Toukokuun alkupuolen korkeapaine toi meille lämpimän ja kuivan sään. Samalla kevään jäljiltä kostea maasto kuivui nopeasti ja ensimmäisiä metsäpaloja havaittiin ympäri maata.
Metsäpalovaroitusten antaminen on Suomessa viranomaistoimintaa. Varoitusten pohjana on metsäpaloindeksi, jolla arvioidaan metsämaaston pintakerroksen syttymisherkkyyttä. Maaston kuivuuteen vaikuttaa lämpötila, kosteus, tuuli, auringonsäteily ja sade. Näistä parametreista voidaan laskea metsänpohjan karikkeen kosteus 6 cm paksuudelta, josta metsäpaloindeksi määräytyy. Kun tietty indeksin raja-arvo ylitetään, annetaan metsäpalovaroitus. Keväällä annetaan myös ruohikkopalovaroituksia, joka perustuu 3 cm paksuun pintakerrokseen.
Metsäpalovaroituksia annetaan yleisimmin loppukeväästä ja alkukesästä. Tällöin sademäärät jäävät keskimäärin vähäisiksi ja aurinkoiset päivät kuivattavat maastoa tehokkaasti. Toisaalta lämpiminä lomakuukausina heinä-elokuussa runsastuvat sateet pienentävät metsäpaloriskiä. Tilastollisesti metsäpalovaroituksia annetaan touko-kesäkuussa maan lounaisosaan jopa 11-15 päivänä kuukaudesta, heinä-elokuussa 6-10 päivänä kuukaudessa.
Metsäpaloja on usein hankala havaita maasta käsin, ne kun voivat syttyä lähes asumattomien korpien keskelle, joita Etelä-Suomestakin löytyy laajoja alueita. Tehokas keino metsäpalojen havainnointiin on valvontalennot, niitä lennetään alueilla missä metsäpalovaara on kohonnut. Lentokoneesta savupatsas näkyy kymmenien kilometrien päästä.
Metsäpalot voivat syttyä salamaniskusta, mutta valitettavan usein huolimattomasta avotulen käsittelystä. Varovaisuutta luonnossa siis jo näin toukokuussa, vaikka viime viikonlopun sateet hieman maastoa kastelivatkin.