Kirjoittelen tässä sunnuntai-iltavuorossa ennusteita alkavalle viikolle eli viikolle 13. Ennusteissa on näkyvillä viikonlopuksi jopa yli +10 asteen lämpötiloja etelään ja Lappiinkin plusasteita, mikä sai minut miettimään: mikä on tilanne nyt kevään suhteen? Terminen keväthän määritellään alkamaan, kun tietyt lämpötilakriteerit täyttyvät. Ollaanko jo lähellä?
Terminen kevät määriteltiin aiemmin alkavaksi silloin, kun paikan keskilämpötila on pysynyt plussan puolella kaksi viikkoa yhteen menoon. Nykyään termisen kevään määritelmä on monimutkaisempi, se lasketaan lämpösumman avulla. Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan: ”Esimerkiksi talvi alkaa seuraavasta päivästä, kun syyskuun alusta laskettujen vuorokauden keskilämpötilojen summa on saavuttanut suurimman arvonsa.”
Minulla ei ole lämpösummatietoja helposti käsillä, mutta vuorokauden keskilämpötilat eri asemilla kyllä; siksi päätin lähteä tutkimaan mahdollisen kevään vaihetta vanhan määritelmän mukaan ja kertoa löydöksistäni täällä blogissa.
Keskilämpötilan muutos ei meille ihmisille oikein tunnu miltään, etenkin kun suuren osan vuorokaudesta useimmat meistä viettävät sisätiloissa. Meidän on vaikea sanoa ihotuntuman perusteella esimerkiksi ”hmm, tämän vuorokauden keskilämpötila oli 0,2 °C lämpimämpi kuin edellisen”. Siksi keskilämpötilan tutkimiseen tarvitaan joko kynä ja paperia, tai mieluummin laskutoimitukset nopeasti hoitava tietokone.
Jotta termisen kevään vaihe eri puolella Suomea selviäisi, laskin (oikeastaan annoin tietokoneen laskea) kunkin vuorokauden keskilämpötilan muutamalla eri paikkakunnalla Suomessa: Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Sodankylässä. Kuun kymmenennen päivän tienoilla kaikissa pysyttiin enimmäkseen pakkasen puolella, joten aloitin päivämäärästä 11.3., jota ennen termisen kevään alku ei ollut meillä tänä vuonna mahdollinen.
Helsinki
Tässäpä tylsän näköinen kuva niille, jotka eivät viihdy matematiikan parissa. Ei hätää, jos käyrät eivät houkuta, kerron tekstissä olennaiset esiin tulevat asiat.
Vasemmalta oikealle kulkevat päivämäärät ja pystysuunnassa näkyy lämpötila. Vanhan termisen kevään määritelmän mukaan kevät alkaa, kun lämpötila on 14 päivää putkeen pysynyt paksunnetun nollaviivan yläpuolella. Yksikin poikkeama viivan alapuolella aiheuttaa hylkäyksen, ja lasku aletaan seuraavasta plussapäivästä jälleen alusta.
Helsingissä näyttää varsin lupaavalta. 14.3. alkaen käyrä pysyy selvästi plussan puolella. Tuleeko se vielä pysymään siellä tarvittavat neljä päivää? Ennusteiden mukaan tiistaina tilanne on siinä ja siinä: päivällä ollaan juuri ja juuri yli nollan ja yöllä on muutama aste pakkasta. Mikäli tuosta jännittävästä kohdasta päästään puhtain paperein yli, kevään saatetaan hyvinkin merkitä alkaneeksi 14.3.! Tarkistin myös Hangon ja Turun numerot, sama pätee myös niihin.
Vuosien 1981-2010 keskiarvon mukaan Helsingin kevät alkaa keskimäärin jo ennen 26.3. eli juuri näihin aikoihin.
Tampere
Tampereella tilanne on sama kuin Helsingissä: kevät voidaan merkitä alkaneeksi 14.3., mikäli katkoksia ei tule. Poikkeamat nollan lähellä pysyivät plussan puolella. Vuosien 1981-2010 keskiarvon mukaan Tampereella kevät alkaa keskimäärin välillä 26.-31.3. eli pian.
Jyväskylä
Jyväskylässä keskilämpötila nousi nollan yläpuolelle vasta 15.3., mutta siitä lähtien se on pysytellyt plussalla. Ajoittain rimaa hipoen, mutta se riittää. Sekä Jyväskylä että Tampere ovat tiistaina vielä Helsinkiäkin alttiimpia paluulle pakkasen puolelle, saa nähdä, miten käy. Vuosien 1981-2010 keskiarvon mukaan Oulun seudulla kevät alkoi keskimäärin välillä 31.3.-5.4.
