Tehokas tapa suojautua auringon lämmitysvaikutukselta on pysytellä varjossa. Kuva: Mika Toivonen

Hyytävän kylmän talven jälkeen lämmin kesä on monelle toivottu vieras. Lämpimät ilmat ovat viivytelleet tuloaan, mutta pientä esimakua armaan aurinkomme armottomuudesta saimme viime sunnuntaina. Saman sunnuntaipäivän aikana mitattiin kesän lämpö- ja salamaennätykset.

Mustikka-ajan ollessa parhaimmillaan blogistimme koki metsässä myös kesän hyttys- ja paarmaennätyksen. Luonnon monimuotoisuus näyttäytyi tässä mielessä helteen aikana pahimmillaan. Biodiversiteetin kätköistä tuntui löytyvän suunnaton määrä verenhimoissaan hyvin nälkäisiä surisijoita ja ryömijöitä imukärsineen, piikkeineen ja hampaineen.

Sään ääri-ilmiöistä helle niittää eniten lohdutonta satoaan. Ilmiö ei suinkaan rajoitu vain lämpimiin maihin, sillä myös Suomen olosuhteissa arvioidaan tavallisena kesänä kuolevan 200 henkilöä kuumuuden seurauksena. Poikkeuksellisen kuuman kesän aikana hellekuolemien määrä voi kivuta jopa tuhanteen. Riskiryhmässä ovat erityisesti huonokuntoiset vanhukset, jos taustalla on kroonista sydänsairautta, kova nesteenpoistolääkitys tai mikäli elimistö muuten liian vähäisen juomisen johdosta pääsee kuivumaan hellejakson pitkittyessä. Kesällä tulee muistaa juoda paljon – vettä.

Helteen tukaluutta vastaan voi yrittää taistella monin eri menetelmin. Korkea huonelämpötila yhdistettynä korkeaan ilmankosteuteen tekee olon erityisen tukalaksi, sillä se vaikeuttaa elimistön omaa jäähdytysmekanismia haihduttaa hikeä ihon pinnalta.

Ensimmäisenä keinona kannattaa yrittää tuulettaa. Ikkunat ja ovet auki, mielellään eri puolilta taloa vedon aikaansaamiseksi. Pöytä- tai kattotuulettimet, vaikka nämä omalta osaltaan hiukan lämmittävätkin huoneilmaa, ovat silti monesti hyödyllisiä, sillä ilman liike tehostaa kosteuden haihtumista ihon pinnalta viilentäen kehon lämpötilaa.

Ilmalämpöpumppuja voi käyttää jäähdyttämiseen, vaikka koko kesän huristessaan tämä helposti syö ne vähätkin laitteen sähkölaskussa säästämät eurot. Aina ei ole suinkaan tarpeen viilentää koko asuntoa. Pieniä siirrettäviä ilmastointilaitteita voi käyttää yksittäisen huoneen, esimerkiksi makuuhuoneen viilentämiseen yöksi, mutta ongelmaksi tietysti muodostuu poistoilman ja kondensioveden johtaminen pois asunnosta.

Taloa voi joissain olosuhteissa yrittää suojata auringon lämpösäteilyltä. Etelämeren maissa ei aivan turhan takia kalkita taloja valkoisiksi tai korkeiden talojen ilmankiertoa suunnitella siten, että siellä käy läpi talon pieni tuulenvire.

Teoriassa asuntoa voi yrittää varjostaa väliaikaisella vuorauksella tai muilla infrapunasäteilyä heijastavilla peitteillä, mutta usein jo laadukkaat sälekaihtimet auttavat asiaa. Maalämpöä voi jossain määrin hyödyntää myös toiseen suuntaan, imemällä asuntoon tulevan ilman maan alle asennetun ilmastointiputken kautta, antaen samalla kondensioveden imeytyä maaperään.

Jos mikään ei auta, niin juuri ennen nukkumaanmenoa otettu kylmä suihku auttaa varmasti. Vielä jos käy nukkumaan märän pyyhkeen tai lakanan alle, niin voi tulla jopa vilu.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää. Tagit: , , . Pysyvä linkki.

