Suomen pakkasennätyksestä, -51,5 °C, tasan 20 vuotta

Suomen kaikkien aikojen pakkasennätyksestä tulee tänään kuluneeksi tasan 20 vuotta. Kittilän Pokassa mitattiin 28.1.1999 hyytävät -51,5 astetta, joka on Suomen virallinen kylmyysennätys. Mikä sai lämpötilan laskemaan näin alhaisiin lukemiin? Palautetaan kyseinen päivä mieleemme ja analysoidaan tilannetta.

Suomen ennätys miltei Euroopan alhaisin

Suomessa mitataan keskimäärin joka toinen talvi vähintään 40 asteen pakkasia, sitä vastoin -45 astetta ja sitä kylmempiä lukemia on vuodesta 1961 lähtien mitattu vain kuusi kertaa, 2000-luvulla ei kertaakaan. 2000-luvun kylmin lukema on vuodelta 2006, jolloin Kittilän Pokassa lämpötila laski -43,6 asteeseen.

Kittilää edeltävä pakkasennätys on mitattu Sallan Naruskajärvellä, missä pakkanen kiristyi 50,4 asteeseen 6.1.1985. Suomen nykyinen pakkasennätys, 51,5 astetta, on Euroopan toisiksi alhaisin lukema – Euroopan pakkasennätyksen titteliä pitää tällä hetkellä Ruotsin Vuoggatjålme, missä mitattiin -52,6 astetta 2.2.1966. (*)

Selkeä ja heikkotuulinen sää tuo Suomeen talvisin kireimmät pakkaset. Kuva: Matti Hietala

Säätilanteen analysointia 28.1.1999

Suomen leveysasteilla nettosäteily on talvisin selkeässä säässä aina voimakkaasti negatiivinen eli säteilyä poistuu maanpinnalta enemmän avaruuteen kuin mitä vastaanotamme. Näin ollen jos pilviverhoa ei ole suojaamassa pitkäsäteilyn karkaamiselta, laskee lämpötila selkeässä ja heikkotuulisessa säässä niin kauan, kunnes joko pilvet tai viriävä tuuli puuttuvat asiaan.

Tammikuun loppupuolella vuonna 1999 Suomi kuului pitkään kylmän ilmamassan ja heikon korkeapaineen vaikutuspiiriin. Kylmimmän, arktisen ilmamassan kieleke, työntyi Suomen ylle 26.1.1999, mutta kaikista kylmin ilma oli keskittynyt varsin suppealle alueelle, kun tarkastellaan ilmamassa-analyysia kyseiseltä päivältä. Ennätyshetkellä ilmamassa eli lämpötila noin 1,5 kilometrin korkeudessa oli Lapin yllä -20…-22 astetta, mikä kertoo voimakkaasta inversiosta eli lämpötilan käänteisestä kerrostuneisuudesta. Normaalitilanteessahan lämpötila laskee korkeuden mukana n. 6-8 astetta kilometriä kohden, mutta inversiossa on päinvastoin. Lämpötila pääsi siis maanpinnassa laskemaan jopa 30 astetta ilmamassan lämpötilaa matalammaksi, mikä on mahdollista vain talvisin, kun maanpinta kylmenee voimakkaasti säteilyjäähtymisen johdosta heikkotuulisessa ja selkeässä tilanteessa.

Vertailun vuoksi: Helsinki-Kaisaniemen pakkasennätyksen (-34,3 astetta) aikoihin 10.1.1987 ilmamassan lämpötila oli eteläisen Suomen yllä noin -30 astetta, mitä voidaan pitää jo poikkeuksellisen kylmänä Suomen leveysasteilla. Sitä vastoin Kittilän pakkasennätyksen aikoihin ilmamassa on ollut huomattavasti ”lämpimämpää”, mutta inversio pääsi tuolloin muodostumaan hyvin voimakkaaksi.

Ilmamassa-analyysi pakkasennätyspäivältä kertoo, että pohjoiseen Suomeen ylsi arktisen ilmamassan kieleke Siperiasta. Arktisen ilmamassan raja on -18 astetta. Kuva: Wetter3 Archive

Rikotaanko pakkasennätystä enää?

