Tyrmäävä kuukausiennuste: ”Talvi on jo taputeltu” – tämän vuoksi kevät voi alkaa aikaisin

Julkaistu

Talven ystävät, sori! Euroopan keskuksen (ECMWF) uusin kuukausiennuste ei taaskaan lupaa hyvää: sen perusteella talvi on jo taputeltu. Eurooppaan ennustetaan seuraaville viikoille vahvaa ilmanpainejakaumaa, jossa Atlantilla ja Jäämerellä kulkee voimakkaita matalapaineita ja Länsi-Euroopassa on tavanomaista korkeampi ilmanpaine. Tämä on paras (pahin) mahdollinen talvenkarkoittaja-asetelma. Jos ennuste toteutuu, maan etelä- ja keskiosassa on jo alkanut lähtölaskenta kevääseen.

Kolme syytä, miksi kevät voi alkaa tänä vuonna aikaisin

Pohdimme tässä blogissa jo aikaisemmin, voisiko nk. terminen talvi jäädä tänä vuonna kokonaan välistä maan etelä- ja länsiosassa. Meteorologit ovatkin pysähtyneet nyt miettimään, pitääkö termisen talven määritelmää muuttaa tulevaisuutta ajatellen. Tulemme kuluvana vuosisatana kiistatta kohtaamaan yhä useammin tämän talvikauden kaltaisia tilanteita, jolloin meteorologisen talven määrittäminen on osassa maata haasteellista.

Sekä lyhyen että pitkän ajan ennusteet ovat nyt yksimielisiä siitä, että sää jatkuu lähiaikoinakin Suomessa tavanomaista lämpimämpänä ja nopeasti vaihtelevana. Pitkän aikavälin ennusteen mukaan ei ole syytä olettaa, että talvi enää tällä erää kunnolla pääsisi alkamaan etelässä. Tätä ajatusta tukevat myös seuraavat tekijät:

1. Vähäinen lumipeite

Etelä- ja Länsi-Suomessa lunta on tällä hetkellä vuodenaikaan nähden hyvin niukasti. Lumitilanne kulkee usein käsi kädessä kevään alkamisen kanssa: jos lunta on paljon, täytyy sen ensin sulaa ennen kuin ilman lämpötila pääsee kunnolla kohoamaan. Runsaslumisten talvien päätteeksi kevään alkaminen voi vähän viivästyä, koska lumen sulamisprosessi sitoo jo itsessään paljon lämpöä. Jos lunta ei ole, auringonsäteily pääsee imeytymään suoraan maaperään, mikä puolestaan edesauttaa yläpuolella olevan ilmakerroksenkin lämpenemistä.

Täytyy kuitenkin muistaa, että Lapissa lunta on tänä talvena ollut jopa ennätyksellisen paljon, eikä se hetkeen ole sieltä sulamassa pois. Lapin lumitilanne todennäköisesti vain vahvistuu tulevina viikkoina, joten aikainen kevät ei siellä todennäköisesti ole ajankohtainen.

Lumi- ja jääpeite on tänä talvena ollut hyvin vähissä maan etelä- ja länsiosassa. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki

2. olematon jääpeite

Laaja-alainen jääpeite Itämerellä hidastaa lämpimien kevätilmojen pääsyä Suomeen. Ankarien jäätalvien päätteeksi saapuvat ensimmäiset lämpimät ilmavirtaukset kylmenevät matkallaan ja ne muodostavat sankkoja sumuja jääkannen yläpuolella. Myös jääpeitteen sulaminen sitoo lumen tapaan paljon lämpöenergiaa. Jäättöminä vuosina kevät voi alkaa aikaisemmin, kun hyinen jääkansi ei kylmennä yllä olevaa ilmaa niin paljoa, ja lämpöenergiaa sitoutuu jääpeitteen sijasta suoraan veteen.

Sekä lumella että puhtaalla jäällä on melko korkea albedo eli ne heijastavat tehokkaasti auringonvaloa ja hidastavat ilman lämpenemistä. Veden ja maaperän albedo on huomattavasti pienempi, jolloin auringonsäteily pääsee imeytymään ja lämmittämään alustaa tehokkaammin.

3. laaja-alainen arktinen jääpeite

Päinvastoin kuin Suomessa, pohjoisen napa-alueen jääpeite on tänä talvena päässyt kasvamaan harvinaisen laajaksi tiiviin polaaripyörteen vuoksi. Kylmät arktiset ilmamassat ovat pysyneet tiiviissä paketissa pohjoisen napa-alueen ympärillä, jolloin merijään pinta-ala on elpynyt aikaisempia vuosia suuremmaksi.

