Aurinko paistaa ja parveke kukkii

Julkaistu

Kesä on täydessä vauhdissa, ja niin on minun parvekepuutarhanikin. Maaliskuussa perustettu minipalsta alkaa tuottaa satoa: Ensimmäiset tillit on jo leikattu ensimmäisille uusilleperunoille, rukolasta tehty salaatti ja persiljaa leivän päälle. Herneistä löytyi ensimmäinen kirvo. Tänään auringon porotus oli liikaa basilikalle ja nostin sen suojaan pöydän alle.

Miinan parveke vihertyy

Kuvasta puuttuu vain porkkanalaatikko. Mutta siinä ei olekkaan paljoakaan nähtävää. Ne on niin pieniä vielä.

Miten sinun kesäkukkasi voivat?

Mielenkiintoinen pilvimuodostelma

Julkaistu
Aaltopilviä, kuva Mikko Peussa

Saimme Forecaan sähköpostia mielenkiintoisesta pilvimuodostelmasta:

”Seurasimme saaristossa, Kemiönsaaressa, Lövbölen kylässä aamupäivällä 3.6.2011 taivaanilmiötä joka herätti ihmetystä ihmisissä täällä. Tämä pilvirintama muodostui yllättäen ja aika nopeasti kirkkaalle taivaalle ja täytti nauhamaisena muodostelmana koko taivaan läntisestä horisontista itäiseen saakka. Ilmiö oli taivaalla vajaan tunnin jonka jälkeen se hävisi ja koko taivas oli melko nopeasti täysin kirkas ja sininen sen jälkeen.”

Forecan päivystävä meteorologi Kristian Roine analysoi pilvimuodostelmaa:

”Suomen säähän vaikutti voimakas korkeapaine, jonka keskus oli Tanskan länsipuolella. Korkeapaineessa pilvisyys oli kaikenkaikkiaan hyvin vähäistä. Satelliittikuvissa tämä kyseinen pilvimuodostelma näkyy ulottuneen suunnilleen Rauma-Porvoo-linjalta ja siitä kohti lounaisrannikkoa. Pilvi kuivui pois puoleen päivään mennessä ja liikkui samalla etelään Suomenlahdelle. Pilvi on kumpukerrospilvi (stratocumulus), joka on silmämääräisesti arvioiden 1.5-2.5 kilometrin korkeudella. Pilvessä näkyy olevan terävärajaisia aaltomaisia piirteitä jotka viittaisivat aaltovirtaukseen pilven korkeudella. Aaltovirtauksessa (engl. gravity wave) ilma virtaa täysin laminaarisesti (siis pyörteilemättä), tällöin pilvet saavat linssimäisiä muotoja.

Yleensä aaltopilviä esiintyy vuoristossa ja korkeammalla ilmakehässä, tällöin niistä käytetään myös nimeä mantelipilvi (altocumulus lenticularis). Tässä tapauksessa aaltovirtauksia on ilmeisesti synnyttänyt alailmakehässä ollut erittäin heikko kylmä rintama. Kylmästä rintamasta ei muita todisteita sitten syntynytkään, korkeapaine on tässä tilanteessa kuivattanut ilmakehää niin ettei pilviä tai sateita syntynyt. Radioluotauksista sekä ennustemalleista kylmän ilman virtaus Pohjois-Ruotsista Suomen yli kohti Viroa on kuitenkin nähtävissä.”

EUMETSAT:in satelliittikuvaa kyseisestä pilvimuodostelmasta

 

 

Hellesää ei miellytä kaikkia

Julkaistu

Nyt sitä on tiedossa – hellettä. Vielä tänään ei lämpötila ylly mahdottoman korkeaksi, mutta huomisesta tiistaista alkaen hellettä mitataan miltei koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Lämpenemisen voimakkuus seuraavan 24 tunnin aikana on hurja – viime yönä Pohjanmaalla kun mitattiin vielä pakkasta.

Kuuma sää jakaa mielipiteet ja viime kesän tukalat oltavat ovat varmaan vielä monella mielessä. Itse kuulun siihen ryhmään, jota huippuhelteet eivät innosta tässä vaiheessa. Muutimme nimittäin viime viikolla uuteen asuntoon, jonka kaikki ikkunat antavat länteen, eikä yhdessäkään ole vielä verhoja! Iltapäivän aurinko helottaa sisään porottavan kuumana ja nukkumaanmenoaikaan vallitseekin jo miellyttävä löylyhuonetunnelma. Lasitetulla parvekkeella harvat viherkasvini kituvat viimeisillään, pitäisiköhän niitä kastella? Tai ainakin avata ne parvekelasit?

ennuste Jyväskylään

Tänään siis kaihdinostoksille. Te, joilla on jo lomaa, keksitte varmaan parempaakin tekemistä! Helteet jatkuvat näillä näkymin viikonloppuun niin, että vielä lauantai on maan eteläpuoliskolla helteinen ja sunnuntaina viilenee.

