Joko talvi alkaa?

Julkaistu

Vuoden lyhyin päivä on tasan kuukauden päässä eli vielä siis vähän nipistetään päivän valosta, mutta pian olemme voiton puolella. Kirkkaammat korkeapainesäät ovat kuitenkin tuoneet vähän piristystä harmaaseen ja lumettomaan marraskuuhun. Moni toivoisi lunta marraskuun maiseman väriksi; kuun keskivaihe oli Suomessa jopa ennätyksellisen vähäluminen. Talvi saattaa päästä alkamaan jo valtaosassa maata, mutta vallitsevat kylmät ja kuivat tuulet eivät ole suotuisia lumentulon kannalta.

Talven alkamisajankohta

Tilastoissa talvi alkaa etelä- ja lounaisrannikolla näinä päivinä ja muualla maassa se on jo alkanut. Termisten vuodenaikojen alkamisessa käytetään lämpösummamääritelmää, ja jotta terminen talvi voidaan laskea alkaneeksi, täytyy vuorokauden keskilämpötilan olla tarpeeksi pitkään nollan alapuolella. Seuraavan 10 vuorokauden ennusteissa lämpötila pysyy yötä päivää pakkasella valtaosassa maata, joten ainakin periaatteessa termisen talven määritelmä täyttyy.

Piste-ennuste Jyväskylään. Muut Suomen paikkakunnat löydät Forecan sivuilta www.foreca.fi. Tarkistathan myös 15 vrk:n ennusteen!

Mikä on lumen kohtalo?

Kuivassa korkeapainesäässä suurempia sadealueita ei näy olevan liikkeellä Suomen yli marraskuun puolella, mutta kylmässä ja kuivassa ilmamassassa kaikki se sade, mikä alas sataa, tulee lumena. Suurempia lumikertymiä ei siis ole tulossa, mutta GFS:n pohjautuva ennustemalli tuo lumipeitteen joulukuun ensimmäiseen päivään mennessä jo lähes koko maahan. Pysyväksi lumipeitteeksi tämä tuskin vielä jää, sillä kuun vaihteessa suursäätila todennäköisesti muuttuu. Tilastoissa pysyvä lumi saadaan eteläisimpään Suomeen vasta vuodenvaihteessa ja muuallekin maan etelä- ja keskiosaan vasta joulukuun aikana.

GFS-malliin pohjautuva lumensyvyysennuste joulukuun 1. päivään mennessä. Lähde: WXCHARTS

Seuraa pitkän ajan ennusteita!

Foreca päivittää uudistetulle verkkosivullensa kerran viikossa ECMWF:n pitkän ajan ennusteen, jossa tarkkaillaan viikoittaisia lämpötila- ja sademääräpoikkeamia. Vaikka ennusteet ovatkin vasta kokeilutasolla, antavat ne osviittaa suursäätilan kehittymisestä ja mahdollisesta vuodenaikojen vaihtumisesta.

www.foreca.fi

Riitettä Jyväskylässä, kiitos kuvasta Maarit Siitonen.

24 vastausta artikkeliin “Joko talvi alkaa?”

  1. Millä perusteella suursäätila muuttuu kuun vaihteessa? GFS -malliin pohjautuva AO -indeksin ennuste pitää indeksin tukevasti miinuksella seuraavat 14 vuorokautta, eli kylmää pitäisi riittää. Todennäköisin skenaario on indeksin sukeltaminen syvemmille miinuksille seuraavassa aallossa.

    1. Näyttää pahasti siltä, että meteorologi olisi oikeassa kuun vaihteen säätilasta Katsotaanpa mitä tapahtuu.. Mutta, asiasta toiseen:
      NASA Climate Kids:
      ”John Tyndall showed that CO2 warmed the Earth in 1860. Many people have tested it since then. Many of them worried about all the CO2 from burning fuel. Humans were burning so many fossils fuels. It could be a problem.”
      Sivusto on selkeästi ja hauskasti kirjoitettu, jopa Trump saattaisi ymmärtää, jos vaivautuisi joskus lukemaan jotain.