Pohjoinen napa-alue saattaakin laaja-alaisen jääpeitteensä vuoksi pysyä pitkälle kevääseen saakka hyvin kylmänä, jolloin meidän leveysasteita yläilmakehässä kiertävällä polaaripyörteelläkin on edellytyksiä pysyä vahvana. Mitä pidempään pohjoisen napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot pysyvät suurina, sitä todennäköisemmin polaaripyörrekin on hengissä. Tämä voi puolestaan ylläpitää meillä lämpimiä länsivirtauksia ja föhn-ilmiön esiintymistä, jotka edesauttavat aikaisen kevään saapumista.

Polaaripyörre hajoaa napa-alueen lämmettyä viimeistään huhti-toukokuussa, eikä sillä ole enää vaikutusta kesämme säähän.

Alkaako kevät tänä vuonna aikaisin? Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki

Huom! Pitkän ajan ennusteet ovat kokeiluasteella. Niiden tulkitsemisesta löydät lisätietoa täältä.

28 vastausta artikkeliin “Tyrmäävä kuukausiennuste: ”Talvi on jo taputeltu” – tämän vuoksi kevät voi alkaa aikaisin”

  1. Jaa eli kylmää on luvassa huhti-toukokuussa,kun polaaripyörre hajoaa joskus se kylmä ilma tulee luonto ottaa takaisin tämän lauhan ilman jossain vaiheessa.

    1. Jussi, ei se ole välttämättä noin. Kuten kirjoituksessa todetaan, polaaripyörre hajoaa väistämättä jossain vaiheessa kevättä, kun napa-alue lämpenee kevään aikana voimakkaasti. Mutta kun ilmastohistoriaamme katsoo, eivät kaikki keväät ole polaaripyörteen hajoamisesta huolimatta suinkaan olleet kylmiä.

      En ole mikään meteorologian ammattilainen, mutta joskus vuosia sitten luin meteorologin kirjoituksen (en tässä blogissa), jossa sanottiin, että kevät voi silloin olla kylmä, jos polaaripyörre alkaisi hajotessaan pyörimään Suomen yllä. Siihen en tosin osaa sanoa mitään, että millä todennäköisyydellä ja millä edellytyksillä noin voisi käydä.

      1. Sori, meni nimi väärin. Siis Jani, ei Jussi.

      2. Kiitos, tässä tulikin tiivistettynä vastaus. Eli polaaripyörre luonnostaankin hajoaa kevään edetessä, kun napa-alue lämpenee ja pohjoisetelä-suuntaiset lämpötilaerot pienenevät eri leveysasteiden välillä.

        Polaaripyörteen hajoamisen tai jakaantumisen seuraukset ovat hyvin sattumanvaraisia: on vaikea sanoa etukäteen, mihin kylmä ilma valahtaa. Kevään edetessä polaaripyörteen merkitys meidän säähämme kuitenkin pienenee.

    2. Mistä näin päättelet? Ei ole tilastollista faktaa siitä, että kylmä kesä olisi seurausta lämpimästä talvesta. Etkä myöskään tarkentanut millä aikavälillä luonto ottaa mielestäsi lauhan takaisin? Pitkällä aikavälillä varmasti näin voikin käydä, en sitä kiistä. Mutta silloin syynä voi olla jokin muu kuin tämä lauha tslvi.

  2. Hienoa!
    Maaperä valmiiksi märkä ilman routaa. Mikä siinä on kasvullisuuden alkaa nousta torjumaan ne vähäiset hiilidioksidipäästöt, jotka ovat syntyneet minimaalisen lämmitystarpeen jälkeen. Kaiken kaikkiaan nykytermein sanoen äärimmäisen ja mielettömän lämpöinen talvi meille suomalaisille.
    Säästöä on tullut kaikille suomalaisille sekä ilmastonsuojelun että lämmityksen merkeissä. Juuri laskeskelin, että tämän talven lämmityssäästö omakotitalossani lokakuu-helmikuu välillä noin 400 €. Eläkekorotus 1,23 %/kk -vero 50 % on tämän rinnalla yhtä tyhjän kanssa.
    Hyvää kevättä kaikille!:)

  3. ”Meteorologit ovatkin pysähtyneet nyt miettimään, pitääkö termisen talven määritelmää muuttaa tulevaisuutta ajatellen.”
    Ei pidä – jos ei tule talvea, niin ei tule ja sillä sipuli!

