Foucault’n heiluri on mielenkiintoinen mittalaite maapallon pyörimisliikkeen tutkimiseen. Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri tuottaa nk. Coriolis-ilmiön, joka saa tykinkuulat kaartumaan oikealle sekä matalapaineet pyörimään pääsääntöisesti vastapäivään pohjoisella pallonpuoliskolla.
Suomessa ensimmäinen Foucault’n heiluri asennettiin Eurajoen vesitorniin vuonna 1986. Foucault’n heiluria voi heilutella myös Vantaan tiedekeskus Heurekassa. Huonekorkeuden salliessa Foucault’n heilurin voi valmistaa kätevästi myös kotioloissa.
Henkilöauton sisälle kiinnitetty vappupallo liikahtaa kiihdytyksessä eteenpäin. Oikealle kaartaessa vappupallo kallistuu myös oikealle. Jarruttaessa pallo liikahtaa taaksepäin. Tiheyserojen muodostuminen ja tasoittuminen on läsnä kaikessa, mikä ilmaa tai vettä liikuttaa.
Vappupallon erikoista käyttäytymistä selitetään Arkhimedeen lain nosteella. Vappupallon helium on ympäröivää ilmaa kevyempää kaasua, joten auton kiihdytyksessä heliumin syrjäyttämä ilmamassa muodostaa ylöspäin suuntautuvan nosteen lisäksi vaakasuuntaisen nosteen (tai painegradientin), mikä puskee palloa pienemmän tiheyden suuntaan. Kattoon kiinnitetty omena ei käyttäydy samalla tavoin, sillä omena on ympäröivää ilmaa tiheämpää materiaalia. Painottomassa tilassa (nollakiihtyvyydessä) nostetta ei esiinny lainkaan.
Vaakasuoralle pöytäpinnalle asetetun vatupassin ilmakupla pystyttelee merkkiviivojen välissä. Mikäli vatupassin toiseen päähän kohdistetaan sormella nopea isku, ilmakupla liikahtaa kohti kiihtyvyyden suuntaa.
Inertia eli hitaus (tai massa) on kaikkeen materiaan liittyvä fysikaalinen ominaisuus, joka vastustaa liiketilan muutoksia.
”Heureka! Olen löytänyt sen!”, kerrotaan Arkhimedeen huutaneen ja juosseen suoraan kylpyammeesta alastomana kaupungille. Mitä Arkhimedes sitten todella oivalsi?
Ehkä sen, että kylpyammeeseen upotettuun litran kokoiseen kumiankkaan kohdistui 9,81 Newtonin noste huolimatta siitä, minkä muotoinen tai painoinen ankka on, kunhan vain on väriltään keltainen.
Lähteet:
MIT OpenCourseWare, Physics I, Classical Mechanics, Prof. Walter Lewin http://ocw.mit.edu/courses/physics/8-01-physics-i-classical-mechanics-fall-1999/
Driving a Car with a Helium Balloon: Physics
Foucault’s Pendulum
http://en.wikipedia.org/wiki/Inertia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Foucault%27n_heiluri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmi%C3%B6
Valokuva:
Kuvassa kahdeksan kilon kahvakuulasta valmistettu Foucault’n heiluri. Kuvattu koejärjestelyn alussa (punainen) ja lopussa (sininen) havaitut kuulan liikeradat. Yhdistetty samaan valokuvaan. Kuvakulma katosta lattiaan.
Onkohan Eurajoen vesitorni todellakin Turussa. Epäilen, kun äsken ajoin ohi niin on edelleen Eurajoella. Eurajoki taas sijaitsee Satakunnassa Rauman ja Porin välissä.
Hyvä huomio! Nyt korjattu. Lähdeviitteet pettivät. Tässä aiheesta lisätietoa:
”Eurajoen Foucault’n heiluri osoittaa maapallon pyörimisliikkeen akselinsa ympäri”
http://www.tvo.fi/www/page/3421/
Tuo toinen video, niin missä on tuommoinen nähtävyys? Onko se jonkinlainen museo? :)
Kyseessä on Pariisin Panthéon. Rakennus oli alunperin kirkko, sittemmin suurmiesten (ja -naisten) hautapaikka, mm. radioaktiivisuuden tutkija ja nobelisti Marie Curie on haudattu Panthéoniin. Nykyisin rakennus on suosittu turistinähtävyys. http://www.pantheonparis.com/
mukavaa ja ihmisläheistä fysiikkaa! Heilureilla voi tutkia monenlaista.
Mm heilurin käyttäytyminen muuttu auringonpimennyksen aikaan. Tulos on hieman kummallinen: Näyttäisi siltä, että kuu varjostaa auringon vetovoimaa. Vaikka moni asia tukisi sitä, että auringon ja kuun vetovoimat yhdistyisi niiden ollessa samassa linjassa.
Kuitenkin heilurin liikkuminen nopeutuu, joka tarkoittaa maan vetovoiman suurempaa vaikutusta, eli kumoavat voimat (kuu + aurinko) ovat heikentyneet.
Näinhän se. Luonnontieteiden tutkiminen ei aina vaadi kalliita ja monimutkaisia laboratoriovälineitä. Heilureilla pääsee jo yllättävän pitkälle.