  2. http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao_index_mrf.shtml

    Yleensä kun indeksi kyykkää näin syvälle, niin sieltä ei ihan heti nousta plussalle – varsinkaan silloin kun Auringon aktiivisuus on nollassa. Suursäätilan merkittävä muutos kuitenkin vaatisi että indeksi nousee plussalle.

    http://www.solen.info/solar/

    1. Leone, olen itse vähän samoilla linjoilla kuin blogin kirjoittaja Markus. Auringossa melko korkeaa aktiivisuutta joulukuun ensimmäisinä päivinä
      https://www.swpc.noaa.gov/products/usaf-45-day-ap-and-f107cm-flux-forecast

      Eiköhän tuo tuo Atlantilta tänne 3.12-6.12 lauhaa säätä todennäköisesti.

      Toki mikään ei ole varmaa :) Voi olla että talvi on jo alkanut.

      Sinä kun tykkäät auringolla seurata säätä. Lienet tietoinen siitä, että auringossa on likimain samanlainen avaruussää 27 päivän välein :

      http://www.solen.info/solar/indices.html

      https://www.researchgate.net/publication/222295705_The_Dicke_cycle_A_27-day_solar_oscillation

      Mieti minkälainen sää oli lokakuun alussa, huippulämmin. Minkälainen sää oli 27vrk myöhemmin tuosta ? marraskkuun alussa no huippulämmin. Milloin on 27vrk myöhemmin tuosta… no tietysti 3.12-9.12 viikolla.

      Huippulämmintä säätä on tänä syksynä edeltänyt jokainen kerta koronan aukon katse auringosta maapalloa kohti, joka antaa korkeavirtauksisia auringontuulia tänne, samasta koronanaukosta tulee tänne osuma 1.12-2.12… Siksi olen samaa mieltä kuin blogin kirjoittaja.

      Kiitos hyvästä blogista Markus.

      1. 10.7 flux makaa pohjalla samoin kuin UV -säteily kun ollaan keskellä syvää minimiä.

        Alhainen UV tarkoittaa suihkuvirtauksen hajoamista riekaleiksi, jolloin Atlantilta ei saavu meille juurikaan matalapaineita. Talvella siis todennäköisyys Siperian heijareille kasvaa. Marraskuun alun lämpöinen jakso oli sekin mantereisen korkeapaineen ”syytä”, kun se pyöritti meille Etelä-Euroopan lämpöä.

        1. Leone, olen jutellut tästä asiasta mm. Piers Corbynin kanssa, joka on auringolla ennustanut säitä työkseen jo yli 30 vuotta. Hänkin suosittelee seuraamaan ap-indeksiä eniten, vaikka toki flaret ja fluxitkin vaikuttavat säähän. Vilkaise tästä ap-indeksit ennen marraskuun ja lokakuun lämminpurkauksia :
          https://pbs.twimg.com/media/Dq_I2vUX0AESmqO.jpg

          Vaikutus tapahtuu Pohjois-Atlantilla auringosta, suihkuvirtauksella kestää kuljettaa se n. 2vrk viiveellä tänne Skandinaviaan.

          Sama pelaa myös menneisyydessäkin, esimerkkejä voimme ottaa milloin vaan, otetaan nyt 2 hyvin kuumaa säätä syksyiltä 1995 ja 2005. Minkälainen ilmanpainejakauma oli sillon ? ja minkälainen ap-indeksi ennen tätä ?

          2005:
          https://pbs.twimg.com/media/Dq_R49LXcAABhgH.jpg
          https://pbs.twimg.com/media/Dq_R6kHX0AAnQJS.jpg

          1995.
          https://pbs.twimg.com/media/Dq_R7rdXgAAE4z6.jpg
          https://pbs.twimg.com/media/Dq_R8a8X4AA98_Q.jpg

          Kun ap-indeksi menee alle 10 niin kylmän sään todennäköisyys lisääntyy täällä. Kun mennään alle 5 ja varsinkin alle 2, silloin usein Siperian tuulet puhaltavat Suomessa. Mutta muista alle 10-arvoissakin 2vrk viive jos haistelet säätä auringosta :) Kaikki mitä aurinko tekee tapahtuu Atlantin päällä virtauksille.

          1. Jo 1960 -luvulla ymmärrettiin, että kyse on enemmälti UV -säteilystä. UV ja Ap voivat toki korreloida keskenään.

            https://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/19650019859.pdf

          2. Ap indexi on maapallon magneettikentän huojuntaa. Uskon että UV lla on myös vaikutusta. Mutta mitä olen seurannut tilannetta kyllä Corbyn on oikeassa. Aplla on isoin vaikutus. Eli valtaosa auringon vaikutuksista tulee maan oman magneettikentän kautta, johon auringon magneetikentän vaihtelu vaikuttaa.

