Lisää lunta Etelä-Eurooppaan

Julkaistu
Kuvituskuva Pyreneiltä

Etelä-Euroopassa on kehittymässä voimakas matalapaine, jonka tuulennopeus voi yltää puuskissa yli 30 metriin sekunnissa. Runsaat sateet tuovat myös vuorille paikoin kymmeniä senttimetrejä lunta päivässä.

Pohjanmeren yllä olevan matalapaineen solan kärkeen on muodostunut osakeskus, joka irtautuu laajemmasta matalapaineen alueesta ja kulkee keskiviikon aikana Ranskan yli Välimerelle. Matalapaine voimistuu lämpimän meren yllä ja on voimakkaimmillaan torstaina, jolloin sen keskus on lähellä Sardiniaa. Loppuviikon aikana myrsky liikkuu itään ja heikkenee vähitellen, mutta sateet ovat edelleen runsaita.

Luoteenpuoleinen ilmavirtaus tuo keskiviikkona 23.1.2019 Pyreneille ja Ranskan itäosan vuoristoisille alueille sateita.

Tavanomaisia matalapaineeseen liittyviä sateita voimistavat vuoristojen aiheuttamat eli orografiset sateet. Esimerkiksi nyt Atlantin yllä sijaitsevan korkeapaineen ja Euroopan yllä olevan matalapaineen alueen välille muodostuu voimakas luoteenpuoleinen ilmavirtaus, joka tuo kosteaa ilmaa Pyreneiden vuoristoon Ranskan ja Espanjan välille. Vuoret pakottavat ilman nousuliikkeeseen, jolloin ilma vähitellen viilenee ja lämpötila saavuttaa lopulta kastepisteen. Tällöin ylimääräinen vesi sataa alas ja veden valuessa jyrkkiä rinteitä pitkin paikalliset tulvatkin ovat mahdollisia.

Vuoristoa lähestyvä ilma nousee ylös ja samalla lämpötila laskee, jolloin kosteus tiivistyy sateeksi.

Talvisin ja etenkin nyt, kun sää on tavanomaista kylmempi lähes koko Euroopassa, sateet tulevat kuitenkin vuoristossa enimmäkseen lumena. Lumikertymä voi olla Pyreneillä paikoin kymmeniä senttimetrejä päivässä ja koko loppuviikon aikana paikallisesti jopa yli metrin verran. Vuoriston voimistamia sateita tulee tällä viikolla Etelä-Euroopassa myös Alpeilla, Apenniinien vuoristossa Italiassa, Dinaarisilla alpeilla Balkanin niemimaalla ja paikoin Kreikan vuorilla sekä jopa Pohjois-Afrikan Atlasvuorilla, mutta lumikertymä jäänee pienemmäksi kuin Pyreneillä.

Kolmen päivän lumikertymä perjantaina 25.1.2019.

Lumisateet lisäävät myös lumivyöryjen riskiä. Runsas uusi lumi, varsinkin vanhan, pinnaltaan jäätyneen lumen päällä, voi lähteä helposti liikkeelle jyrkillä rinteillä. Aiemmin tammikuussa Alpeille tulleet lumisateet, joiden jäljiltä lumensyvyys on edelleen paikoin yli kaksi metriä, aiheuttivatkin lumivyöryjä ja paikoin niitä piti myös käynnistää hallitusti räjähteillä.

Kolmen päivän lumikertymä maanantaina 28.1.2019.

20 vastausta artikkeliin “Lisää lunta Etelä-Eurooppaan”

  1. Mitä se tänne Suomeen kuuluu mitä säätä Etelä Euroopassa on. Ehkä lmalijoita kiinnostaa mutta muuten??Opetelkaa ensin ennustamaan Suomen säätä paremmnin. On todella häpeällistä että suomalainen Foreca ei osaa edelleenkään tehdä kunnon piste ennusteita. Norjalainen yr. no onnistuu esim lämpötilat ennustamaan aivan muutaman asteen tarkkuudella meidänkin pienelle paikkakunnalle mihin Foreca ei pysty. IOtetaanpa esimerkiksi tämän viikon kova pakkasyö maanantai- tiustain väliltä. Foreca ennusti tänne Rymättylään alimillaan -13 astetta aamu kolmen seutuville ja norjalainen ennusti -18 astetta. Ja kun tulin kortiin töistä meillä oli -19 astetta pakkasta. Ja Ttämä ei ollut eka kerta kun olen vertaillut näitä ennusteita vaan tuhannes kerta kun te aina ennustatte ihan pieleen lämpötilat kymmenenkin astetta liian lämmintä ja norjalaiset juuri oikein.
    Miten tänä on mahdollista että pienellekkin paikkakunnalle norjalainen yr.no onnistuu ennustamaan oikein Suomen sään kun suomalainen Foreca ei siinä onnistu?
    Samoin menee sade ennusteiden kanssa kesät talvet. Meidän paikkaknnan hyvinkin säöstä riippuvaiset maanviljelijät hakevat ennusteet myös norjalaisilta ja muilta ulkomaisilta sääsivustoilta kun Forecan ennusteet ovat ihan poskellaan.