  4. Talvella matalapaineet lännestä ja kesällä korkeapaineet idästä. Talvella lämpötykki ja kesällä käristyskupoli. Näistä on Uusi Ilmasto tehty.

  5. Hyvä kirjoitus. Todennäköisyys aikaiselle ja lämpimälle keväälle lienee tavanomaista suurempi, vaikka vallitsevasta suursäätilasta, ilmamassoista ja ilmavirtauksista se lienee suurimmaksi osaksi lopulta kiinni.

    1. Kyllä vaan, tämä pitää paikkansa. Vaikka edellytykset aikaiselle keväälle ovat ”kunnossa”, lopullisen säätyyppimme määrittävät ilmavirtaukset ja suursäätila.

  6. On se jännää uimareille ja maalaisille. Saavat ehkä uida aiemmin ja viljellä useamman peruna sadon kun vain ei tulisi rutto ja tuhohyönteisiä kun routa ei estänyt mikrobeja. Ei muuta kun nuotioita ja savuja ja tuhkaa ja Marseille saippuaa ( Le savon noir de Marseille ) kasvustolle. Jo tuhka filtterit tai tuhka vedessä auttaa ja pelastaa kasvuston. Juuri nyt olen itse hoitanut pihaani etelässä ja kasvu on valtaisa tänä vuonna. Mustikoita on rypäleissä parisen kymmentä ja mansikka puskissa jopa 30.

    Meillä Algarvessa on ollut mielyttävä talvi eikä myrskyjäkään ihan pohjolan alkukesän kaltaista joskin tälle seudulle normaali noin 20 päivin ja 10 astetta jopa yli yleensä õin.

    Hauskaa Ystävän päivää ja Kain nimipäivää joka mimosan eli rakkauden päivä ranskassa jolloin varsinkin lapset rakentavat mimosapuun oksista kukkien kera kaiken näkoisiä juttuja. (16.2)

    Lämpimin terveisin Kaitsu

  7. Suhtautuisin tuohon ”talvi on taputeltu” toteamukseen vielä hieman varauksella, koska maaliskuu on vielä täysin koskematon ja tietääkseni silloin voidaan mitata missä päin maata vielä melko talvisia lukemia, ainakin alkupuolella kuuta. Mutta kuten Markus toi kirjoituksessaan nuo pari kohtaa ilmi, niin ainakin etelässä – ja länsirannikolla talvi voi jäädä toteutumatta. Onkin hyvin mielenkiintoista nähdä, minkälainen itse varsinainen kevät tulee olemaan: jatkuuko lämpö vai tuleeko jossain vaiheessa takapakkia.

    Jos jotain hyvää tästä ennätyslauhasta talvesta on ollut, niin lämmityskuluissa on suuressa osaa maata säästetty ennätyssumma, tästä taisi ollakin viikolla ihan uutisissakin.

    1. Hei Kalaneuvos, kiitos kommentista. Tilanne voi hyvinkin kääntyä vielä maaliskuussa kylmemmäksi, joskin nopeasti lisääntyvän auringonsäteilyn vaikutuksesta päivälämpötilat hilautuvat väkisinkin jo korkeammalle – oli ilma meillä kuinka kylmää tahansa. Jos länsivirtaukset jatkuvat, eikä muutosta suursäätyyppiin ole luvassa, niin edellytykset aikaiselle keväälle ovat tänä vuonna tavanomaista korkeammat – jos tämän näin voi sanoiksi pukea.

      Joinakin vuosina maaliskuu tosiaan on kylmin talvikuukausi, eikä siihen tämän poikkeuksellisen lauhan talven jälkeen paljoakaan vaadittaisi. Katsotaan tosiaan, miten käy!

