Vieläkö nastarenkaat?

Julkaistu

Tämä kysymys ajankohtaistuu keväisin monelle autoilijalle. Tänä keväänä nastarenkaita saa käyttää (Suomessa) ensimmäiseen pääsiäismaanantaita seuraavaan maanantaihin asti. Mutta koska nastat toisaalta kuluvat käytössä, jos lunta tai jäätä ei olekaan, joutuu tätä haittaa punnitsemaan sitä vasten, millaisilla teillä ajaa, missä päin Suomea ja mihin aikaan vuorokaudesta.

Kevättalven keliin kun kuuluvat lumien sulamisvedet, jotka öisin jäätyvät. Lunta taitaa riittää tänä keväänä vielä jonkin aikaa. Tällaista sulamisvesien jäätymisliukkautta syntyy varsin paikallisesti verrattuna sateen jäljiltä märkien tienpintojen jäätymiseen iltaisin ja öisin.

Katsoin juuri, asiakkaan innoittamana, säätä sillä silmällä, että josko nastarenkaat jo kesärenkaiksi. Mikään kevätputki ei tässä mielessä ole todellakaan vielä alkamassa, vaan vielä pitkin ensi viikkoa (viikko 15) riittää liukkaan kelin riskiä. Ainakin iltaisin ja öisin, mutta maan eteläosaa myöten voi vielä sataa räntää tai tulla lumikuuroja. Sen verran kylmyyttä ilmassa vielä on, kuin myös pohjoistuulia viikonvaihteessa.

Ennusta lähitunnit itse – käytä sadetutkaa!

Julkaistu
Fiksu ennustaa myös itse - sadetutkalla.

Vaikka sääpalvelu kuinka edelleen kehittyy, pitää muistaa, että ennuste on aina ennuste. Juuri toteutumassa oleva tai toteutunut sää on sitä vastoin jo havaittua, usein jopa mitattua, faktatietoa. Näiden välillä on väkisinkin aina jonkinlainen ero. Esim. sadealueella on reunansa, joiden ulkopuolella ei sitten sadakaan.

Lähituntien sade-ennusteen voi usein tehdä helposti itse – sadetutkaa katsomalla. Sadetutkaverkosto nimittäin mittaa lahjomattomasti, missä todennäköisesti satavat pilvet jollain ajanhetkellä ovat – ja minkä muotoisesti. Kun perättäisten ajanhetkien sadejakautumia katsotaan peräkkäin, saadaan selville sadealueen liikesuunta ja -nopeus. Niin ikään se, onko sade voimistumassa vai heikkenemässä.

Kun siis hahmotetaan pohjakartalta, missä ollaan tai minne sade-ennuste halutaan, on usein helppo laskea, milloin sataa tai sade lakkaa.

Perättäisistä mittauksista voi siis usein ennustaa lähitunneille ilman sen ihmeempää tietoa ilmakehästä.

Lisäksi sadetutkan seuraaminen – etenkin suhteessa itse paikan päällä havaittuun sateeseen – voi hyvinkin opettaa jotain tärkeää sääjärjestelmien luonteesta – joskus niiden oikullisuudesta.

Sääpalvelutuotteena pelkkää sadetutkaa voidaan monipuolistaa täydentämällä jo havaittua sadealueiden sijaintitietoa tietokoneista saatavilla sade-ennusteilla.

Näihin vielä melko uusiin sääpalvelutuotteisiin kannattaa tutustua ja opetella käyttämään niitä. Kuva kun tunnetusti kertoo enemmän kuin aika monta sanaa.

http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/radext?zoom=fin

http://www.foreca.com/Finland/Helsinki?map=radsum

Näin tulkitset säähavainnon meteorologin havaintokartalta

Julkaistu

Säähavainto on meteorologin perustyökalu. Siitä kaikki alkaa. Jotta voi ennustaa säätä, on tiedettävä millainen sää on nyt. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta näyttää, ainakin ensivilkaisulla, pahalta.

SYNOP-havainto on yksiselitteinen, mutta tulkitsijan on tunnettava termit.
Havainnon tärkeimmät osat ovat:
– lämpötila
– kastepiste
– tuulen suunta ja nopeus
– sää (sade tms.)
– paine ja sen muutos
– näkyvyys
– pilvisyys

Merkkikielessä riittää monimuotoisuutta. Esimerkiksi pilvet on jaoteltu kolmeen luokkaan: ala- keski- ja yläpilviin, joista kullekin on yhdeksän eri symbolia.

Kuvan säähavainnon mukaan tällä havaintoasemalla on 3 astetta pakkasta, kastepisteen ollessa -5 astetta. Tuuli käy pohjoisesta 5 metriä sekunnissa. Taivas on lähes kokonaan pilvessä ja ajoittain sataa heikosti lunta. Perus kevätsää ;)

Säähavaintoja tehdään ympäri maailmaa kolmen tunnin välein. Kun vallitseva säätila tunnetaan, voidaan ennustaa tulevaa.
No, miltä näyttää?

kuva: Miina M.

Foreca.mobi latinankielellä, vatikaani ei vastannut

Julkaistu

Juhan kirjoitus pilvistä ja harrastajameteorologi Luke Howardista (1772-1864) toi mieleen muistoja Forecan mobiilin sääsivuston (foreca.mobi) alkutaipaleelta.

Kun foreca.mobi oli avattu, aloimme miettiä, mitä kieliä lisäisimme palveluun. ”Latina!”, heitti joku. Meistä kaikista se oli oikein hyvä idea.