    Eivätkö nykyajan nörtit osaa enää tehdä työtään, onko koulutuksessa puutteita näin paljon vai mikä mättää?.
    Ja kun kuljette korvat ja silmät auki niin huomaatte että en ole ainoa joka on tätä mieltä ennysteistanne

    1. Hei, seuraamme ennusteidemme osuvuutta jatkuvasti ja vertaamme ennusteita myös kilpailijoidemme ennusteisiin. Tämän vertailun tekee riippumaton taho. Nopeasti vilkaisten joulukuun 2018 osalta (viimeisin käytössä oleva raportti) Forecan ennuste verifioitui Suomessa YR.no:a paremmin sekä vuorokauden ylimmän ja alimman lämpötilan osalta (1-5 vrk). Esim. päivälämpötilojen osalta keskimääräinen ennustevirheemme oli 0,55 astetta pienempi. Toki aina löytyy paikkakuntia joiden ennuste voi olla väärin, tämä on tyypillistä pakkasjaksojen aikaan jolloin lämpötiloissa esiintyy luontaisesti valtavan suurta vaihtelua. Esim. tätä kirjoitettaessa Keski-Lapissa lämpötilahavainnot vaihtelevat melko pienellä alueella -11 ja -33 asteen välillä.

    2. ”Samoin menee sade ennusteiden kanssa kesät talvet. Meidän paikkakunnan hyvinkin säästä riippuvaiset maanviljelijät hakevat ennusteet myös norjalaisilta ja muilta ulkomaisilta sääsivustoilta, kun Forecan ennusteet ovat ihan poskellaan.”

      Juuri näin! Kun katsoo forecan sade-ennusteita, niin jos esim. sunnuntai-maanantaina on sadepatsaita laitettu ke-la-periodille, niin ne on tiputettu jopa tunneittaen pikkuhiljaa minimiin tai niitä ei kyseisellä ajankohdalla tule lainkaan. Mistä tämä kertoo nykykielellä kysyttynä?
      Olenkin ihmetellyt ja yrittänyt käyttää hyväkseni Muuramen ukkostutkaa täällä Keski-Suomessa. Se kertoo todellisen tilanteen ja siitä on hyvä vetää johtopäätökset muutaman kerran vilkaisun perusteella.
      Suosittelen herroille ja rouville säätieteilijöille samaa!

      1. Viikon puolivaiheilla saapuva matalapaine on vielä sunnuntaina säähäiriö Pohjois-Amerikan lähistöllä. Matalapaine liikkuu tavallisesti Atlantin yli muutamassa päivässä ja samaan aikaan se myös vähitellen kehittyy, ja ilmakehän kaoottisuudesta johtuen pienetkin muutokset matkan varrella vaikuttavat sekä reittiin että rakenteeseen. Kesällä kuurosadetilanne on hieman erilainen; sateet ovat erittäin paikallisia ja yksittäisen kuuron elinikä on vain tunnin luokkaa, mutta silloinkin ennusteessa otetaan huomioon sekä laskettu malli että havainnot. Ennustetta päivitetään siis jatkuvasti ja paikallinen sademäärä voi sen vuoksi vaihtua lyhyenkin ajan sisällä.

        1. Mistähän muuten se johtuu, että yhtenäisiä sadealueita ei enää vuosiin ole tullut eli päviä, jolloin saattoi sataa tasaisesti putkeen koko päivän jopa kauemminkin?
          Nykyään reaaliaikaisessa tutkassa näkyvät matalapaineet aina Pohjanmereltä pohjoiseen Norjan rannikkoon asti ovat hyvin rypälemäisiä rakkuloita. Eihän niistä voi oikeastaan mitään yhtenäistä kunnon sadetta tullakaan.
          Täytyy todella sanoa, että en Jyväskylän seutuvilla ole kuullut sateenropinaa vuosikausiin minuutin parin ukkoskuuroa lukuunottamatta. Sateet ovat olleet pieniä tihkuja tai lyhytkestoisia ripsuja kesäisin ja nyt talviset sateet pääosin kevyttä hitustelua, joista ei paljonkaan sitä vettä kerry ja lumikerroskin painuu muutamassa päivässä aivan olemattomaksi. Mistä tämä kertoo? Vielä kymmenen vuotta sitten ilmastonmuutoksen sanottiin lisäävän epävakaisuutta, sademääriä ja pilvisyyttä. Nythän korkeapaineita on kuukausikaupalla putkeen ilman pilviä tai pilvien kera.

