Lakkiaisjuhlat sisällä vai puutarhassa?

Julkaistu

Lakkiaisviikonloppu lähestyy, mutta sääennuste on vielä epävarma. Mitä viikonlopun säästä jo tiedetään? Pitääkö juhlaväen varautua sateisiin vai paistaako päivä? Kysymys on nyt kaikkien huulilla. Minä vastaan.

Mitä tiedetään?

Varmaa on, että viikonloppuna on luvassa vaihtelevaa kevätsäätä, ei hellettä. Atlantilla on laaja matalapaineen alue. Lounaisvirtaus kuljettaa sadealueita Suomen yli koilliseen ja sateiden välissä paistaa aurinko. Mutta missä sataa ja missä paistaa?

Lauantaina Suomessa liikkuu sateita. Kaikkialla ei sada, ei ainakaan koko päivää. Sadealueen liike ja ajoitus ratkaisee pelin. Tämän hetkisen ennusteen mukaan Länsi-Suomeen saapuu lauantaina sadealue, joka liikkuu hiljalleen Suomen yli kohti koillista. Länsi-Suomeen sateet leviävät lauantaipäivän aikana, pohjoiseen lauantai-iltana ja idässä lauantai on poutainen. Sadealueen ajoitus on tietenkin vielä epävarma, tilanteen kehitystä kannattaa seurata sääennusteista.

Sateisilla alueilla lämpötila jää hieman 15 asteen alapuolelle. Sään ollessa poutainen lämpötila vaihtelee 15 ja 20 asteen välillä. Lämpimintä on idässä. Jos sateet eivät ennätä Itä-Suomeen vielä iltapäivällä niin Savon ja Karjalan maakunnissa ollaan laajalti parinkymmenen asteen tuntumassa.

Ennuste on vielä epävarma, mutta tältä se nyt näyttää.
Ennuste on vielä epävarma, mutta tältä se nyt näyttää.

Puutarhajuhlat vai ei?

Jos minä suunnittelisin juhlia Länsi- tai Pohjois-Suomessa, niin varaisin sisätilan, jos ei sateiden, niin ainakin lämpötilan vuoksi. Lännessä ja pohjoisessa sateiden todennäköisyys on suurin ja lämpötila jää varmasti 20 asteen alapuolelle. Itä-Suomessa, ainakin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, suunnittelisin pihajuhlat, mutta varautuisin siirtymään sisälle. Ehkä varautuisin kaikkeen, paitsi helteeseen, ja seuraisin ennustetta.

Takatalvigate

Julkaistu

”Ilmiriita keväästä – meteorologit tukkanuottasilla”

Tämä olisi saattanut hyvin olla iltapäivälehtien otsikko vielä julkaisemattomaan juttuun siitä, kuinka meteorologit kiistelevät, onko kevät mm. etelässä ja lännessä jo alkanut.

Kaikki sai alkunsa siitä, kun jotkut onnettomat meteorologiparat (itseni mukaan lukien) ovat menneet möläyttämään mediassa sanat kevät ja takatalvi liian aikaisin! Toiset tuohtuneet meteorologit ovat sitä mieltä, että takatalvesta ja keväästä ei voida puhua ennen kuin kevät on virallisesti julistettu alkaneeksi, jonka tekee puolestaan Ilmatieteen laitos. Tämän seurauksena on asiasta käyty polemiikkia meteorologien ja myös hydrologien kesken mm. Twitterissä. Toisia on nuhdeltu esim. liiallisesta optimistisuudesta, hätäilemisestä sekä epätieteellisyydestä.

kevät_pieni
Keväinen Helsingin Kaivopuisto huhtikuun alussa vuonna 2012.

Keskilämpötila on pysytellyt plussan puolella paria päivää lukuunottamatta etelässä ja lännessa laajalti lähes 1,5 kuukautta, linnut visertävät, maanpinta on ollut jo kuukauden lumeton, siitepölykausi on alkanut, supikoirat ja siilit ovat heränneet talviuniltaan. Keväältä kuulostaa, vai mitä olette mieltä? Tilastotieteilijä ärähtää.

