Suomen pakkasennätyksestä, -51,5 °C, tasan 20 vuotta

Julkaistu

Suomen kaikkien aikojen pakkasennätyksestä tulee tänään kuluneeksi tasan 20 vuotta. Kittilän Pokassa mitattiin 28.1.1999 hyytävät -51,5 astetta, joka on Suomen virallinen kylmyysennätys. Mikä sai lämpötilan laskemaan näin alhaisiin lukemiin? Palautetaan kyseinen päivä mieleemme ja analysoidaan tilannetta.

Suomen ennätys miltei Euroopan alhaisin

Suomessa mitataan keskimäärin joka toinen talvi vähintään 40 asteen pakkasia, sitä vastoin -45 astetta ja sitä kylmempiä lukemia on vuodesta 1961 lähtien mitattu vain kuusi kertaa, 2000-luvulla ei kertaakaan. 2000-luvun kylmin lukema on vuodelta 2006, jolloin Kittilän Pokassa lämpötila laski -43,6 asteeseen.

Kittilää edeltävä pakkasennätys on mitattu Sallan Naruskajärvellä, missä pakkanen kiristyi 50,4 asteeseen 6.1.1985. Suomen nykyinen pakkasennätys, 51,5 astetta, on Euroopan toisiksi alhaisin lukema – Euroopan pakkasennätyksen titteliä pitää tällä hetkellä Ruotsin Vuoggatjålme, missä mitattiin -52,6 astetta 2.2.1966. (*)

Selkeä ja heikkotuulinen sää tuo Suomeen talvisin kireimmät pakkaset. Kuva: Matti Hietala

Säätilanteen analysointia 28.1.1999

Lue lisää → ”Suomen pakkasennätyksestä, -51,5 °C, tasan 20 vuotta”

Lisää lunta Etelä-Eurooppaan

Julkaistu
Kuvituskuva Pyreneiltä

Etelä-Euroopassa on kehittymässä voimakas matalapaine, jonka tuulennopeus voi yltää puuskissa yli 30 metriin sekunnissa. Runsaat sateet tuovat myös vuorille paikoin kymmeniä senttimetrejä lunta päivässä.

Lue lisää → ”Lisää lunta Etelä-Eurooppaan”

10 faktaa El Niñosta – vaikuttaako ilmiö myös Suomen säähän?

Julkaistu

Tyynellä valtamerellä on kytenyt potentiaalinen El Niño -tilanne jo alkutalvesta lähtien ja onkin hyvin todennäköistä, että El Niñon vaikutukset nähdään myös ilmakehässä kuluvana talvena. Käydään seuraavaksi läpi El Niñon syntymekanismi ja vaikutukset eri puolilla maapalloa. Tiesitkö, että El Niñon aikoihin mm. suomalaisten suosimissa lomakohteissa Kaakkois-Aasiassa sää muuttuu merkittävästi? Entä onko El Niñolla vaikutusta myös Suomen säähän?

El Niñon vaikutukset pohjoisen pallonpuoliskon talven aikana tuntuvat myös suomalaisten suosimissa lomakohteissa ympäri maapallon. Thaimaassa kuumuus ja tukahduttava auringonpaiste lisääntyvät, Yhdysvaltojen eteläosissa puolestaan sateet ja koleus. Kuva: Foreca
Lue lisää → ”10 faktaa El Niñosta – vaikuttaako ilmiö myös Suomen säähän?”

Polaaripyörre hajosi: Pakkaset jämähtävät Suomeen pitkäksi aikaa

Julkaistu

Pohjoisen napa-alueen yllä koettiin yläilmakehän eli stratosfäärin äkillinen lämpeneminen tammikuun alkupuolella. Usein tämä ilmiö on kytköksissä napa-alueen ympärillä olevan tiiviin polaaripyörteen heikkenemiseen tai hajoamiseen, mikä lisää hyvin kylmän talvisään todennäköisyyttä Yhdysvaltojen itäosassa ja Euraasian länsiosassa. Suomeen on lähiviikkoina valumassa pohjoiselta napa-alueelta hyytävän kylmää ilmaa ja tämä kuvio saattaa jatkua hyvin pitkään.

Mikä on polaaripyörre?

