Odotus palkitaan: säätyyppi muuttuu alkuviikolla

Tätä tekstiä kirjoittaessani helmikuinen vesisade ropisee ikkunaa vasten syöden tehokkaasti Helsingin hankia. Lumi on huvennut silmissä ja kadut paljastuneet sohjon alta, vaikka valtavat lumivallit vielä tukkivatkin teitä siellä täällä. Sadetta on piisannut, mutta muutos kärkkyy jo kulman takana. Luulen, että monien mielestä toivottu sellainen.

Käännekohta tiistaina

Lähipäivät menevät vielä totuttuun tapaan pilviverhon alla sateessa. Etelässä hanki on kahdessa vuorokaudessa huvennut paikoin yli 10 sentillä (Helsinki-Kaisaniemessä ja Helsinki-Vantaalla -13 cm, Turussa -9 cm ja Ahvenanmaan Jomalassa -19 cm) ja maanantaihin mennessä lunta ehtii sulaa lisää. Sitä vastoin pohjoiseen ja itään uutta lunta kertyy aina tiistaiyöhön saakka.

Ensi viikon auringonpaisteessa on jo kevättalven makua. Kuva: Matti Hietala

Tämän jälkeen läntisen Euroopan ylle on muodostumassa korkeapaineen alue, joka kääntää Suomenkin sään päälaelleen. Matalapaineille ja pitkään kestäneille sateille voidaan heittää hyvästit: tilalle tulee poutaisempia ja aurinkoisempia päiviä. Tiistaina ja viikon puolivälissä moni voikin jo havahtua siihen, kuinka paljon tehoa aurinko on saanut sitten tammikuun: pikkupakkasellakin lumi alkaa sulaa jo teiltä ja sulamisvesi tippuu räystäillä. Ilmassa on ensi viikolla jo kevättalven makua.

Föhntuuli voi tuoda pikakevään

Viime päivinä on näyttänyt siltä, että ensi viikon loppupuolella syntyvä sääasetelma saattaa laukaista föhntuulen Skandinaviaan. Mikäli Länsi-Euroopan ylle asettuva korkeapaine ja Pohjois-Atlantin matalapaineet ovat suotuisassa asetelmassa toisiinsa nähden ja mahdollistavat länsi-luoteisen ilmavirtauksen, voi föhnilmiö syntyä torstai-lauantai -akselilla. Vielä on kuitenkin epävarmaa, yltäisikö sen vaikutus Suomeen saakka vai jäisikö se enemmänkin Ruotsin asiaksi. On kuitenkin mahdollista, että ensi viikon loppupuolella maan länsi- ja pohjoisosassa lämpötila voi käväistä +5 asteen vaiheilla – jos siis föhnasetelma syntyy. Aurinko lämmittää jo helmikuun puolessa välissä jonkin verran, joten mahdollinen föhnilmiö voisi tuoda esimakua keväästä päiväksi tai pariksi.

11 vastausta artikkeliin “Odotus palkitaan: säätyyppi muuttuu alkuviikolla”

  1. Vantaallahan oli lunta torstaiaamuna 63cm, ja alle kolme vuorokautta myöhemmin sitä on jäljellä 43cm. Tiistaihin mennessä, jolloin nämä kaatosateet tältä erää päättyvät, on jäljellä ehkä 30cm, jos sitäkään. Tätä on Uusi Ilmasto talvella, jolloin lyhyestäkin ilosta seuraa poikkeuksetta pitkä itku.

    Loppumaton matalapainevyöry on Uuden Ilmaston hallitseva piirre talvisin. Niinpä Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO-indeksi, joka on ollut talvisin pääosin positiivinen (eli merellinen) jo viimeiset 30 vuotta, on siirtynyt pysyvästi ja lopullisesti positiiviseksi 2010-luvulla, kun viimeinen NAO-negatiivinen talvikuukausi oli helmikuu 2013. Tämän talven harvinaisuus on ollut se, että sateiden olomuotona on ollut tavallista useammin lumi. Kuitenkin NAO-indeksi on pysynyt tukevasti plussalla koko talven, kuten kuuluukin.

    Helmikuussa matalapainevyöry alkaa välillä antaa tilaa Keski-Euroopan sulkukorkeapaineiden tuottamille Föhn-tuulille, ja maaliskuussa onkin jo lämpimien etelätuulten aika. NAO-indeksi vaihtuu negatiiviseksi kesään mennessä, ja palaa taas plussalle viimeistään joulukuussa.

  2. Talvi on ollut erittäin suotuisa pientaloissaan ja rivitaloissaan asuville lämmityksien suhteen. Jos Markuksen ennuste toteutuu, niin voidaan sanoa, että se kuuluisa ”hiilijalanjälki” on pienentynyt huomattavasti suomalaisten osalta tänä talvena. Juuri nyt vallinnut suojainen sää vielä pudotti lumet katoilta ja jo todella helmikuinenkin aurinko alkaa lämmittää jo suoraan kattojen puhumattakaan erilaisien aurinkopaneelien kautta.

  3. Eipä tässä vielä helmikuussa kevättä kaivata, etenkin kun yöpakkaset pitävät maan jäässä vielä pitkään. Pelkää loskaa ja liukkautta, sekä roskaisen likaantuva hupenaeva hanki. Puolijäseen lötköön lumeen ei voi tehdä edes latuja ja kohta se huvennut niin, ettei se se enää suojaa jäisiä kasvejakaan kevätauringon paahteelta

  4. Mielestäni ei aivan voi puhua lumi- ja räntäsateista etelän suhteen, jos vettä on tullut nyt 5 vuorokautta putkeen. Eipä tuota huhtikuun säätä olisi vielä odottanut.

    1. Muistathan, että Etelä-Suomi ei kata pelkästään Helsinkiä ja ympäryskuntia. 100 km rannikolta pohjoiseen on ollut täysin toisenlaiset kelit.

      Toisekseen, mitä säätyypin drivereita seuraamalla et odottanut vallitsevia kelejä?

  5. Ei tarvitse kauaa kärsiä vesisateista, ensi viikolla paukkupakkaset tekevät jo paluuta.

      1. Riippuu vähän siitä, mikä on ”paukun” määritelmä. Pohjoisemmassa Suomessa taitaa -10 astetta mennäkin rikki alkuviikosta kuitenkin.

        1. Niin ja riippuu siitäkin aika paljon ennustetaanko Nosobirskiin vai Vantaalle. Eikös paukkupakkanen tarkoita kovaa pakkasta, eli noin -25.

  6. ”Odotus palkitaan” Mikä odotus? En minä ainakaan kaipaa loskakeliä talveen. Sitä ehtii olla ihan siittävästi sitten keväällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.