          3. Onkos tämä Corbyn sama mies, joka osaa ennustaa maanjäristykset?

          4. Ainakin tulivuorenpurkauksia Corbyn mielestäni ennustaa.

            Pitempiä onnistuneita pitkänajanennusteita silti hän pystyy ajoittain auringolla antamaan kuin tietokoneet
            https://www.youtube.com/watch?v=_iPg5Z_hVlE&t=1s

          5. http://www.sgo.fi/~j/bib/final/synop100.pdf

            Korrelaatiota löytyy Sodankylän lämpötiloihin erityisesti keväisin. Toisaalta tuossa osoitetaan että Ap korreloi UV:n kanssa, mitä tarjotaan mahdolliseksi selitykseksi. Eli Ap:n avulla voi myös ennustaa, mutta välttämättä mitään fysikaalista yhteyttä ei ole, kuten myös sanotaan (korrelaatio ei aina tarkoita kausaliteettia).

            UV -muutoksilla on selvä fysikaalinen yhteys ilmakehään otsonin kautta. Siksi se on luonnollisempi selittäjä.

          6. Ilmakehän koko muuttuu riippuen ap-indeksistä ja riippuen auringontuulen nopeudesta. Ja se tekee pieniä muutoksia stratosfääriin, jos katsoit tuon videon minkä laitoin youtubesta. Se muuttaa suihkuvirtauksen kulkua.

            Ap ja UV eivät korrelloi mielestäni kauhean hyvin. UV oli minimissä 2008-2009 ja Ap tulee viiveellä 1-2 vuotta perässä, koska sen cause on koronanaukot eikä säteily.

            Muista että Piers Corbyn tekee tällä asialla rahaa, eikä siksi ole julkaissut tiedejulkaisua aiheesta, hänen menetelmänsä on salainen.

            Mieti miten Bow shock jne. toimivat maapallolla kun auringontuuli tulee tänne ja miten siihen vaikuttaa auringontuulen nopeus, ymmärtänet miten se muuttaa ilmakehän kokoa.

          7. Tuohon Mursulan ja Maliniemen otsonia tuhoavia yhdisteitä olevaan teoriaan en itse usko täysin. Auringolla on varmasti stratosfääriin vaikutusta, mutta 2009-2010 ja 2010-2011 talvien kylmyyden cause ei todellakaan ollut mikään otsonien vaihtelu stratosfäärissä tai se että auringontuulet puhalsivat hitasti stratosfääriin.

            Mursulan ja Maliniemen pitäisi mielestäni laajentaa auringontutkimuksiaan merivirtoihin, koska stratosfäärin muutokset ovat enemmän tuote merivirtojen muutoksista kuin cause merivirtojen muutoksille, vaikka takaisinkytkentääkin löytyy. Fakta on se, että AMOC oli heikko talvina 2009-2010 ja 2010-2011, ja Golfvirta hyvin heikko talvena 2010-2011 :
            https://www.rapid.ac.uk/rapidmoc/rapid_data/transports.php

            Tuo hajottaa herkästi polaarisen pyörteen ja kyseessä on huomattavasti isompi muskeli kuin otsonia tuhoavat yhdisteet.

            Jostain syystä Golfvirrassa esiintyy nopeita virtauksia syksyllä ja alkutalvesta auringon ap-indeksin laskevalla syklillä, hyvänä esimerkkinä talvet 2006-2007, 2007-2008, 2008-2009.

            Vasta ap-indeksin minimissä, tai minimin loppupäässä esiintyy hitaita merivirtauksia enemmän alkutalvestakin kuten 2009-2010, 2010-2011, 2012-2013.

            Ja tuo on mielestäni cause Suomen kylmille talville auringon minimeissä eikä mikään se että otsonia tuhoavia yhdisteitä syntyy ylä-ilmakehässä. :)

            Mikä on tuon tapahtumasarjan kausaliteetti on se, että on jo tieteellisesti osoitettu että tuulet muuttuvat maapallolla auringon sykleissä ja tuulet muuttavat rannikolla merivirtoja + Grönlannin sulamisen syklit.