Polaaripyörre syntyy molempien pallonpuoliskojen talviaikana napa-alueen ympärille kätkien allensa arktisen kylmän ja kuivan ilmamassan. Napa-alueen ylle ylempään ilmakehään muodostuu talviaikana matalapaineen alue, jota polaaripyörre pohjoisella pallonpuoliskolla kiertää noin 10 kilometrin korkeudessa vastapäivään. Polaaripyörre syntyy talviaikana, sillä talvisin napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden välinen lämpötilaero on suurimmillaan. Polaaripyörteen syntymisen edellytys on siis suuri pohjois-etelä -suuntainen lämpötilaero. Kun keväällä aurinko alkaa lämmittää napa-aluetta ja tasoittaa lämpötilaeroja leveyspiirien välillä, hajoaa pyörre itsestään viimeistään huhtikuun aikana.

Talviaikana tiivis ja voimakas polaaripyörre pitää arktisen ilmamassan loitolla keskileveysasteilta, jolloin Suomenkin leveysasteita halkova suihkuvirtaus on voimakas ja tämän myötä meillä on vilkasta matalapainetoimintaa ja keskimäärin länsivirtauksia. Pohjoisen napa-alueen yllä tapahtuva stratosfäärin eli yläilmakehän lämpeneminen johtaa kuitenkin sekä polaaripyörteen että keskileveysasteiden suihkuvirtauksen heikkenemiseen. Usein suihkuvirtauksesta tulee mutkitteleva, jolloin heikenneestä polaaripyörteestä pääsee herkemmin valumaan arktisia pulsseja kohti eteläisempiä leveysasteita. Napa-alueen stratosfäärin lämpenemisestä aiheutuvat muutokset maanpinnan lämpötiloissa eteläisemmillä leveysasteilla tulevat usein viikon tai parin viiveellä, joten kylmän sään todennäköisyys kasvaa ajan funktiona.

Tiiviin polaaripyörteen aikana arktinen ilmamassa on loukussa napa-alueen ympäristössä ja länsivirtaukset keskileveysasteiden pohjoisosassa ovat voimakkaat. Matalapainetoiminta on vilkasta ja Suomessa tuulee keskimäärin lounaasta tai lännestä.
Lue lisää → ”Polaaripyörre hajosi: Pakkaset jämähtävät Suomeen pitkäksi aikaa”

Aapeli ja myrskypäivät

Julkaistu

Tammikuun alun Aapeli-myrsky oli voimakkuudeltaan rajuin, mitä Suomessa on koskaan havaittu. Bogskärin pikkuisella luodolla 10 minuutin keskituuli kohosi enimmillään 32,5 metriin sekunnissa. Suurin tuulen puuskanopeus oli 41,6 m/s. Meteorologiassa tuulen puuska on muuten määritelty tuulen 3 sekunnin keskiarvoksi. Kunnioitettavia lukemia, olkoonkin, että kyseinen keskellä Itämerta sijaitseva luoto tarjoaa tuulelle varsin otolliset olosuhteet. Luulenpa, että moni ei edes tiennyt Suomen aluevesien ulottuvan niin kauas lounaaseen.

Bogskärin luoto (Kuva: Islander © Creative Commons)
Lue lisää → ”Aapeli ja myrskypäivät”

Säävuosi 2018: Hellekesä, sateet vähissä

Julkaistu

Vuosi 2018 on takana, 2019 edessä! Ennen tuleviin säätapahtumiin keskittymistä on aika paketoida viime vuosi. Tässä blogitekstissä katsellaan taaksepäin ja muistellaan, minkälaisessa säässä vuotta 2018 vietettiin.

Vuosi kokonaisuutena

Vuosi 2018 oli koko maassa 1-2 astetta vuosien 1981-2010 keskiarvoa lämpimämpi. Sademäärä puolestaan jäi koko maassa keskiarvoa alhaisemmaksi; maan etelä- ja länsiosassa, myös suuressa osassa läntistä Lappia, noin neljäsosa keskimääräisen vuoden sateista jäi puuttumaan.

Yksi syy sekä lämpöön että sademäärän vähäisyyteen oli lämmin ja vähäsateinen kesä. Korkeapainekaudet ja aurinkoinen hellesää jatkuivat pitkään. Toukokuu ja heinäkuu olivat mittaushistorian lämpimimpiä. Hellepäiviä oli yhteensä peräti 64, joka jäi yhdellä vuoden 2002 ennätyksestä. Toukokuussa hellepäiviä oli 14, kesäkuussa yhdeksän, heinäkuussa 27, elokuussa 13 ja syyskuussakin vielä yksi.

Lue lisää → ”Säävuosi 2018: Hellekesä, sateet vähissä”