10 vastausta kirjoitukseen

  1. Allu sanoo:

    Onko tänä kesänä yhtään ihmistä kuollut helteiden takia? Meillä on kotona ilmalämpöpumppu ja se tuntuu toimivan hyvin, myös talvella se kuivaa ja lämmittää, se on aika kätevä. :D

    • Mika Toivonen sanoo:

      Ei tähän tietenkään voi antaa tarkkoja lukuja, mutta riski helteillä kasvaa. Tämä kesä nyt toistaiseksi on ollut aika viileä yhtä hellejaksoa lukuunottamatta. Jäi blogitekstistä lähteet pois, mutta aiheesta löytyy verkosta useitakin uutisia. Kohtalaisen hyvä esimerkiksi tässä:
      http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/vaietut-hellekuolemat-ovat-taas-lahella-1.735110

  2. Pete sanoo:

    Kylmää suihkua parempi on kuuma suihku tai sauna. Kun saunoo kunnolla ei ole hikinen olo pitkään aikaan..
    Jos saunaan ei ole mahdollisuutta voi kastella paidan kuumalla vedellä ja pukea sitten päälleen. Sitten on ihanan
    viileä olo niin pitkään kun paidasta haihtuu kosteutta. Mutta ei pidä käyttää kylmää vettä koska sillä kastellun
    paidan päällepukeminen on todella epämiellyttävää

    • Mika Toivonen sanoo:

      Ok, kuuman suihkun taustalla voi olla se, että lämmin vesi haihtuu nopeammin ja lisää myös pintaverenkiertoa iholla. Tämä nyt puhdas arvaus, mutta mieleisin menetelmä selviää kokeilemalla.

  3. Sofia sanoo:

    Vinkki – kuulostaa oudolta, mutta toimii. Talvisen kuumavesipullon käänteisversio, tee se itse -menetelmällä: kylmäpullo. Jäämurskaa vanhaan muovipulloon ja pullo sänkyä viilentämään. Ja pullon päälle sukka, jos tuntuu liian hyiseltä. *keksitty erittäin nihkeän helteisissä tunnelmissa etelässä*

    • Mika Toivonen sanoo:

      Jep, varmasti toimii. Suolaa vielä jäämurskan sekaan, niin kylmenee lisää. Vanha hotellikikka virvokkeiden kylmentämiseksi on tyhjentää jääpalakone kylpyammeeseen ja sekaan reilusti ruokasuolaa.

  4. mika sanoo:

    Kyllä nykyisin liki kaikissa siirrettävissä jäähdytyskoneissa kondenssivesi johdetaan siltä kylmäkennolta sille kuumakennolle jäähdytyksen tehostamiseksi, jolloin sen kondensoituneen veden haihduttaminen tehostaa jäähtymistä.

    Tälläinen on mm. jo viisi vuotta sitten hankkimani kylmäkone, jolla viilennän pelkkää makuuhuonetta, koska sen 3kW jäähdytysteho ei riitä koko kerrostalohuoneistolle, joka on ylimmässä kerroksessa ja ilmansuuntina etelä/länsi, joten kuumuutta piisaa jos auringon valoa on. Lisäksi tuolle kylmäkoneelle olen tehnyt korvausilman oton suoraan ikkunaluukun alaosasta eristetyllä putkella koneelle, jotta koneen tekemä kylmä ilma ei suoraan puhallettaisi ulos ja samalla imettäisi tilalle kuumaa korvaus ilmaa. Myöspoistoilmaputki on eristetty. Lisäksi ikkunaluukun tilalla on kesäisin ilmatiivis 50mm eristelevy, johon imu- ja poistoilmaputket on liitetty. Makuuhuoneen saa helteilläkin pysymään siedettävässä korkeintaan 23C lämpötilassa, vaikka muussa huoneistossa pitkissä helteissä lämpötila voi nousta sinne 27C tuntumaan.