Monet tietävät, että pilvillä on latinankieliset nimet.  Cumulus eli kumpupilvi on varmaan kaikille tuttu. Pilvien latinankielisten nimien isä oli juuri Luke Howard.

Foreca.mobi-palvelun käänsi latinaksi filosofian maisteri Jokke Häsä. ”Sääilmauksia löytää sanakirjoista varsin helposti. Erikoissanoja, kuten lumeen liittyviä termejä, täytyi pitkälti laatia itse muista kielistä mallia ottaen” . Palvelun käyttöön liittyvät tekniset termit olivat hankalampia, koska ne ovat aivan uusia sanoja, eikä niiden merkityskään ole aina aivan selvää”, Jokke Häsä kommentoi käännöstyötä.

Laitoin latinankielisestä palvelusta tiedon myös Vatikaaniin, mutta sieltä ei ole minulle vielä mitään vastattu.

Haluatko käyttää latinankielistä foreca.mobi-palvelua? Se on helppoa. Kirjoita kännykkäsi selaimeen osoite foreca.mobi ja yläreunan Asetuksista valitse latinan kieli (Lingua Latina), Tallenna ja surffaa säätietoja latinaksi.

 

Lahtelainen, muutit juuri Mäntsälään

Julkaistu

Ainakin Turun Sanomat uutisoi tänään, että Ilmatieteen laitoksen piakkoin julkaistavissa päivitetyissä ilmastotilastoissa Suomen keskilämpötila on noussut 0,4 astetta edelliseen vertailukauteen nähden. Uusi keskilämpötila on +2,3.

Suomen ilmastoa tarkastellaan kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen perusteella ja tilastoja päivitetään aina kymmenen vuoden välein. Niinpä nyt julkaistava tilasto on laskettu vuosien 1981-2010 perusteella, kun edellinen pohjautui vuosiin 1971-2000.

0,4 astetta ei kuulosta kummoiselta. Karkeasti sanottuna se kuitenkin tarkoittaa, että kotipaikkasi on kymmenessä vuodessa ilmastonsa puolesta siirtynyt noin 50 km etelämmäksi. Lahtelainen, muutit juuri Mäntsälään.

Kuvan lähde

Pilvistä

Julkaistu

Taivaan pilvet ovat joskus yhdenkin päivän mittaan sangen monimuotoisia. Niitä ei kannata pitää vain pilvinä: erilaiset pilvet puhuvat ihan omaa kieltään. Ne osaavat usein kertoa myös tulevasta säästä, kunhan niiden kieltä opettelee.

Pilviä luokitellaan nykyisin mm. niiden esiintymiskorkeuden perusteella: on ala-, keski- ja yläpilviä. Pilvilajeja ja niiden alalajeja on pilvin pimein. Tieteen tapa on ollut luokitella. On mitä bongata.

Pilviluokituksen isä on englantilainen farmakologi, apteekkari ja harrastajameteorologi Luke Howard (1772-1864), ”pilvien kummisetä”. Hänen 1803 julkaistu teoksensa oli ”Essay on the Modifications of Clouds”.

Aikalainen, itse Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832), innostui Howardin työstä niin, että Howardin essee alkaa Goethen pilvirunoudella. Esimerkkinä ”Cumulus”-runo:

Und wenn darauf zu höh´rer Atmosphäre
Der tüchtige Gehalt berufen wäre,
Steht Wolke hoch, zum herrlichsten geballt,
Verkündet, festgebildet, Machtgewalt,
Und was Ihr fürchtet und auch wohl erlebt,
Wie´s oben drohet, so es unten bebt.

60-vuotiaan Goethen kerrotaan sanoneen, että jos hän kerran vielä voisi olla nuori, hän tietäisi, mitä tekisi:”Ich würfe mich ganz auf die Meteorologie, da wäre noch etwas zu erreichen!”

Vuonna 1825 Goethe kirjoitti vielä tekstin ”Versuch einer Witterungslehre”, missä hän sukeltaa laajemmin meteorologiaan.

Lähde:
Sommerhalder, Mark: ”Pulsschlag der Erde!”, Die Meteorologie in Goethes Naturwissenschaft und Dichtung. Zürcher germanistische Studien. Verlag Peter Land. Bern 1993. ISBN: 3-906752-16-X

Ja toki Wikipedia.

Tässä vielä linkit näihin herkkuihin sekä yksi valikoitu pilvikuvastolinkki oppaaksi pilvien näytelmästä nauttimiseen.

Howard: Essay on the Modifications of Clouds: http://books.google.fi/books?id=toU-AAAAYAAJ&printsec=frontcover&dq=howard+modification+of+clouds&source=bl&ots=uThzzUtzs9&sig=7G7tQNDpIM11EM0qXLzKRW05KR8&hl=fi&ei=49eSTai1B9HIswb126HQBg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=4&ved=0CDYQ6AEwAw#v=onepage&q&f=false

J.W. Goethe: Versuch einer Witterungslehre: http://books.google.fi/books?id=wrvCK2AOyf8C&pg=PA247&lpg=PA247&dq=goethe+versuch+einer+witterungslehre&source=bl&ots=QqH0s47Q19&sig=LeMVCTJPZdPJj576UBj56eScQiU&hl=fi&ei=wLaSTayPCtCKswappojQBg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=7&ved=0CEgQ6AEwBg#v=onepage&q=goethe%20versuch%20einer%20witterungslehre&f=false

Ja edellisen alku ehkä helpompilukuisena: http://www.gah.vs.bw.schule.de/leb1800/witterng.htm

Yksi Internetin pilvikuvastoista on  täällä: http://www.wolkenatlas.de/