Todennäköisesti ei. Tilastoja tarkastellessa talvien minimilämpötilat ovat 2000-luvun puolella nousseet merkittävästi. 2000-luvulla -45 asteen rajapyykkiä ei ole alitettu kertaakaan, kun taas vuosina 1961-1999 näin kävi peräti kuusi kertaa. Talven 2008 aikana Kittilän Pokassa mitattiin Suomen mittaushistorian korkein minimilämpötila, -33,7 astetta, eli tämän alemmaksi lämpötila ei talven aikana kertaakaan laskenut missään päin maata.

Vaikka Suomen pakkasennätyksestä onkin kulunut vasta 20 vuotta – mikä on ilmastohistoriassamme armottoman lyhyt aika – pidän uuden pakkasennätyksen syntymistä epätodennäköisenä. Talvien lämpenevä trendi näkyy erityisesti keskilämpötilojen nousuna ja uusina lämpöennätyksinä. Talvien keskilämpötilan nousu on kytköksissä suurempaan ilmankosteuteen, mikä meidän leveysasteilla näyttäytyy runsaampana pilvisyytenä ja talvisademäärän kasvuna. Selkeiden hetkien väheneminen ja suhteellisen ilmankosteuden kasvaminen tulevat talvikuukausina vaikeuttamaan lämpötilan putoamista äärimmäisen mataliin lukemiin.

(*) Euroopan puoleisessa osassa Venäjää on mitattu -58,1 astetta 31.12.1978. Tässä blogissa Venäjä jätettiin kuitenkin pakkasennätystarkastelun ulkopuolelle.

44 vastausta artikkeliin “Suomen pakkasennätyksestä, -51,5 °C, tasan 20 vuotta”

  1. Virhe Euroopan kylmyysennätyksen osalta…:)

    Venäjän Ust ´Schhugor:issa on mitattu -58,1 ja tämä tapahtui vuonna 1979. Tämä on siis Euroopan alhaisin mitattu lämpötila.

    1. Hei Masa, kiitos kommentista. Blogissa ei ole huomioitu mahdollisia Venäjän puolella mitattuja pakkasennätyksiä, lisään kuitenkin tämän lisätiedon blogin loppuosioon.

      1. Kannattaa ihmeessä, sillä Euroopan raja idässä kulkee siinä Ural-vuoristossa ja sinänsä on täysin validi osa Eurooppaa. Ja Venäjällä osataan tehdä noita kylmyysennätyksiä..:)

  2. Kittilän Pokassa siirrettiin mittauspiste harjun laelle tuon ennätyksen jälkeen. Helpompi huoltaa mittareita kertoi Ilmatieteenlaitos. Miten se mittausasema pärjäsi tuota ennen kymmeniä vuosia samassa paikassa ja silti huollettiin.
    Taivalkoskella on mittausasema siirretty sulan kosken viereen…ym.ym.ym.

    1. Mittauspisteet pyritään siis laittamaan paikkaan, joka vastaa seudun keskimääräisiä sääoloja. Mittaustietoa käytetään kuitenkin asumisen ja talouselämän tarpeisiin. Onko mittauspiste tunturissa oikea paikka, jos asutus keskittyy jokivarteen? Saadaanko oikeaa tietoa esim. lämmitystarpeesta ja lumikuormasta? Talvivaaran sademäärä mitattiin eri paikasta ja saatiin väärää tietoa kaivoksen tulvavaarasta.

  3. Huh. Minäkin olin silloin suomessa sen talven. Oli siellä kylmä mutta onneksi oli puulämmitys ja saunan tulipadat piti kivan lämpõisenä sisä tilat. Moinen pakkanen on kuin jää seinä johon tuntuu kuin törmäisi kun avaa oven ulkotilaan.

    Miten lie ollut tuolloin muualla kuten Algarvessa. Sen katson vaikka forecan sivuston sää havainnoista joita seuraan päivittäin..

    Meillä on Etelä Lounas suunnalla teiltä katsottuna ollut erinomainen talvi eli oikeastaan terminen kesä…..ttässä kuussa vain kahdesti on ollut keskiarvo yõn minimillä ja päivän maximilla 9.5 celcius astetta. Airinkoista ja lähes selkeää marraskuun lopulta asti. Päivän max on ollut klo 11-16 noin 17 ja nytkin 18 pari päivää oli jopa 21°c.. Joulukussa tuli vain pari vesikuuroa yhteensä satoi vain 0,8 mm vettä. Ilma on ollut erittäin kirkas ja auringon laskutkin hyvin valoisan keltaisia eli puhdasta meillä on.