Oulu
Oulu on jo selvästi pohjoisempana, mutta sielläkin plussalla ollaan kelluttu jo ajoittain. Valitettavasti 20.3. keskilämpötila käväisi miinuksella, joten kevään voidaan merkitä alkaneen aikaisintaan 21.3.; silloinkin vaadittaisiin kahden viikon plussaputki. Vuosien 1981-2010 keskiarvon mukaan Oulun seudulla kevät alkoi keskimäärin välillä 5.-10.4.
Sodankylä
Sodankylässä pysytään vielä tiukasti kiinni talvessa. Aivan viimeisenä päivänä eli 23.3. lämpökäyrä poikkesi juuri ja juuri plussan puolella. Sodankylän seudulla kevät alkaa vuosien 1981-2010 keskiarvon mukaan keskimäärin vasta 15.-20.4., eli käyrä, joka poikkeaisi kovasti yllä näkyvästä, olisi varsin odottamaton tähän vuodenaikaan.
Eli mitä tästä opimme?
Kevät saattaa jo olla alkanut, tai vähintäänkin alkaa pian (jos ei yllätyksiä tule) maan eteläosassa, ehkä myös maan keskivaiheilla. Pohjoisessa vielä odotellaan.
Tottakai on myös tärkeä muistaa, että nykyään terminen kevät lasketaan lämpösumman avulla. Tulos saattaa olla erinäköinen kuin keskiarvot antavat. Virallinen vuodenajan vaihtumisen tieto tulee aina valtiolliselta viranomaiselta eli Ilmatieteen laitokselta*.
Terminen kevät on ihmisen keksimä raja-arvo, eli mikään ei luonnossa maagisesti muutu täysin toisennäköiseksi juuri sillä hetkellä, kun terminen kevät on alkanut. Silti ainakin itseäni piristää sana ”kevät” ja ajatus siitä, että pian olemme siinä vuodenajassa, jolloin muuttolinnut palaavat suurin joukoin, ensimmäiset leskenlehdet ilmaantuvat ja pian saadaan lopulta taas lehdet puihin. Silloin koko maailma on täynnä iloa, valoa ja elämää. Kaipaatko sinä jo kevättä?
*Lisäys 27.3.2019: Ilmatieteen laitos kertoi 26.3.2019, että terminen kevät on alkanut laajalti maan etelä- ja keskiosassa 14.-15.3.2019.
”Vanhan termisen kevään määritelmän mukaan kevät alkaa, kun lämpötila on 14 päivää putkeen pysynyt paksunnetun nollaviivan yläpuolella. Yksikin poikkeama viivan alapuolella aiheuttaa hylkäyksen, ja lasku aletaan seuraavasta plussapäivästä jälleen alusta.”
On todettava, että minusta tuo määritelmä on ollut ainakin hivenen huono määritelmä termisen kevään alulle. Se yksi kylmä vuorokausi voi aivan hyvin tulla esimerkiksi lyhytkestoisen kylmänpurkauksen seurauksena vaikka kaukana huhtikuun puolella, vielä etelässäkin. Ja mahdollista on sekin, että sitä kylmää vuorokautta edeltäisi pitkäaikainen yhtäjaksoisesti plussalla oltu ajanjakso samoin kuin sen kylmän vuorokauden jälkeen. Senkö vuoksi alettaisiin kevät perumaan ja aloitetaan kevään laskenta alusta? Ja jos ennen sitä yhtä kylmää vuorokautta ollaan oltu pitkään ja reilusti plussalla, niin sitäkin voi toki miettiä, että katsooko sellaisen tosiaan ennemmin laskettavaksi termiseen talveen kuin termiseen kevääseen.
Lämpösummalaskenta onkin mielestäni huomattavasti parempi määrittely termisille vuodenajoille, joskaan täysin aukoton ei ole sekään.
Kiitos kommentista! Samaa mieltä, ei ole helppo keksiä hyvää määritelmää luonnossa aalloittain ja vähitellen etenevälle muutokselle. Monet tuntuvat kaipaavan kevään alulle tarkkaa kellonaikaa (tätä ajatusta ruokin blogikirjoituksella itsekin), vaikka vastaisi paremmin todellisuutta, jos puhuisimme usean viikon mittaisesta siirtymästä kevääseen tarkan rajan sijaan.
Hei! Eka joutsenkuvakin näyttää tutulle. Taitaa sekin olla minun kuvaama eikä Matin. Mukavaa kevään odotusta, keikkuen se etenee, terveiset Maarit
Hei! Kiitos kun korjasit ja pahoittelut, muutan heti tekstiin ja saateteksteihin. Valtavan hieno tapahtumakuva, kiitos siitä! :)
Kyllä totisesti kevättä on kaivattu ! Sen tulo on tuntunut kovin vitkuttelevalta ehkä siksi että helmikuu oli niin lämmin. Katsoin kuukausi sitten ottamaani videon pätkää ja oli kuin eilen oilsi kuvattu !