          1. Viime vuosi oli tosiaan kuiva ja Jyväskylän seudulla lähes sademäärä oli lähes kolmasosan tavallista pienempi. Se, kuinka iso osa riippuu ilmastonmuutoksesta ja kuinka paljon sään normaalista vaihtelusta, nähdään tulevina vuosina.

            Vaikka sadealueen sisällä on aina voimakkuuden vaihtelua, hidasliikkeinen matalapaine saa kyllä nykyäänkin aikaan parikin päivää kestävän, melko jatkuvan sateen. Sellaisia oli esimerkiksi viime juhannusaattona ja nyt uutenavuotena. Vuorokauden sadekertymä oli juhannusaattona Keski-Suomen alueella 1,5 mm-11 mm ja edellisenä päivänä 13 mm-25 mm. Vierekkäisistä mittausasemista toisen sademäärä voi siis olla helposti moninkertainen toiseen verrattuna, jolloin sadealue voi näyttää jollakin paikalla menevän lähes satamatta ohi.

          2. Johtuu paljolti alhaisesta Auringon aktiivisuudesta. Matalapaineita kaukaa Atlantilta saadaan kun aktiivisuus on korkea. Korkea aktiivisuus jännittää suihkuvirtauksen yhtenäiseksi itä-länsi suuntaiseksi matalapainegeneraattoriksi. Alhaisen aktiivisuuden aikana jetti on riekaleina ja matalapaineet heiveröisiä, ja niiden kulkusuunta on enemmänkin pohjois-etelä.

            Ilmatieteenlaitos esimerkiksi on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan Auringon aktiivisuus vaikuttaa Skandinavian talvilämpötiloihin merkitsevästi – juurikin mainitusta syystä. Nyt kun polaaripyörre hajosi alkutalvesta ja aktiivisuus on nollassa, on luonnollinen seuraus pitkäkestoinen arktinen ilmasto. Saattaa kestää jopa huhtikuulle asti.

    3. Golffarit käyttävät myös yrno.:a, jolla on selkeästi tarkempi sade-ennuste, ainakin uudellemaalle.
      Suomalaiset meteorologit ovat liiaksi politisoituneita ja käyttävät ajastaan suuren osan ilmastonlämpenemisagendan ajamiseen.

  2. Anna Latvalan Blogi tänään 23.1.2019. ”Mielenkiintoisen suuria lumisateita Etelä-Eurooppaan”. Huh huh! Onko näihin mitään mahdollista vaikutusta pohjoisen polaaripyörteen hajoamisella. Olen kuullut sen hajoamisen vaikuttavan Suomen tämänhetkiseen suursäätilaan. Mutta onko sillä mitään kytköstä tämänpäiväisen sääblogin tapahtumiin noin etelässä? Tätä kysyy Arto Kokkolasta.

    1. Polaaripyörteen tilanne vaikuttaa tosiaan suursäätilaan koko Euroopassa! Kuten Markuksen aiemmin tässä kuussa julkaisemassa blogissa kerrotaan, heikon polaaripyörteen aikaan suihkuvirtaus mutkittelee enemmän pohjois-etelä-suunnassa. Tällöin kylmä ilmamassa ulottuu kauemmaksi etelään ja samalla myös matalapaineiden reitti muuttuu. Nyt uuden kuukausiennusteen mukaan sää onkin sekä tavanomaista kylmempi etenkin Pohjois- ja Länsi-Euroopassa että tavallista sateisempi Välimeren ympäristössä.