Terminen kevät

Kevät määritellään alkaneeksi kun vuorokauden keskilämpötilla nousee pysyvästi 0 ja +10 asteen välille. Aiemmin riitti että lämpötila pysyttelee vähintään viisi vuorokautta 0 asteen yläpuolella. Viime aikoina sääntöjä on muutettu ja vuodenaikojen määritelmä perustuu nykyään edellisten viikkojen/kuukausien aikana laskettuu lämpösummaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kevät voidaan määritellä alkaneeksi vasta viikkojen tai kuukausien päästä siitä hetkestä kun se on oikeasti alkanut. Tarpeeksi pitkä ja kylmä pakkasjakso voisi nimittäin peruuttaa kevään. Mutta eikö se juuri ole se takatalvi jos on näin pitkään ollut keväistä? Pahimmillaan kevään julistus voi näin viivästyä jopa juhannukseen asti. Mutta ketä se kevät ja takatalvi enää sitten kiinnostaa? Tämä määritystapa voi myös käytännössä estää koko takatalven esiintymisen. Hassua, eikö totta?

Keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä ajalla 1.2.-18.3.2014. Keskilämpötila on pysytellyt muutamaa päivää lukuun ottamatta plussan puolella 7.2. jälkeen.
Keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä ajalla 1.2.-18.3.2014. Keskilämpötila on pysytellyt muutamaa päivää lukuun ottamatta plussan puolella 7.2. jälkeen.

Todennäköisesti käykin niin, että viimeistään juhannuksena – tai ehkä jo vappuna todetaan: ”Kappas, kyllähän se kevät alkoikin etelässä virallisesti jo helmikuun alussa, ja olipa se sittenkin oikea takatalvi maaliskuussa.” Kuulostaa huvittavalta.

Myönnettäköön että kevään tarkka määrittäminen on usein perin hankalaa, etenkin ilmastonmuutoksen edetessä, jolloin pitkät poikkeavat lämpimät ja kylmät jaksot saattavat yleistyä ja talvi- sekä kevätsää vuorottelevat pitkään ennen lopullista ”kevättä”.

Ymmärrän kyllä, ja olen samaa mieltä myös siitä siitä, että asiantuntijaroolissa tulisi pitäytyä tieteellisissä faktoissa, eikä tulisi esittää ”väärää” informaatiota. Mutta koska kevään määritteleminen tuntuu olevan tieteellisesti niin hankalaa, ja myös takatalven määritelmä on vaihtunut lukuisia kertoja vuosien saatossa – herää kysymys: tarvitaanko niille todella tieteellistä pohjaa, vai riittääkö se mitä koemme ja tunnemme, jotta niistä voidaan julkisesti puhua?  Kenties vuodenaikojen määritelmät tulisi miettiä vielä kerran uudelleen? Olisiko hyvä, että esimerkiksi kevään määritelmään otettaisiin mukaan muitakin ilmiöitä(luonnon), kuin pelkkä lämpötila? Vai riittäisikö kevään alkamiseksi tarpeeksi pitkä kevätsääjakso, esim 1 kk.

Joka tapauksessa olisi kiva puhua ilmiöistä niiden vielä ollessa käsillä. Saa nähdä miten käy kesän, toivottavasti ehkä viimeistään elokuussa voimme todeta sen oikeasti alkaneen ja puhua vihdoin kesästä!

Kuvat: Aleksi Jokela

 

Vuoden 2013 sää kuvin

Julkaistu

Lohikäärmettä metsästämässä (kalastamassa) kesäkuussa

Perustimme viime toukokuussa Forecalle Instagram-tilin* [@forecaweather), johon ryhdyimme keräämään valokuvia säästä ja säähän liittyvistä asioista. Kun Markus viimeisimmässä blogikirjoituksessaan analysoi viime vuoden sääilmiöitä, niin minä puolestani selailin Forecan Instagram-kuvia.

Ajatukseni siirtyivät kesään, syksyyn ja alkutalveen. Harmaana, sateisena tammikuun päivänä on mukava muistella, millaisessa säässä viime vuotta vietettiin. Kuva-analyysini viime vuoden säästä ei ole tieteellinen. Pikemminkin voisin kuvailla metodiani tunteelliseksi.

Alkukesä oli yllättävän lämmin. Jo kesäkuun alkupuolella lapset leikkivät vesileikkejä.

 

Kesällä oli myös paljon pilviä, niin pouta- kuin ukkospilviäkin.

Olimme etukäteen sopineet, että kaikki kuvat eivät saa olla pilvistä, mutta minkäs meteorologi pilvilleen voi.