    Itse ostin minimaatilan ja laittelen pihamaata kuntoon täällä kasvaa hienosti kaiken kaltaiset hedelmät ja marjat ja kukat talvellakin. Mansikat alkavat jo kukkimaan ja on jo raakileitakin. Ruusut kasvaa ihan kivasti. On se kivaa metsän peikolle kylmästä pohjolasta vais à.

    Hyvää jatkoa

    Kai

    1. Kylmiä muistoja itsellänikin tuosta talvesta :) Mukava kuulla, jos siellä päin säät suosivat. Täälläkin nyt oikein postikorttimainen ja luminen tammikuu!

      1. Kylmin muistoni on Tammikuu 1987 ja saattaa jäädä, silloin Helsingissä oli parhaimmillaan -36C.

  4. Mitähän se Markus nyt oikein kirjoittelee? Katsoin summamutikassa yhden aseman eli Seinäjoen talvien lämpötilatrendin ja vuodesta 1989 asti se on negatiivinen ennen tätä talvea. Talvet eivät siis ole lämpenemässä meillä, vaan päinvastoin. Kannattaisi nyt välillä tulla sieltä utopiasta reaalimaailmaan. Kuriositeettina mallien mukaan talvien olisi tuona aikana pitänyt lämmetä parisen astetta…

    Pakkasennätyskin on ihan mahdollinen tämän valossa, mutta tuo nykyinen ennätys lienee jo aika lähellä teoreettista maksimia, joten vaikea sitä on rikkoa.

    1. Hei Leone

      Kiitos kommentistasi.

      Suomen keskilämpötilan nousua kuvataan hyvin mm. Ilmasto-oppaassa: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html

      Asiaan perehdytään myös mm. seuraavissa artikkeleissa, jotka ovat Ilmasto-oppaan lähteinä:

      https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00477-014-0992-2
      https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/joc.2046

      Mielestäni ei ole syytä olettaa, että talvemme ovat kylmenemässä tai kylmenneet, sillä lämpötilahavainnot ja keskilämpötilan nousu puhuvat vahvasti lämpenemistrendin puolesta.

      ”According to the data, the rise in Finland’s annual mean temperature has been statistically significant during the last 100, 50 and 30 years. During the last 100 years the increase in the mean temperature was largest during spring, but during the last 50 years winters have warmed up the most.” (H. Tietäväinen, H. Tuomenvirta ja A. Venäläinen: Annual and seasonal mean temperatures in Finland during the last 160 years based on gridded temperature data)

      1. Viimeiset 30 vuotta talvet kuitenkin ovat viilenneet, eli viimeiset 30 vuotta mallien ja talvilämpötilojen anomalia on jo iso. Viileneminen muuten koskee koko Skandinaviaa ja myös Venäjää. Normaalisti tieteessä anomalioille pitäisi etsiä selityksiä eikä käyttäytyä siten kuin niitä ei olisikaan. Tälle anomalialle on kaksi selitystä:

        1. Viimeisten 30 vuoden aikana talviin on vaikuttanut voimakas luonnollinen viileneminen

        2. Mallilaskelmissa on jotain vialla

        Ja mikäli kyseessä en ensimmäinen, niin silloin pitäisi esittää mistä tunnetusta(?) oskillaatiosta viileneminen johtuu. Tätä menoa nimittäin ennustukset eivät tule toteutumaan.

    2. Hienoa kirsikanpoimintaa, Leone.

      Kyllä minäkin sain noilla lähtötiedoilla hyvin lievästi laskevan trendin. Mutta, jos laitetaan aloitusvuodeksi esimerkiksi 1993, niin saadaan järkyttävää vauhtia nouseva lämpötilatrendi, josta jopa Al Gore olisi kateellinen. Koska valitsit lähtöhetkeksi ajankohdan, jolloin oli muutama poikkeuksellisen lämmin talvi, sait haluamasi tuloksen. Ihan sattumaltako valitsit vuoden 1989?

