Alkuvuonna on myrskynnyt harvinaisen paljon

Julkaistu

Tammi-maaliskuun välisenä aikana Suomessa myrskyää keskimäärin 5-6 päivänä, mutta tänä vuonna myrskypäiviä on kertynyt jo 14 kappaletta (tammikuu 7, helmikuu 5 ja maaliskuu 3 kpl). Tulevan viikonlopun aikana saadaan todennäköisesti yksi myrskypäivä lisää tämän vuoden saldoon, joten voidaan puhua harvinaisen myrskyisästä alkuvuodesta. Tähän päivään mennessä myrskyjen kokonaissaldo on ylittänyt jo vuosien 2016, 2014, 2009, 2004 ja 2002 myrskymäärät. Kulunut alkuvuosi onkin ollut myrskyisin sitten vuoden 1995. Vuodesta 1994 lähtien tarkasteltuna myrskyisin vuosi olikin 1995, jolloin myrskypäiviä kertyi 38 kappaletta.

Föhntilanne myrskyjen takana

Lue lisää → ”Alkuvuonna on myrskynnyt harvinaisen paljon”

Terminen kevät voi pian alkaa etelässä

Julkaistu

Maaliskuun ensimmäinen puolisko näytti vielä talven merkit, kun kireät pakkaset vierailivat eteläistä Suomea myöden ja Lapissa lumipeite vahvistui viikonlopun aikana paikoin jopa puolella metrillä. Kylmempi jakso on päättymässä tämän viikon aikana, ja osassa maata katseet suuntautuvat jo termisen kevään alkuun.

Lumensyvyyksissä suurta vaihtelua

Suomen lumisin paikkakunta oli tämän aamun mittauksissa Puolanka, missä lumensyvyys oli 113 cm. Varsinais-Suomesta löytyy paikoin jo lähes lumettomia alueita, mm. Laitilassa lumensyvyys oli vain 3 cm. Kuva: Foreca

Kuten maaliskuiseen lumikarttaan kuuluu, paikalliset vaihtelut lumitilanteessa ovat suuria. Kun lumipeite keskimäärin alkaa etelä- ja lounaisrannikolta jo hävitä kuun loppupuolella, vahvistuu se vielä Lapissa usean viikon ajan. Rannikoita lukuun ottamatta nyt elämmekin valtaosassa maata vuoden lumisinta aikaa, ja pian lumi alkaa huveta silmissä, joten nyt jos koskaan kannattaa talviurheilusta ottaa ilo irti.

Lue lisää → ”Terminen kevät voi pian alkaa etelässä”

Kevät saa nyt odottaa: Suomeen arktista ilmamassaa

Julkaistu

Helmikuun keväiset säät maksetaan takaisin korkojen kera yleensä maaliskuussa tai viimeistään huhtikuussa. Kevät harvoin pääsee vielä alkamaan näin aikaisin, sillä pohjoisen talviset ilmamassat väijyvät Suomea vielä usean kuukauden ajan. Lähiviikkoina ilma on meillä ajoittain jopa arktisen kylmää.

Mihin kevät hävisi?

Vaikka keväästä kuuli jo puhuttavan useaan otteeseen helmikuun lämpimien föhntuulten aikana, elämme todellisuudessa vielä sitkeästi talviaikaa. Kevät alkaa tilastojen mukaan etelässä maaliskuun lopussa ja muualla maassa huhtikuun aikana lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Joskus kuitenkin meteorologiseen eli termiseen kevääseen on siirrytty jo helmikuun aikana; vuonna 2014 kevät alkoi maan etelä- ja lounaisosassa jo helmikuun ensimmäisellä viikolla. Termisten vuodenaikojen alkamisajankohdat määrittää Ilmatieteen laitos.