Ei ole ilmasto Suomessa talvella lämmennyt. Samanverran on pitänyt lämmittää asuntoa kuten 20-30 vuotta sitten. Olisihan se taloudellisempaa, kun ei tarvitsisi niin paljon varoja kuluttaa kylmän takia ja samalla vähenisivät ne paljon puhutut hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt.
Onkohan sitä lämpenemistä mitenkään huomioitu suomalaisten hiilijalanjäljissä? Mehän voisimme myydä päästöoikeuksia, kun lämmitystarve pienenisi.
Kevättä ja kesää odotellassa!
Mutta eihän se jalanjälki pienene, jos kerran saman verran pitää lämmittää kuin 20-30v sitten? Mistäs myyt päästöoikeuksia, kun päästöt vaan lisääntyvät.
Minähän ennakoin sitä tilannetta, että jos lämpenee kuten ennustaja-eukot ja -ukot ovat uumoilleet. Kyllä Suomessa paljon lämpöenergian tuotto perustuu ikivanhaan ilmiöön eli polttamiseen happea kuluttaen ja hiilidioksidia ja hiukkaspäästöjä synnyttäen. Päästömäärät ovat kylminä aikoina merkittävät Suomen ilmaston kannalta. Sen väheneminen voidaan ottaa huomioon autoilussa eikä tarvitse vöyhöttää kalliita sähköautoja köyhän kansan hankittavaksi.
Joannalla meni huhtikuu ja maaliskuu hieman sekaisin…
”Mikäli tuosta jännittävästä kohdasta päästään puhtain paperein yli, kevään saatetaan hyvinkin merkitä alkaneeksi 14.4.!”
”Tampereella tilanne on sama kuin Helsingissä: kevät voidaan merkitä alkaneeksi 14.4., mikäli katkoksia ei tule. ”
Ups, kiitos huomiosta! Korjasin.
Joanna. Harvoin arvostelen alan ammattilaisia, jotka tekevät työtään, mutta nyt on pakko. Kirjoitit: ”Minulla ei ole lämpösummatietoja helposti käsillä, mutta vuorokauden keskilämpötilat eri asemilla kyllä”
Mutta kun niistä vuorokauden keskilämpötiloistahan saat parissa minuutissa laskettua lämpösummat. Siitä vaan numerot Exceliin (tai vastaavaan) ja tietokone hoitaa loput. Voisin melkein väittää, että olisi ollut nopeampaa, kuin selitysten keksiminen sille, miksi käytätä vanhaa metodia.
Moi Jarno! Tässä tapauksessa todellinen syy piiloutuu sanamuodon taakse – eli aikaa ei riittänyt edes nopeahkon excel-operaation suorittamiseen ja sen tarkistamiseen, miten lämpösummatietoja tulee tulkita. Välillä työn kiireet pakottavat valitsemaan nopeimman reitin. Tässä tapauksessa koin sen oikeutetuksi, sillä kevään virallista aloitushetkeä ei joka tapauksessa anneta meiltä; useimmille lukijoillemme keskilämpötilan nousu nollan yläpuolelle on todennäköisesti havainnollisempi kuin lämpösummalukema. :)
Vaikuttaisi vähän siltä, että Joanna yritti ennustaa kevään ajankohtaa. Tuossa videolla Mäntykannas kertoi, että terminen kevään alku lämpösummamenetelmällä voidaan todeta vasta jälikikäteen. Tosi harvoin joudun puolustamaan ammattilaisia. Vähän puolustaisin mielelläni kuitenkin Joannaa. Kevätterveisin Jukka
Hei ja mukavaa kesän odotus aikaa. Itse olen ollut paikoillani asettuneena uuteen kotiini pienen pihan kanssa Algarvessa. Meillä oli suht koht normaali aurinkoinen talvi vain yöt joskus viileitä muttei pakkasta. Päivät oli yleisesti yli 15 ja yöt yli 5 keskilämpötila yli 10 astetta ja vain 2 paivänä alle termisen kesän . Nyt kasvaa vauhdilla pihamaallani istutukset kuten puolukka ja muut marjat ja hedelmät . Lämpötilat kohoaa rauhassa nyt non 20-25 ylin ja 12-16 yön alin.
Hommia riittää
Terveisin Kai sieste missä pippuri kasvaa ( mulla musta pippuri pensas tansmaaniasta)
Muista pitää siestaa väliilä. Onnea uuteen kotiin.