      1. Itse asiassa sinä harrastit kirsikanpoimintaa, koska hakemalla etsit vuotta josta saa edes lievän nousutrendin. Vuodesta 1993 lähtien nousutrendi on alle aste, mikä jää sekin alle puoleen siitä mitä olisi pitänyt lämmetä.

        Minulla lähtökohtana oli se, kuinka pitkä lineaarinen laskutrendi on mahdollista löytää vuoteen 2018 asti. Mitä pidempi laskutrendi on löydettävissä, sitä pahempi malleille. Sitä voidaan sitten miettiä kuinka pitkä laskutrendi riittää siihen että mallit on todettu kelvottomiksi. Näyttää vahvasti siltä, että 2019 jälkeen pisin löydettävissä oleva laskutrendi on ainakin 31 -vuotinen.

      2. Poikkeuksellisen lämmin oli Tammikuu lopussa 1930, 5 – 7C astetta lämpimämpi.

    3. Millähän logiikalla olet Seinäjoen talvien trendiä tulkinnut? Vuodesta 1989 eteenpäin 30 vuoden keskiarvoa (1981-2010) lämpimämpiä talvia on yli 20, viileämpiä on seitsemän. Toisaalta sitä edeltävä jakso 1961-1988 on suorastaan hyytävä keskiarvoon nähden – lukuunottamatta 1970-luvun muutamaa leutoa talvea.

      1. Ihan pienimmän neliösumman menetelmällä, ohjelma kertoo trendin kun siihen laittaa luvut.

        Viimeisen 30 vuoden data kertoo sitä, että väite siitä että talvet olisivat lämpenemässä ei pidä paikkansa. Lisäksi se on selvää että kehitys on jäänyt kauaksi siitä, miten mallit laskevat. Korostan vielä sitä mitä olen sanonut aiemmin: mallien Skandinavialle laskema lämpenemiskehitys on todella hurja. Mielestäni on jo ihan selvää ettei tuota koskaan tulla saavuttamaan. Se ihmetyttää miten joku voi tätä vielä pitää mahdollisena.

      2. Kuten Leone tuolla ylempänä itse kertoo, hän:
        1. Päätti että Suomen talvilämpötilat ovat laskusuunnassa
        2. Etsi sopivan datasarjan ja lähtövuoden, jolla saisi aikaan hieman laskevan trendiviivan
        3. Päätteli tämän jälkeen todistaneensa, että Suomen talvet ovat kylmenemässä
        Eli harrasti sitä, mitä kutsutaan kirsikanpoiminnaksi, tai tiedepiireissä ihan suoraan tulosten väärentämiseksi.

  5. Olen toista mieltä tuosta viimeisestä kappaleesta eli että rikotaanko ennätystä enää. En tarkoita sitä, että meidän olisi odotettava seuraavan jääkauden alkuun. Arvelen, että vuoteen 2050 mennessä ennätys rikotaan. Perustelen asiaa hiukan.

    Nyt on meneillään AMO:n positiivisen vaiheen loppuosa ja aikanaan tämä AMO-sykli painuu taas pakkaselle ja talvet kylmenevät. Ilmatieteen laitos on muistaakseni tutkimuksissaan todennut AMO:n vaikuttavan voimakkaasti Suomen säähän. Tämän syklin kesto on n. 65 – 80 vuotta eli joskus 2030 – luvulta tuonne 2050 – luvulle asti sykli olisi taas negatiivisessa vaiheessa ja talvet nykyistä kylmempiä.

    Vuonna 1999 sekä Kittilässä että Sallassa mitattiin virallista ennätystä alhaisempia lukemia. Naruskalla mitattiin Ilmatieteen laitoksen entisellä laitteistolla pakkasta reilut 54 astetta. Paikka ja laitteisto olivat samat, mutta ennätyksiksi hyväksytään vain Ilmatieteen laitoksen itse mittaamat lukemat. Tässähän toimijana oli Oulun yliopisto. Lisäksi kyseisen laitteiston kalibrointi oli jäänyt yliopistoväeltä tekemättä.

