Kesäkuu: Hallaa ja hellettä

Julkaistu
Kuva: Maarit Siitonen

Kuukauteen mahtui epävakaisen ja ajoittain koleankin sään lisäksi kaksi selvästi normaalia lämpimämpää jaksoa, joiden aikana lämpötila nousi korkeimmillaan 32,3 asteeseen!

Helteestä yöpakkasiin

Kesäkuun sää oli suuressa osassa Suomea hieman tavallista lämpimämpi kahden hellejakson ansiosta. Hellepäiviä on kesäkuun aikana keskimäärin kahdeksan, mutta tänä vuonna niitä kertyi yksitoista ja hellettä mitattiin lähes koko maassa Inaria myöten. Korkein lämpötila oli Oulun Oulunsalossa 7. kesäkuuta mitattu 32,3 astetta. Kesäkuun mittaushistorian korkein lämpötila on Ähtärin vuonna 1935 mitattu 33,8 astetta, joten Oulun lämpötila jäi siitä vain puolentoista asteen päähän.

Suomessa ei mitata läheskään joka vuosi yli 30 asteen lämpötiloja kesäkuussa tai edes koko kesänä. Edellisen kerran lämpötila nousi kesäkuussa 30 asteen yläpuolelle vuonna 2014, jolloin Liperissä mitattiin 30,5 astetta, ja edellisen kerran tämänvuotista lukemaa korkeammalle Ylitorniossa vuonna 2011, jolloin lämpötila oli 32,8 astetta. Tänä vuonna Oulun kuumuus johtui Itä-Euroopan korkeapaineesta, joka ylsi Suomeen asti ja samalla etelämpää Euroopasta virtasi aina Lappiin asti lämmintä ilmaa.

Kuva: Matti Hietala

Terminen kesä alkoi kesäkuun aikana keskimääräistä aikaisemmin suuressa osassa Pohjois-Lappia; ainoastaan Enontekiöllä terminen kevät jatkui vielä kuun lopussakin. Tästä huolimatta sää oli ajoittain keskimääräistä kylmempikin ja yöpakkasta mitattiin useina päivinä.

Kylmintä oli 11. kesäkuuta Saanatunturilla, jossa lämpötila laski -4,5 asteeseen. Pohjois-Lapissa satoi 10.-11. kesäkuuta lunta ja Inarissa oli 11. päivän aamulla parin sentin lumikerros. Ajoittainen pakkanen jatkui kesäkuun loppuun asti ja viimeisenäkin yönä Inarissa oli 2,1 pakkasastetta, ja samana yönä hallaa esiintyi vielä maan keskiosassa Suomenselän alueella Alajärvellä asti.

Kuva: Maarit Siitonen

Matalapaineita ja ukkosta

Kesäkuussa vallinnut läntinen virtaustyyppi toi Suomeen jatkuvasti uusia matalapaineita. Tuulisinta on ollut Russarössä Hangon eteläpuolella, jossa tuuli voimistui yöllä 4. kesäkuuta hetkeksi 26 metriin sekunnissa.

Epävakainen sää toi paikoin runsaitakin sateita ja ukkosta, ja salamoita havaittiin kuun aikana yli 40 000. Sateisinta oli Sodankylässä, jossa sademäärä oli 30. päivän iltapäivään mennessä 123 millimetriä, mikä on kaksinkertainen seudun keskimääräiseen kesäkuun sademäärään verrattuna.

Kuva: Matti Hietala

Euroopan ennätyshelteet

Kesäkuun loppupuolella Etelä- ja Keski-Euroopassa vahvistui korkeapaine ja Saharasta pääsi virtaamaan kuumaa ilmaa pohjoisemmaksi, etenkin läntiseen Eurooppaan. Tavallisesti kuumimmat helleaallot tulevat Euroopassa vasta myöhemmin kesällä ja Tšekissä, Saksassa ja Puolassa mitattiin nyt uusi kesäkuun lämpöennätys. Ranskassa sen sijaan ylittyi jopa maan mittaushistorian korkein lämpötila, kun Gallargues-le-Montueux’n mittausasemalla Kaakkois-Ranskassa lämpötila nousi 45,9 asteeseen. Maan aiempi ennätys oli elokuussa 2003 mitattu 44,1 astetta.

Kesäkuun viimeisinä päivinä kaikista kuumin ilma alkoi jo väistyä lännestä, mutta päivän ylin lämpötila vaihteli Espanjassa ja Ranskassa edelleen 40 asteen molemmin puolin. Kapea lämpimän ilman alue venyi kohti itää ja pohjoista, ja Ruotsissa lämpötila nousi kesäkuun viimeisenä päivänä yli 30 asteeseen. Suomea helteinen ilma vain hipaisee kuun vaihteessa.