    Ilman aktiivisia jäähdytystoimia huoneiston lämpötila nousee sinne sietämättömään 36C lämpötilaan asti helteillä.
    Toki ilman kiertoa huoneistossa on tehostettu kesäisin siten, että länsisivulla (keittiö) on ikkunaluukun kokonaan peittävä vaneripaneeli, jossa on 6 kpl isoja laitetuulettimia (valittu äänen minimoimiseksi) ja jotka käynnistyvät kellokytkimellä yöksi, imien eteläsivulta suodattimella peitetystä ikkunaluukusta kylmempää ilmaa. Kuumimman päivän ajan järjestelmä on pysähdyksissä.

    Näillä menetelmin kämpän lämpötila on pysynyt tänä kesänä korkeintaan 25C ja makuuhuoneessa 23C, mikä on siedettävä lämpötila.

    Eli huoneiston rakenteet ovat millaisia ovat, joten lämpötilan kokoamista voi estää vain aktiivisilla toimilla, joita ovat olleet sälekaihtimet päivisin kiinni, koska suora auringonvalo lämmittää uskomattomasti (liki 1000W/m2). Ilmanvaihdon hallinta ja tehostaminen viileään aikaan ja makuuhuoneen aktiivinen jäähdytys.
    Urbaaneissa ympäristöissä kun tuo lämpötila kohoaa selvästi korkeammaksi kuin maaseudulla, kun aurinko paistaa.

  5. Tiedustelija sanoo:

    Siis Forecan sääennusteet eivät ole pitäneet lainkaan paikkaansa, nytkin täällä pitäisi sataa kaatamalla, mutta onneksi ei sada!!! Suututtaa kun ei enää säätiedoitukseenkaan voi luottaa.

  6. Joku vaan sanoo:

    Kirjoitus antaa vahvasti väärää tietoa lämpöpumpun ja siirrettävän jäähdytyskoneen tehosta ja kulutuksesta. Laadukas ja energiatehokas ilmalämpöpumppu köyttää jäähdytyksessä 400-500w sähköä täydellä teholla toimiessaan, joka tarkoittaa maksimissaan noin euron vuorokausikustannusta. Käytännössä kulutus on oleellisesti pienempi, varsinkin jos tyytyy pudottamaan lämpötilaa maltillisesti esim. 24 asteeseen. Tuolla jäähdytysteholla saa viileäksi helposti jopa 80 neliön asunnon.

    Sen sijaan siirrettävät jäähdytyslaitteet kuluttavat 800-1000 wattia, eikä jäähdytysteho riitä kuin 20-30 neliölle. Suurin ongelma on tuo toisen kommentoijan mainitsema korvausilman tarve, eli ilman erikoisjärjestelyitä kone puhaltaa ison osan jäähdytetystä huoneilmasta pihalle poistoputken kautta. Lisäksi poistoputki hohkaa kuin kiuas huonontaen tehoa entisestään. Jäähdytys näillä ”pikkukoneilla” on siis erittäin kallista ja tehotonta. Toki tuo on monelle ainoa vaihtoehto, jos asumismuoto ei mahdollista kunnollista kiinteää lämpöpumppua.

    • Mika Toivonen sanoo:

      Tarkoitus ei ollut erityisesti kritisoida lämpöpumppuja, vaan erilaisia kylmälaitteita yleensä. Carnotin kiertoon nuo kaikki kuitenkin idealtaan perustuvat, ja harvemmin erityisen hyvällä hyötysuhteella. Pelkästään jo jääkaappi ottaa verkosta tehoa keskimäärin 0,5 kW/h. Toki lämpötilapudotus on suurempi, mutta viilennettävä tila on huoneistoa huomattavasti pienempi. No, todellisen tehokulutuksen selvittämiseen lämpöpumpuilla jäähdyttämisessä ei liene muuta varmaa keinoa, kuin lämpötilamittaus ennen ja jälkeen jäähdytyksen, kello ja sähkönkulutusmittari.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.