Keväinen sää väistyy lähiviikkoina etelämmäs, kun kylmä ilmamassa valtaa alaa. Uuden kuukausiennusteen mukaan suurin osa Suomea on maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa useita asteita tavanomaista kylmempi, mutta aivan eteläisimmässä Suomessa ollaan melko lähellä normaaleja lukemia. Itse asiassa heti Suomen eteläpuolella on huomattavasti lämpimämpää ilmaa tyrkyllä, ja Etelä-Suomi kuuluukin ilmamassojen rajavyöhykkeelle. Tiistaiaamun lumipyry etelärannikolla oli seurausta kylmän ja lämpimän ilman kamppailusta ja niiden rajavyöhykkeelle syntyneestä sadealueesta. Vastaava tilanne koetaan uudestaan perjantain aikana, jolloin maan keskivaiheilla pyryttää lunta, mutta Etelä-Suomi kuuluu tilapäisesti Keski-Euroopaan keväiseen ilmamassaan.

Uusin kuukausiennuste löytyy Forecan etusivulta. Maaliskuun ensimmäinen puolisko näyttää suuressa osassa Suomea hyvin talviselta.

Pakkaset paukkuvat vielä

Lue lisää → ”Kevät saa nyt odottaa: Suomeen arktista ilmamassaa”

Helmikuussa rikottiin useita ennätyksiä

Julkaistu

Kollegani Joanna kirjoitti edellisessä blogipostauksessa lämpimästä helmikuusta Suomessa. Ilmatieteen laitos vahvisti, että kulunut helmikuu oli maan etelä- ja keskiosassa jopa kuusi astetta normaalia lämpimämpi, vain Pohjois-Lapissa jäätiin alle keskiarvojen. Föhn puhalsi meille lämpöä harvinaisen useana päivänä. Euroopassa helmikuu päättyi monin paikoin jopa ennätyksellisen lämpimänä: alustavien tietojen mukaan ainakin seitsemässä valtiossa rikottiin helmikuun lämpöennätys.

Helmikuun huippulämpöjä Euroopassa. Alustavien mittausten mukaan ainakin seitsemässä valtiossa tehtiin uusi lämpöennätys. Espanjan lämpötilalukema ei ole ennätys, vaan kuvastaa Euroopan korkeinta lämpötilaa kuluneen helmikuun aikana. Kuva: Foreca

Helmilämmön takana kaksi syytä

Lue lisää → ”Helmikuussa rikottiin useita ennätyksiä”

Helmikuu jopa maaliskuuta lämpimämpi

Julkaistu

Helmikuu oli lämpötilakeskiarvojen mukaan huiman lämmin. Maan etelä- ja keskiosassa koko kuun lämpötilan keskiarvo oli monin paikoin viisi astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 helmikuun lämpötilan keskiarvo. Useilla asemilla ylitettiin jopa maaliskuun keskimääräinen keskilämpötila!

Pohjoisessa ero keskimääräiseen oli maltillisempi, mutta sielläkin lämpötila oli useilla asemilla pari astetta helmikuun keskiarvoa korkeampi. Ainoastaan Pohjois-Lapissa mm. Ivalon asemalla lämpötila oli vertailukauteen nähden normaalitasolla.

Miksi näin oli? Siitä, ja muista helmikuun lukemista tässä blogitekstissä.

Lue lisää → ”Helmikuu jopa maaliskuuta lämpimämpi”

Miljoona suomalaista kärsii: siitepölykausi on alkanut

Julkaistu

Siitepölykausi alkaa tänä vuonna varhain: Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö julkaisi ensimmäisen siitepölytiedotteensa viime viikolla. Siitepölystä kärsii joka viides suomalainen, ja herkimmät ovat saattaneet saada jo oireita.

Ilmassa on paikoin jo pähkinäpensaan ja lepän siitepölyn kaukokulkeutumia. Varsinainen kukintakausi Suomessa alkaa maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla. Kuva: Matti Hietala

Kausi alkaa pähkinäpensaalla ja lepällä

Lue lisää → ”Miljoona suomalaista kärsii: siitepölykausi on alkanut”