Ilmamassan lämpötila eli lämpötila noin puolentoista kilometrin korkeudella näyttää Euroopan kuumimman alueen perjantaina 28. kesäkuuta, jolloin Ranskassa mitattiin uusi lämpöennätys.

7 vastausta artikkeliin “Kesäkuu: Hallaa ja hellettä”

  1. Jutusta ilmenee hyvin se, miten sää äärevöityy Suomessa aivan kuten ilmastotiedemiehet ovat ennusteissaan ennustaneetkin.

    1. Äärevöityy – hmm. niin, välillä tukalaa, välillä koleaa. Tuota olen itsekin miettinyt, lieneekö niin, että se suihkuvirtaus aaltoilee voimakkaammin kuin ennen ja miksi.

      1. On hyvin mahdollista, että kylmän ja lämpimämmän ilman välinen raja mutkittelee tulevaisuudessa voimakkaammin. Napa-alueiden ja keskileveysasteiden välinen lämpötilaero vaikuttaa nimittäin tuulen voimakkuuteen ja jos virtaus heikkenee jonkin verran lämpötilaeron pienentyessä, esimerkiksi talvella Jäämeren kylmä ilma voi ajoittain päästä leviämään helpommin etelämmäksi.

  2. Sääkokonaisuuden kannalta kaikista oleellisin tieto puuttui jutusta

    Maan etelä- ja itäosassa kesäkuun keskilämpötila oli noin 3 astetta, maan länsiosassa noin 2 astetta ja maan pohjoisosassa noin asteen pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella. Pohjois-Lapissa kuukauden keskilämpötila oli kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Maan etelä- ja itäosassa kesäkuu oli harvinaisen lämmin, eli näin lämmintä kesäkuussa on keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Edellisen kerran tätä lämpimämpi kesäkuu oli vuonna 2013. *lähde ilmatieteenlaitos

    1. Pohjois-Euroopan yllä on nyt tosiaan laaja matalapaineen alue, mutta sen sisällä liikkuu useampia osakeskuksia, joista toiset ovat heikompia kuin toiset. Mitään yhtenäistä, koko laajan matalapaineen kokoista sadealuetta ei siis tähän säätilanteeseen liity, ja osa sateista on kuuroluonteisia.

      Säätiedotuksissa maan keskiosalla tarkoitetaan tavallisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun etelärajalta Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan pohjoisrajalle ulottuvaa aluetta, eli pohjois-etelä-suunnassa noin Keski-Suomen korkeudella olevaa osaa Suomesta.

  3. Tällä hetkellä meteorologien ennusteet antavat hyvin epäselvän kuvan jopa päivän parin ennusteissa. Sademääriäkin veivataan tunnin välein niin, että ei voi luottaa pätkääkään tuleeko sitä sadetta vai ei. Näin ainakin on tilanne Keski-Suomessa. En siis puhu keskisestä Suomesta, jolla vissiin nykykielellä ymmärretään Oulun-Kajaanin aluetta.

    Sunnuntaina mm. Matti Huutonen TV 1:n säätiedotuksessa mainitsi tällä viikolla vallitsevan laajan matalapaineen Skandinaviassa ja Suomessa. Kun satelliittitutkasta katselee, niin havaitsee aivan päinvastaista? Laajalla alueella on sadepilviä pieninä rakkuloina kuin olisi haulikolla ammuttuna. Eihän tällaisesta matalapaineesta voi tullakaan mitään runsaita ja laaja-alaisia sateita. Vieläkin kysyn sen perään, että mihin ovat kadonneet ne ilmastomuutoksen runsaat pilvisyydet ja sateet, joita kuulutettiin vielä 10-15 vuotta sitten? Kirjoittajanimimerkki Leone taitaa olla oikeassa auringon aktiviteetista kirjoittaessaan. :)

    1. Tämä matalapaine on syntynyt ikään kuin paikalleen, eikä siksi ole pitkäkestoista sadetta luvassa. Siihen vaadittaisiin juurikin länsilounaasta kaukaa Atlantilta tuleva matalapaine, mutta tosiaan, ne ovat kadonneet tai ainakin harvinaistuneet viime vuosina.

      Ennusteet ovat yliarvioineet sateet ainakin tänne. Vesikatteen teko menossa ja ihan turhaan olen monta kertaa suojannut rakenteet yöksi kun sade jäänyt tulematta.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.