    Kittilässä puolestaan mitattiin pakkasta yli 56 astetta vanhassa mittauspaikassa, joka oli alavammalla maalla kuin uusi mittauspaikka. Lukema mitattiin mittausaseman varamittarilla, joka oli tietenkin tarkka ja kalibroitu. Mutta koska paikka oli väärä, sitä ei voida hyväksyä ennätykseksi. En tiedä millä korkeudella mittari oli maan pinnasta. Jos joku sattuisi sen tietämään, olisin kiinnostunut asiasta.

    Virallinen pakkasennätys on siis -51,5 C ja epäviralliset lähempänä -55 C astetta, jopa alle. Ero on niin suuri, että kun vertaa lämpötiloja AMO-syklin edelliseltä huipulta tälle huipulle niin nousua on vähemmän kuin 3,5 astetta. Jos lämpötila nousee samaan tahtiin myös AMO-syklin pohjilta tulevalle pohjalle niin uudelle pakkasennätykselle on hyvin tilaa.

    1. Tarkennan ennen kuin kukaan ehtii ihmetellä. Olen säilyttänyt lehtileikkeitä noista Tammikuun -99 pakkasista. Niistä ilmenee mm se, että Pokan vanhassa mittauspaikassa oli -56,5 C ja jos kerran tämä virallinen pakkasennätys mitattiin eri paikassa, josta mittari siirrettiin myöhemmin harjun päälle niin Pokassa on mitattu lämpötiloja ainakin 3:ssa eri paikassa.

      Markukselle kysymys. Näyttikö se kuukausiennuste sateiden suhteen mitään poikkeamaa mihinkään suuntaan? Ajattelin vaan, että kun pari viikkoa on nyt oltu ikään kuin mantereisen ja merellisen ilman taistelutantereena niin onpa sitten saatu eteläänkin mukavasti lunta, kun ilma on pysynyt pakkasella juuri sopivasti. Päästäisiinkö etelä- ja keski-Suomessa laajoilla alueilla yli puolen metrin lumensyvyyksiin?

      1. Kittilän Pokan nykyinen asema näyttää olevan 276 metrin korkeudella merenpinnasta.

        https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat

        Jos asema on joskus ollut eri paikallaan, niin mitä nyt Maanmittauslaitoksen karttoja Kittilän Pokan kohdalta tarkastelin, niin Pokka näyttää olevan suunnilleen kokonaan yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Joten tuskinpa mahdolliset aiemmat sijainnit ovat merkittävästi nykyistä paikkaa matalammalla olleet.

        1. Ei sillä olekaan juuri merkitystä mikä on mittauspaikan korkeus merenpinnasta. Tärkeä on sen sijaan paikalliset korkeuserot ja inversio – kylmä ilma ”makaa” notkoissa ja jokivarsissa ja mäkien ja harjujen päällä on lämpimämpää.

          Tämä ero vielä korostuu, kun kylmä pakkasilma asettuu seudulle ja kestää päiväkausia. Samasta ilmiöstä on kysymys ( luulisin ), kun kasvukauden aikana on halla. 2 metrin korkeudella voi olla + 2 C ja maan pinnassa – 2 C.

          Inversion aiheuttama lämpötilaero voi olla lyhyelläkin matkalla melkoinen. Älyttömin inversiotilanne minkä olen itse kokenut Lapissa oli sellainen, jossa meillä kotona jokivarressa oli pakkasta – 29 C. Kaveri soitti sitten ja sano, että eiköhän lähdetä luistelemaan, kun tuota pakkastakaan ei ole kuin – 15 C. Välimatkaa näiden kahden paikan välillä oli noin 2 km, mutta kaveri asuikin mäen päällä n. 25 m korkeammalla kuin minä.

          No, vakuuttelujen jälkeen uskoimme toisiamme ja lähdimme luistelemaan mäen päällä sijainneen koulun kentälle. Mittaukset tehtiin tavallisilla rautakaupasta ostetuilla mittareilla niin, että paljonko se lämpötilojen ero oikeasti oli, niin sitä ei varmasti pysty sanomaan, mutta kyllä sen ihollakin tunsi, että selvästi lauhempaa oli korkeammalla.

          Tästä syystä minua kiinnostaa tuo Pokan -56,5 C. Mitattiinko se lumen pinnalta vai 2 metrin korkeudelta.

          1. Muistaakseni Pokan vanhan aseman mittauskoju oli silloin vielä paikoillaan ja mittari sen sisällä, kahden metrin korkeudella, kuten pitää olllakin.