  8. Hei Markus. Lapsuuteni ja nuoruuteni Joensuussa asuneena ja kasvaneena 1980 luvulta 2010 luvun alkuun ja nykyisin kymmenisen vuotta Helsingissä asuneena olen näin lumisten pakkastalvien ja lämpimien kesien ystävänä ihmetellyt mitä on käynyt/käymässä Pohjois-Karjalan mantereiselle ilmastolle? Seuraan aktiivisesti talvi- ja kesäsäätä ja FMI:n tilastoita analysoimalla olen huomannut trendinä olevan pakkaspäivien jolloin vuorokauden keskilämpötila on vähintään -20c lukumäärien tippuneen talvea 2016 lukuunottamatta talvesta 2012 lähtien. Tämä siis pakkaspäivien keskiarvo 1980-2020 otannalla. Toisin sanoen Pohjois-Karjalaan tyypillisesti sydäntalvella kuuluvia pakkasjaksoja ei ole ollut kuin yksi viimeisen kahdeksan talven aikana jos talvi 2020 lasketaan jo nyt mukaan. Mistä johtuu, että Venäjän suunnasta ei juurikaan kovia pakkasia enää edes Pohjois-Karjalaan pääse?

    Samoin hellepäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana on ollut vähäinen. Ainoastaan kesä 2018 on ollut selvästi helteinen. Vuosiin ei ole tullut mannerilmastolle ajoittain ilmaantuvia kuumia hellejaksoja ainakaan itärajalle. Mistä johtuu, että Venäjän suunnasta ei enää vuosiin ole tullut helteitä itäisimpään Suomeen? Olisiko edellinen kerta 2014 tai 2010?

    1. Hei, kiitos kysymyksestä. Olet tehnyt mielenkiintoisia havaintoja. Ilmastollisessa vertailussa havaintojesi aikakausi on kuitenkin melko lyhyt, joten muutokset selittyvät todennäköisesti sään luonnollista vuosien välisellä vaihtelulla. Meillähän keskimäärin tuulee eniten lännen ja lounaan suunnalta, itäiset ilmavirtaukset ovat harvinaisempia. Näissäkin toki on paljon vuosien välistä vaihtelua, ja esimerkiksi vuosina 2009-2010 kuuluimme idän mantereisten ilmavirtausten piiriin, mutta tämä ei ole se perustilanne Suomessa.

  9. Muistissa on hyvin kevät ja osa kesää vuodelta 2017. Tällöin huhtikuun puolivälistä, pääsiäisestä, alkoi viileämpi jakso, joka toi vappuaattona joitakin cm paksun lumikerroksen Helsinkiin ja muutenkin toukokuun alkupuolella maa oli valkoisena harva se päivä. Pekka Poudallakaan ei pokka pitänyt kertoessaan telkkarissa toukokuun viileitä sääennustuksia. Saman vuoden heinäkuussa sattui viileämpi jakso ja monena aamuna töissä naureskeltiin, että joutui pukemaan ulkotöihin samat vaatteet kuin maaliskuussa. Kovin on ennenaikaista sanoa kevät säästä vielä mitään näin helmikuun puolivälissä. Aika näyttää.

  10. Talvikuukausien keskilämpötila nousemassa kaikkien aikojen ennätykseen

    Kun juuri päästiin ihmettelemästä tammikuun kaikkien aikojen keskilämpötilaennätyksiä, ollaan nyt valmistautumassa uuteen ennätykseen. Talvikuukausien keskilämpötila on nousemassa säähistorian korkeimmaksi.
    Suomen tähän mennessä lämpimin talvi (joulu-, tammi- ja helmikuu) on rekisteröity vuonna 2008, jolloin joulukuun alusta 2007 helmikuun loppuun 2008 vietetty rupeama toi Tohmajärven Kemiessä lukemat -2,6, Joensuun lentoasemalla -2,9 ja Juuan Niemelässä -3,4 astetta.
    Lähellekään noin leutoja talvilukemia ei ollut päästy sitä ennen. Lähimpänä olivat talvet 1948-49 (Tohmajärvi Kemie -4,4) ja 1960-61 (-4,4).
    Myös Helsingissä, josta on pisin (1845-2019) mittaussarja, talvi 2008 on ylivoimaisena ykkösenä astein +1,3. Nyt tuo ennätys rikottaneen myös Helsingissä, sillä talvikuukausien keskilämpötila on siellä helmikuun 12. päivän jälkeen uskomattomat +2,2 astetta.
    Lyhin talvi vuonna 2014
    2000-luvun tähän mennessä toiseksi lämpimin talvi on ollut 2013-14, jolloin keskilämpötilaksi mitattiin -4,6 astetta. Se sijoittuu seitsemänneksi vuodesta 1927 alkaneella 94 vuoden mitatulla jaksolla. Tuo talvi oli tiettävästi myös kaikkien aikojen lyhin keskisessä Pohjois-Karjalassa: pysyvä lumipeite saatiin tammikuun puolivälissä ja lumet alkoivat sulaa jo maaliskuun alkupuolella. Kuun lopussa ei ollut enää hiihtokelejä.
    Vaikka eletään vasta helmikuun puoliväliä, on lähes varmaa, että keskilämpötilaennätys syntyy. Vuoden 2008 ennätys siirtynee muistojen joukkoon, vieläpä selvästi. Ennätyksen rikkoutumista eivät estäne edes mahdolliset loppukuun muutamat reippaammat pakkaspäivät, sillä lauha virtaus jatkunee paria viileämpää päivää lukuunottamatta ainakin 22. päivään asti.
    Myös helmikuun keskilämpötila noussee viiden korkeimman joukkoon. Ei kuitenkaan ennätykseen, sillä vuonna 1990 mitattu -0,2 lienee ainakin toistaiseksi lyömätön lukema.