      1. Laitan tähän kuitenkin varmuuden vuoksi sulavan Pohjoisnavan lämpötilan tällä hetkellä joka on -32 astetta.

  3. Kyllä minua suomalaisena kiinnostaa minkälaista säätä Eteläisessäkin Euroopassa on.Varsinkin kun asun itse Italiassa. Forecan ennusteet osuvat täällä varsin hyvin, paremmin kuin Ilmatieteenlaitoksen. Appsi on puhelimessa ja päivittäisessä seurannassa. Täällä Toscanassa tuli lunta kaksi päivää sitten oikein pyryttämällä, mutta se pyyhkiytyi seuraavana päivänä jo pois. Muutaman tunnin ehti ihailla talvista postikorttimaisemaa. Mutta mukavampi silti tämä nykyinen vihreä maisema, täällä sitäpaitsi kaikki menee sekaisin, koulut suljetaan yms. jos lunta tulee oikein kunnolla.

  4. Ymmärsin 20 vuotta sitten ilmatieteenlaitoksen pääjohtajan puheista, että tänne meille Ouluun tulee etelä-Saksan ilmasto. Viime vuosina on näyttänyt kuitenkin siltä että Saksaan on siirtynyt Oulun ilmasto.

    1. Esimerkiksi Seinäjoella viimeisten 30 vuoden talvitrendi (ennen tätä talvea) on negatiivinen, noin -0.5 astetta. Näyttäisi että tämä talvi tulee vetämään trendiä edelleen alemmas. Eli ainakaan tällä tietoa ei ole tulossa Saksan ilmastoa. Tänä talvena etelää myöten ollaankin saatu nauttia arktisesta ilmastosta.

      Kun tuohon itänaapurin puolelle syntyy korkeapaine, niin sen alla on pikapuoliin se -50 astetta oli hiilidioksidipitoisuus mikä tahansa. Sitten ei muuta tarvita kuin ilmavirtaus tänne ja kylmää on. Ilmastomalleissa on jotain pahasti vialla jos ne laskevat ettei näin enää jatkossa käy.

    2. Juu, siitä taitaa tosiaan olla kauan kun ”tiedettiin” että pian tulee ”lumettomat talvet ja sateiset kesät”. Ei vaan siltä näytä. Tuntuu jotenkin vaikealta tajuta maallikkona, miten kylmyys johtuu lämpenemisestä, ei tunnu termodynamiikan lakien mukaiselta. Kun ilmastotieteilijät (ei ne taloustieteilijät vaan oikeat) seittäisivät rautalangasta vääntäen, mistä se valtava kylmä ilmamassa taaskin on ilmestynyt.

  5. Onpas täällä äkäistä porukkaa. Antakaamme heille anteeksi, etteivät he ymmärrä.

    1. Jos haluaisi tietää selityksen jollekin ilmiölle jonka syitä ei ymmärrä, voi tahtomattaan vaikuttaa äkäiseltä, muotoilu on herkkä asia. Meteorologit kuitenkin korostavat että ilmastotiede on asia erikseen, sään ennustaminen erikseen, ja meteorologimme tekevät hyvää työtä käyttämiensä mallien ja havaintojen puitteissa.

  6. Voisiko Forecan väki tarkentaa, mikäli olen ymmärtänyt väärin. Eli oliko suihkuvirtaus no 70 latitudin molemmin puolin napoja mutkittelevasti kiertävä troposfäärin yläosassa oleva virtaus ja polaaripyörre tämän sisäpuolella napojen yllä pyörivä ilmamassa? Vai onko kyseessä sama asia eri nimillä? Mikäli eri, niin pyöriikö polaaripyörre samaan suuntaan kuin suihkuvirtaus?

    1. Suihkuvirtaus kiertää napa-alueita samaan suuntaan kuin polaaripyörrekin ja ilmiöt liittyvät osittain toisiinsa. Polaaripyörre muodostuu napa-alueen arkisen ilmamassan ylle ja siihen liittyy voimakkaita tuulia, jotka ulottuvat noin kymmenestä kilometristä jopa 80 kilometrin korkeudelle, ja suihkuvirtaus sijaitsee troposfäärin puolella noin 5-10 kilometrin korkeudella. Talvella voimakas lämpötilaero napa-alueen ja lähempänä päiväntasajaa enemmän auringonsäteilyä saavien alueiden välillä kasvaa ja siten virtaukset ovat sekä polaaripyörteessä että suihkuvirtauksessa voimakkaammat. Heikon polaaripyörteen aikaan arktinen ilma pääsee liikkumaan etelämmäksi ja ilmamassojen rajalla suihkuvirtauskin mutkittelee voimakkaasti.

      Suihkuvirtaukset eivät rajoitu pelkästään napa-alueille, vaan ovat yleisemminkin eri ilmamassojen rajalla ja voimakkuus vaihtelee ajan ja paikan mukaan.

      1. Kiitos selkeästä vastauksesta :)

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.