  6. Tuorein GFS lupailee, että Markus voi ottaa karvahatun mukaan ja lähteä Lappiin jahtaamaan pakkasennätystä. -45 astetta tulee ainakin tauluun jos ajo pitää kutinsa. Siperiassa on äärimmäisen kylmää ilmamassaa, joten optiona se uusi pakkasennätys mikäli askelmerkit osuvat.

    1. Heh :) GFS varmasti muuttaa vielä useampaan otteeseen kantaansa, nyt tuo kylmin ilmamassa näyttää jäävän Suomen rajojen itäpuolelle.

      Päivitimme eilen sivuillemme tuoreimman kuukausiennusteen, melko tavanomaiselta tai jopa tavanomaiseta lämpimämmältä talvisäältä näyttää, joskin kylmä väijyy Suomea: https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/kuukausiennuste

      1. Toivon niin hartaasti vesiarvojen kannalta, että Jyväskylään toteutuisi juuri tämän hetkinen sade-ennuste eli sunnuntai-maanantai-seutuvilla sataisi todella vähintään se 20 mm. :)

        Eikä olisi pahitteeksi vaikka talven aikana lunta kertyisi se 2 metriä eli noin 200 mm vettä. Sekään ei vielä ehdi korvaamaan vesimääriä, jotka Jyväskylän seutuville on jäänyt viimeisen vuoden aikaan satamatta. Toivotaan hartaasti!

      2. Varmasti muuttaa, mutta koska tuollainen ajo on syntynyt, niin sen toteutumiselle on kohtalainen todennäköisyys. AO -indeksikään ei ole aivan pohjilla, joten senkin perusteella tuolla kylmällä on periaatteessa varaa siirtyä rutkasti tänne päin. Eli eiköhän tuo pakkasennätys ole ihan mahdollista rikkoa.

        1. Taitaa tuo kylmä ennustelusi mennä entistä enemmän pieleen.

          1. Kuusamossa nyt -37,1 ja siitä paljoa alemmas ei enää päästäne tällä kertaa. Tuohon lukemaan päästiin suhteellisen kevyesti ilman että läheskään kylmin mahdollinen ilmamassa olisi meille asti tullut, eikä liioin ollut pitkäkestoista korkeapainetta siinä. Eli -51,5 on kyllä rikottavissa.

          2. Uusi pakkashuippu mitattiin eilen Utsjoella, -39,1 astetta.

      3. Olen vähän samoilla linjoilla kuin Markus. Ensi viikon alkuun asti auringon aiheuttama geomagneettinen aktiivisuus on korkeampaa huomattavasti kun se oli tammikuun lopussa.
        https://www.swpc.noaa.gov/products/usaf-45-day-ap-and-f107cm-flux-forecast

        Tosin aktiivisuus lähtee tippumaan hitaasti ensi viikolla, helmikuun loppupuolella on hiljaisempaa ja eiköhän sillon kovempia pakkasiakin ole Suomessa kuin tällä viikolla. En lähde sen enempää ottamaan kantaa kuinka paljon kovempia pakkasia kuin nyt :) Mutta kylmepää kuitenkin suurella todennäköisyydellä.

      4. Niin väijyy, eikä hevin hellitä, sillä se on laaja.

        https://earth.nullschool.net/#current/wind/surface/level/overlay=temp/orthographic=11.11,101.41,261/loc=166.013,86.893

  7. Sodankylän mittausaseman ”kuumin” vuosi on edelleen 1938, luulen että se myös pysyy sellaisena koska aurinko on menossa kunnolla nukkumaan ja NAO kääntyy samaan aikaan negatiiviseksi. Pohjoinen lämpenee eniten ja nopeiten väitteet eivät pidä paikkansa ja sen pystyy ihan jokainen toteamaan noista käyristä, tuossa esim. tammikuu.
    https://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu
    Noista käyristä ei löydy mitään trendinomaista lämpenemistä.