    Eero Könönen, sääharrastaja Joensuusta

  11. Kuinka monena vuonna onkaan huhtikuu ollut hyvin kylmä, kuten termi kuuluu: ”ajankohtaan nähden normaalia kylmempää.” Näitä aikainen kevät hehkutuksia on ennenkin kuultu. Mutta tosiaan viime vuosina huhtikuu on ollut niin kylmä että se on tuntunut melkein talvikuukaudelta.
    Omakotilämmittäjänä tiedän mistä puhun. Ennenvanhaan varaavan takan lämmittämisen saattoi lopettaa huhtikuun alussa mutta viime vuosina lämmityskausi on jatkunut ihan toukokuun alkuun asti. Siis kuukautta pidempään.
    Joten en vielä hehkuttaisi aikaisen kevään puolesta. Takapakkia, ja hyytävää sellaista, voi vielä hyvinkin tulla!

  12. Erinomainen selvennys kevään koittamisen mahdollisuuksista! Itse asun P-Karjalassa ja vielä eilenkin sai nilkkureissa käveleskellä metsässä. 2006–tähän talveen en ole näin outoa lumettomuutta havainnut. Tuli lumikengätkin hieman vintinpainoksi hommattua…

    Mistä löytää varmaa tietoa keskilämpötilojen muutoksesta? Ja miten kertoa skeptikoille, että ensi talvena täällä kotikunnassa voikin olla kuukausien hirmupakkaset ja metri lunta?

    Miten ylipäätään voi kenellekään vakuuttaa, että sää heittelee satunnaisesti, mutta tilastot eivät ihan hirveästi valehtele.

    1. Hei!
      Tässä lämpimimmät ja kylmimmät tammikuut Helsingissä ja Tohmajärvellä. Tästä voit tehdä jotain päätelmiä:

      TAMMIKUUN SÄÄ

      Helsinki Kaisaniemi 1845-2020
      Lämpimimmät tammikuut (normaali -3,9, 1981-2010):
      2020: +3,0
      1930: +1,4
      1925: +1,1
      2008: +0,6
      1989: +0,5
      1874: +0,3
      1882: +0,0
      1866: -0,1
      2005: -0,1
      1975: -0,3
      1983: -0,3
      1932: -0,6
      1992: -0,7
      1993: -0,7
      1949: -0,8
      2015: -0,9
      1973: -1,0
      1998: -1,0
      2001: -1,0

      Kylmimmät tammikuut (normaali -3,9, 1981-2010):

      1987: -16,5
      1942: -15,9
      1861: -15,3
      1850: -14,4
      1862: -14,4
      1985: -13,9
      1867: -13,6
      1893: -13,2
      1875: -13,1
      1941: -12,7
      1968: -12,7
      1940: -12,4
      1966: -11,6
      1881: -10,9
      1848: -10,8
      1950: -10,4
      2010: -10,4
      1868: -10,3
      1849: -10,1

      Tohmajärvi, Kemie 1927-2020:

      Lämpimimmät tammikuut (normaali -9,6, 1981-2010):

      2020: -1,5
      1930: -3,2
      1934: -3,4
      2008: -3,7
      1989: -3,8
      1932: -4,0
      2005: -4,1
      1949: -4,7
      1975: -4,9
      1971: -5,0
      1998: -5,3
      1983: -5,4
      2001: -5,4
      1995: -5,5
      2018: -5,6
      1952: -5,7
      1944: -6,0

      Kylmimmät tammikuut (normaali -9,6, 1981-2010):