            Pitää muistaa että avomerellä tuulet eivät muuta merivirtoja, koska Ekmanin layer on niin ohut. AMOC:n maksiminopeus on yli 1km syvyydessä :
            https://www.britannica.com/science/Ekman-layer

          8. Lisätään vielä se, että ylipäätään on vaikea löytää (lineaarista) korrelaatiota Auringon indikaattoreiden ja lämpötilojen välille. Omissa päätelmissäni olen tullut siihen tulokseen, että erityisen vähäaktiiviset kaudet ovat merkityksellisiä. Eli sillä ei ole niinkään väliä onko pilkkuluku 100 tai 150, mutta sillä taas on jos verrataan lukuja 50 ja 0. Maunderin aikainen kylmyys johtui juuri tästä, kun aktiivisuus oli pitkään nolla.

          9. Auringon magneettikenttä maapallon kohdalla oli Maunderin minimin aikaan luokkaa muutama nanoTesla :
            https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2006JA012119

            Auringon magneettikenttä ja sen voimakkuus on enemmän kuin tuplaantunut 1800-luvulta vs. 1900-luvulle.

            Nykyisin auringonminimeissä oli 2009 3,5nT magneettikenttä. Se ei ole lähimainkaan niin hiljainen kuin Daltonin minimin tai Maunderin minimin aurinko.

            Itse näkisin tuon isona tekijänä.

  3. Marraskuu tulee olemaan Lapissa poikkeuksellisen lämmin, paikoin ennätyksellisen lämmin, eikä loppua lämpötykitykselle näy.

    1. Ei valitettavasti riitä mihinkään. 2018 tulee sekin osaltaan repimään lisää eroa mallien ennustuksiin. Mallien laskema Suomen lämpeneminen 0.5 astetta per vuosikymmen on kyllä ihan utopistinen. Uusia vuosiennätyksiä pitäisi jo tulla solkenaan – vaan eipä tule!

    2. Ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa olennaisesti ihmisen toiminta. Siellä, missä väkeä on paljon, lämpeneminen on tiettynä ajanjaksona nopeampaa. Pohjoinen Suomi on käytännössä katsottuna lähes tyhjä, kun laskee väentiheyden, Toinen olennainen ero pohjoisen Suomen ja eteläisen Suomen välillä on etäisyys Pohjoisnavasta. Mitä lähempänä sitä olemme sitä suurempi on vuorokauden pituuden vaihtelu eri vuodenaikoina. Tämä jo yksistään rajoittaa ilmaston lämpenemistä loputtomasti.

  4. Kyllähän se pysyvä lumi tulee joulukuun alkupäivinä ainakin keski-ja pohjoissuomeen:)

  5. Gfs näyttää lämpimän kielekeen hipaisevan ensi viikonloppuna suomea,mutta ei yllä tänne saakka.

  6. Jutun otsikkoon varmaan saatiin jo vastauskin: talvi alkoi kerrasta koko maassa. Terminen lämpösumma painuu ennusteiden valossa niin paljon miinuksille Etelä-Suomea myöten, että talvessa ollaan.

  7. Toivotaan ettei lunta tule vielä aikoihin koska se on helpompi kestää joulun jälkeen. Silloinhan aurinko on jo lähtenyt ”tulemaan meitä kohti”

    1. Vähälumiselta näyttää lähitulevaisuus. Muutama sentti voi tulla loppuviikosta, sen jälkeen ilmamassa alkanee taas kylmetä ja matalapaineet pysyvät loitolla. Pakkasia sen sijaan saattaa olla tarjolla rivakasti, kunhan tuo Siperian heijari osuu tänne.

      1. Itsenäisyyspäivän jälkeiseksi viikonlopuksi on luvattu lännestä saapuvan etelä- ja lounaissuomeen lumisateita, jotka sunnuntai vastaisena yönä muuttuvat etelästä alkaen vesisateiksi ja sulattavat lumet etelä- ja lounaissuomesta. Tässä vaiheessa ollaan selvästi plussan puolella.

        Pohjoisen Suomen yli itään kulkee toinen lumisadealue ja samalla kovimmat pakkaset vähät lämpenevät, mutta sää säilyy kuitenkin selvästi pakkasen puolella.

        Loppuviikosta matalapaineiden väistyttyä itään sää alkaa kylmetä uudelleen koko maassa, mutta ennusteita siitä, tuleeko jaksosta pitempi vai saapuuko Atlantilta uusi matalapainealue on tässä vaiheessa vielä vaikea ennustaa.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.