  8. Yhdysvalloissa keskilännessä laitetaan paraikaa pakkasennätyksiä päreiksi.

  9. Voisitko Markus nyt kuitenkin vastata tuohon jo aiemmin esitettyyn kysymykseen liittyen Kittilän Pokan mitta-aseman siirtoon sinne tunturin laelle? Miten siinä uudessa sijainnissa anturi kykenee mittaamaan talvisessa kylmässä inversiotilassa kylmän alemman pinnan lämpötiloja?

    Jos Kittilän Pokassa ei enää ole mitattu ennätyskylmiä lämpötiloja, niin johtuuko se globaalista ilmaston lämpötilan noususta vai anturin uudesta sijainnista?

  10. ” Kittilää edeltävä pakkasennätys on mitattu Sallan Naruskajärvellä, missä pakkanen kiristyi 50,4 asteeseen 6.1.1985.”

    ” Euroopan pakkasennätyksen titteliä pitää tällä hetkellä Ruotsin Vuoggatjålme, missä mitattiin -52,6 astetta 2.2.1966.”

    Se on kyllä sääli, että Pokan virallisen mittarin paikka vaihdettiin lämpimämpään. Miten lie noiden Naruskan ja Vuoggatjålmen mittareiden laita, ovatko entisillä kylmillä paikoillaan?

    1. Naruskan osalta voi sanoa, että vuoden 1985 lukema tehtiin Naruskajärvellä joka on n. 30-40 kilometriä Naruskan kylältä eli aseman nykysijainnista pohjoiseen.
      Tammikuun -99 epävirallinen 54,4 astetta mitattin jo mahdollisesti nykypaikalla, tosin en ole ihan varma tästä; ehkä joku tietää tarkemmin.

    2. Naruskan nykyinen mittausasema on ollut tietääkseni nykyisellä paikallaan jo 1990 – luvulta lähtien. Välillä laitteiston omisti Oulun yliopisto muistaakseni vajaan 2 vuoden ajan. Tähän jaksoon sattui nuo ennätyspakkaset.

      Naruskajärven havaintoasema oli tietääkseni aikanaan rajavartioaseman pihapiirissä n. 20 kilometriä Tuntsalle, eli pohjoiskoilliseen päin. ( En jaksa nyt tarkistaa välimatkaa karttapaikasta )

      Ilmastokatsaus – lehdessä oli aikoinaan juttusarja Suomen maakunnista ja niiden säistä. Lappia käsittelevässä jutussa kommentointiin Naruskajärven olevan hivenen kylmempi kuin Naruskan nykyinen mittausasema.

      Tavallaan vuonna 1999 kävi pakkasten suhteen niin, että taistelu kylmimmän paikan tittelistä päättyi ratkaisemattomaan. Pokassa oli virallisesti -51,5 C ja epävirallisesti -56,5 C. Naruskalla alin lukema oli -54,4 C. Koska Naruskajärvellä ei ollut mittaria, sitä ei voi kuin arvailla, paljonkohan siellä olisi ollut. Jonkinlaisen vihjeen saa, kun lukee 70 – ja 80 – lukujen Mitä Missä Milloin – kirjoista sääkatsauksen. Niihin aikoihin Pokan mittari oli tietääkseni siinä vanhassa paikassa ja Naruskajärvellä oli myös mittari. Hyvin lähekkäin tuntuivat alimmat arvot olevan.

  11. Pohjois-Amerikan paikoin ennätyskylmää säätä selitellään, kuinkas ollakaan, ilmastonmuutoksella. Arvellaan, että heillä on polaaripyörteen hajoamisen takia entistä kylmempää, koska pohjoisnapa on lämmennyt. Ihan kivoja veikkauksia, mutta DMI:n mukaan arktinen alue ei ole ollut nyt tammikuussa lämmin vaan lähestulkoon 2000 -luvun kylmimmissä lukemissa lähellä pitkän ajan keskiarvoa…

    Mutta siis hieno osoitus siitä, että hiilidioksidilisä ei pakkasennätyksiä estä. Meilläkään.