      1987: -23,6
      1968: -21,8
      1985: -21,3
      1966: -21,1
      1942: -20,7
      1941: -18,3
      1940: -17,8
      1982: -17,8
      1969: -17,4
      2010: -17,4
      2016: -17,0
      1950: -16,9
      1976: -16,7
      2003: -16,1
      1967: -15,6
      1963: -15,5
      1927: -14,3
      1929: -14,3

      Eero Könönen, sääharrastaja Joensuusta

  13. Tervetuloa aikainen kevät :) Ja kestänemme vaikka joku takatalvi osuisi sekaan, ihan vain muistukkeeksi.

  14. Helsingissä ja suuressa osassa Etelä-Suomea eletään vielä termistä syksyä. Miten terminen kevät voi alkaa jos välissä ei ole termistä talvea(ei pakkasta, lunta, jäätä ja routaa). Joudutaanko tässä vielä etelässä perumaan terminen kevätkin vai laitetaanko kevään alkamiseksi 1.3.2020. Eli voi olla niin, että esim. Helsingissä hypätään suoraan syksystä kesään?

    Yleisesti ottaen termisten vuodenaikojen määritelmiä on syytä miettiä uudestaan lähivuosina. Suomi on iso maa ja lämpötilaerot sen mukaisia. Termisistä vuodenajoistahan kesä ja syksy toteutuvat aina. Kevät on vaikeampi määritellä lauhoina talvina Lounais-Suomen osalta. Suomen normaaliin talveen kuuluu lumi,pakkanen, routa ja jää edes jossain vaiheessa myös aivan etelän osalta.

    Lauhasta ”talvesta” on sekä etua että haittaa yhteiskunnalle ja luonnolle. Etuna on säästö lämmityksessä ja katujen/teiden kunnossapidossa sekä ihmisten kaatumisilta liukkauden takia.

    Huonoa puolia taas sitten on katujen ja teiden kuluminen nastojen takia, ravinteet kulkeutuvat pelloilta sateiden mukana vesistöihin,monet yritykset/toimialat saavat elantonsa lumesta/pakkasesta , maanviljelyssä vaarana on kasvitaudit, monet eläimet ja kasvit vaativat lunta/pakkasta jne.

    1. Hei,
      Tämä on hyvä havainto ja termisten vuodenaikojen määritelmä lieneekin tällä hetkellä pohdinnassa Ilmatieteen laitoksella. Tuntuisi tosiaan hassulta, jos termisestä syksystä hypättäisiin suoraan termiseen kesään. Uskon, että jokin järkevä tapa tähän kuitenkin löydetään siltä varalta, jos terminen talvi jää välistä. Palaan asiaan, kunhan saan tarkempaa tietoa.

  15. Markus, kysymys: kun katsoo ilmoitettuja lumensyvyyksiä, niin miksi esim. Tampereelle ilmoitetaan kaksi senttimetriä tänään lauantaina, vaikka todellisuudessa lunta ei näy yhtään missään lukuunottamatta joitain paikkoja, joihin sitä on aurauksessa kertynyt, tai satunnaisia paikkoja, josta se ei ole sulanut jostain syystä. Mutta kuitenkin 95-99 prosenttia maasta on täysin paljasta, joten miksi lumensyvyydeksi ilmoitetaan kaksi cm?

    1. Samoten Oulussa on pitkään ollut virallinen lumensyvyys noin 30 cm vaikka kaupunkialueella nurmet vihreinä ja tiet sulana. Riippunee mittauspaikasta tuo virallinen lumensyvyys.

  16. Pitkässä juoksussa keskiarvot aina tasaantuu. Siis lämmin talvi, kylmä kesä ja niin vuoden keskilämpötila on taas muutaman asteen tarkkuudella kohdallaan. Kevät kyllä voi olla aikainen, mutta onko juhannus kylmempi kuin joulu?

    1. Muistan muutama vuosi sitten mustan joulun, jolloin lämpöä + 8 astetta. Seuraava juhannus oli lämpötilaltaan sama, eli + 8 astetta. Ainoa erotus oli, että juhannuksena maa oli valkoinen, koska juhannusaattona satoi räntää.

  17. Luin että ilmastonmuutos heikentäisi polaaripyörrettä ja nyt kävi juuri pänvastoin. Eikös tämä ole vakuuttava todiste siitä että ilmastonmuutosta ei olekaan tapahtumassa?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.