Ukkosta ilmassa?

Julkaistu
Ukkonen 14. kesäkuuta 2009. Kuva: Janne. / Googlen kuvahaku

Ukkonen on sääilmiö rajuimmasta päästä. Salama on valtava määrä toistaiseksi kesyttämätöntä energiaa; miljoonien volttien sähköjännitteen purkautumista purkauskanavassa, jonka äkillinen laajeneminen synnyttää jyrinän.

Ukkosta on moni pelännyt pienenä, ja moni pelkää sitä vielä aikuisena. Ukkosen tuhot ovat karkeasti kahdenlaisia. Salamaniskujen ohella voimakkaat puuskatuulet jopa kaatavat metsää laajoilla alueilla.

Ukkosta voi tarkkailla monella tapaa. Ukkospilven voi oppia tunnistamaan, jolloin sen liikettä voi seurata silmämääräisesti, ellei muuta pilvisyyttä ole estämässä näkyvyyttä. Salaman ja jyrinän välisestä ajasta voi laskea salaman etäisyyden, jos tietää äänen nopeuden. Karkea arvio Suomen kesässä on vähän yli 300 metriä sekunnissa.

Ukkosta ei pidä mennä suojaan ympäristöään korkeamman puun alle, samoin tulisi välttää tilannetta, missä on itse se ympäristön korkein kohta vaikka keskellä golfkenttää. Auto lienee yksi turvallisimpia valintoja.

Ukkonen liittyy voimakkaisiin kuuropilviin, joiden kehittymisen ja liikkeen näkee sadetutkan avulla.

Mutta tänä internetin ihmeellisenä aikana voi kurkistaa myös Euclid -nimisen eurooppalaisen toimijan salamanpaikannussivulle. Siellä salamat näkyvät tunnin viiveellä, mutta koska ukkoset liikkuvat pilvien mukana, voi useimpiin tarpeisiin hyvin kuvitella sen puuttuvan viimeisen tunnin tapahtumat. Tärkeimpiä eivät ole yksittäiset salamat, vaan selvät intensiiviset ukkosalueet. Linkki on tässä: http://www.euclid.org/realtime.html

Turbulenttista virtausta voi seurata puhaltamalla saippuakuplia

Julkaistu
kuva: Steve Jurvetson, www.flickr.com

Kesä on saippuakuplien kulta-aikaa. Minä, meteorologi, katson saippuakuplia meteorologin silmin: Ne liikkuvat tuulen mukana, jäljittäen sen jokaisen oikun. Ja oikkuja on, sillä tuuli on usein turbulenttista. Ilma on täynnä pieniä ja suuria, satunnaisia pyörteitä jotka eivät riipu valtavirrasta.

Turbulenssi on jotain mitä ihminen ei osaa laskea tarkasti. Parhaimmatkaan laskentamallit eivät pysty kertomaan mihin suuntaan mikäkin ilmahiukkanen seuraavaksi kääntyy. Meidän on tyydyttävä keskiarvoihin ja tilastolliseen tarkasteluun. Saippuakuplat tarjoavat siis ainutkertaisen mahdollisuuden päästä seuraamaan luonnon ihmettä; ennalta arvaamattoman turbulenttisen virtauksen liikettä.

Muista tämä ensikerran kun puhallat saippuakuplia. Vaikka lakkiaisissa lauantaina! Jos päähäsi silloin pälkähtää kuinka saippuakuplien reitin voisi ennustaa tarkasti, on ajatuksesi miljoonan dollarin arovoinen. Clay-instituutti on luvannut miljoonapalkinnon sille, joka keksii kuinka päästä turbulenssin ennustamisen jäljille.

Sadetta kello 15.00?

Julkaistu

Täsmäsääennuste Singaporeen

Forecan Täsmäsää-meteogrammissa sadetta kuvataan sinisillä pylväillä. Pylväitä on kuuden tunnin välein. Kellonajoista ei kuitenkaan voi päätellä, että vettä sataa juuri kello yhdeksän tai kello 15. Pylväät kuvaavat kutakin kellonaikaa edeltäneiden kuuden tunnin sadekertymää millimetreinä vettä. Talviaikaan yksi senttimetri lunta vastaa noin millimetrin vesisadetta.

Ilmakehä on monimutkainen, eivätkä tietokoneetkaan aina osaa sen kaikkia oikkuja ennustaa. Esimerkiksi matalapaine saattaa kulkea vähän eri reittiä ja eri aikataulussa kuin ennusteessa, mikä taas vaikuttaa pilvisyyteen, lämpötiloihin ja sateisiin.

Sateen etenemistä kannattaa seurata sadetutkan avulla vaikka www.foreca.fi:stä tai foreca.mobista.  Mitä sitä turhaan kastumaan?

Täsmäsää ™ on Forecan rekisteröimä tavaramerkki.