    1. Amerikkalainen senaattori panikoi ja vaatii hiilidioksidipäästöjä kuriin, että jälkipolvien ei tarvitse kärvistellä tällaisessa kylmyydessä…

  12. Ennen vuoden 1999 kylmyysennätystä tilastoa johti Sodankylässä v. 1862 helmikuussa mitattu -51.3 ast. Kalibroidulla mittarilla silloisen Ilmatieteen laitoksen (Suomen tiedeseuran meteorologinen päälaitos) asemalla. Ennen mainittua Sodankylän mittausta Suomessa oli vain muutamia havaintoasemia. Varhimmat luotettavat tiedot tulevat Helsingistä vuodesta 1828 ja Turusta 1749-1828. Turun mittausten mukaan kylmintä on ollut tammikuussa 1760, jolloin mittarit näyttivät -38 ast. Silloin Itämeri jäätyi Ahvenanmaan kohdalla jo tammikuun alussa siten, että reellä päästiin postia viemään Tukholmaan, kun se yleensä oli mahdollista vasta helmikuussa eikä aina silloinkaan. Turun mittausten mukaan kuuminta oli heinäkuussa 1757, jolloin huippulukemaksi saatiin +35 astetta, joka ylitettiin vasta v. 1914. Vuonna 1757 heinäkuussa koko Eurooppa kärventyi helleaallossa. Turussa heinäkuun sademäärä oli aivan poikkeuksellisesti tasan 0 mm. Yhtä koviin lämpötilalukemiin Euroopan laajuisesti yllettiin tilastojen mukaan vasta v. 2003 ja 2018.

  13. Mielenkiintoista katsoa näin jälkikäteen auringon aktiviteettia tuon hyvin muistamani pakkasennätyksen aikana.
    Auringon pilkut romahtivat 20-25 päivän välisenä aikana 118 pilkusta 26 pilkkuun.
    Auringon TSI (Total Solar Irradiance) romahti 25 päivän 1362,01W/m2 arvosta 29 päivä arvoon 1360,73W/m2 hyvin jyrkästi. Jopa poikkeuksellisen jyrkästi.
    Voisimpa väittää, että asioilla on yhteys, koska aurinko on tuolloin lähimmillään maata ja säteilyn muutokset tuntuvat voimakkaimmin.
    Kylmyys ennätyksiä tullaan rikkomaan suomessakin uudelleen, sillä auringon säteilyteho on jatkuvassa laskussa tällä hetkellä. Se, ehtiikö tänä talvena tulla ennätyksiä on arvoitus. Jos tämä aurinkosykli jatkaa nykyisen kaltaista laskuaan, niin eivät ne ennätykset tavoittamattomissa ole.
    Antarktiksellakin on päästy uuteen epäviralliseen ennätykseen (-98C) satellittimittauksissa.

    Muistan tuon 1999 tulipalopakkasten omakohtaisen vaikutuksen, koska tavallinen talvilaadun diesel jäätyi ja polttoaineen jakelijoilla oli kiire vaihtaa polttoaine arktiseen laatuun. Kymenlaaksossa elohopea putosi alimmillaan lukemaan -39,2C

  14. Ainakin kahdessa USA:n osavaltiossa tullut mittaushistorian uudet pakkasennätykset ja lisääkin saattaa tulla. Meille kovempia pakkasia saattaa tulla parin viikon päästä, eli silloin on mahdollista että Siperian kylmä ilmamassa kiertyy tänne.

  15. Tammikuun arvot sisässä ja 1…3 astetta keskimääräistä kylmempää oli. Katselin pelkkiä tammikuita ja näyttäisi että nimenomaan ne ovat kylmenneet eniten viimeisten reilun 30 vuoden aikana. Näyttäisi että ihan huomattava on laskutrendi, pitää laskeskella tarkemmin.

    Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan tammikuiden pitäisi lämmetä kaikista eniten, eli reaalimaailmassa tapahtuu täsmälleen päinvastoin. Silti tuota informaatiota laitetaan ihan pokkana menemään. Uskomatonta.

  16. Yhdysvalloissa kylmyysennätysten murskajaiset ovat päässeet kunnolla vauhtiin. Asemakohtaiset ennätykset, joista vanhimmat 1800 -luvulta, paukkuvat nyt rikki. Ja mitään isompaa muutosta tilanteeseen ei ole tulossa, kylmyys siellä jatkuu. Kun ottaa huomioon sen, että marras-joulukuukin oli siellä kylmää, niin onkohan siellä tulossa yksi mittaushistorian kylmimmistä talvista?

    Onko Auringon aktiivisuuden hiipuminen ottamassa nyt isompaa roolia?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.