Pilvet kun ovat meteorologiassa niin kovin tärkeitä.

 

 

 

maallamerellailmassa

Kesää vietettiin maalla, merellä ja ilmassa. Ulkona vietettiin aikaa ystävien tai perheen parissa, kotimaassa ja ulkomailla.

Aurinko nousi ja laski usein.

Screen Shot 2014-01-07 at 7.07.25 PM

 

 

lumiukkoSyksykin oli leuto, ja lunta on saatu odottaa Etelä-Suomessa pitkään. Alkutalvi ja tammikuu ovat olleet harmaita. Tuntuu, kuin olisimme pilvessä aivan koko ajan. Ainoat lumet täällä Helsingissä löytyvät kauppojen ikkunoista.

Mutta nyt, ehkä jo tulevana viikonloppuna, lunta saattaa tulla myös Etelä-Suomeen ihan rannikolle asti. Kylmää ainakin pitäisi olla.

Kaikki tämän blogikirjoituksen kuvat ovat nähtävissä myös Forecan Instagram-tilillä. Forecan Instagram-tiliä voi seurata osoitteessa: @forecaweather

*Instagram on maksuton kuvien ja videoiden jakamissovellus, jota voi käyttää Apple iOS- ,  Android- ja Windows-laitteissa. Käyttäjät voivat ladata kuvia tai videoita palveluun ja jakaa niitä. Käyttäjät voivat myös katsoa seuraamiensa Instagram-tilien jakamia julkaisuja, kommentoida niitä ja tykätä niistä.

Kevät tulee – oletko valmis?

Julkaistu

Kun talvi on jatkunut koko maassa näinkin pitkään, että esimerkiksi etelässä kevät on jo myöhässä yli kaksi viikkoa ja tavanomaisesti kevät on tähän aikaan koittanut jo Oulun korkeudella asti, niin kyllä se meteorologinkin mieltä lämmittää kun näkee ennustemalleissa jo varman kevään saapumisen. Ja on se vaan nyt niin odotettu ja varma juttu että ihan velvollisuuskin sitä on meteorologin julistaa!

Helsingin Kaivopuisto keväällä 2012
Helsingin Kaivopuisto keväällä 2012

Nyt elellään siis viimeisiä kevättalvisia päiviä, joten nyt kaikki talvimieliset ottakaa ilo irti näistä keleistä, sillä viikonloppuna alkaa kevät! Kevään tuo meille ensimmäinen kunnon vesisateita lounaasta tuova matalapaine. Nuo viheliäiset kaverit ovatkin tänä keväänä odotettua seuraa sillä ilman niitä etelän lämpö ja kevät eivät meille koskaan kulkeutuisi. Matalapaineet päättivät viimein lakata rienaamasta sateillaan Etelä-Eurooppaa ja ottavat nyt uuden suunnan kohti pohjoista.

Viikonloppuna lounaasta saapuva matalapaine näyttää tällä hetkellä tuovan lumia sulattavia vesisateita lähes koko Suomeen. Aluksi pilvisyys lisääntyy ja yöpakkaset hellittävät lämpimän ilmamassan edellä etelästä alkaen torstain ja perjantain aikana, kunnes sateet leviävät maahamme lauantaina. Maikkarin sääsivulta voit seurata tämän sadealueen ennustettua kulkua ja sitä tulevatko sateet omalla paikkakunnallasi millä voimakkuudella ja missä olomuodossa.

Maikkarin sääsivulta näet sadealueet, niiden voimakkuuden ja olomuodon viiden vrk:n päähän.
Maikkarin sääsivulta näet Forecan tuottaman ennusteen sadealueista, niiden voimakkuuden ja olomuodon viiden vrk:n päähän.

Tämä matalapaine tuo myös maahamme keväisen ilmamassan, ja näillä näkymin myös kauniin keväisen sään. Keski-Eurooppaan näyttäisi nimittäin alkuviikolla muodostuvan korkeapaine, jonka myötä Etelä-Euroopasta virtaisi meille 15 astetta nykyistä  lämpimämpää ilmaa. Päivälämpötilat voivat täten aurinkoisella säällä kohota jopa yli 10 asteeseen, parhaimmillaan jopa lähes 15 asteeseen! Vallitseva lumipeite kuitenkin ikävästi verottaa lämpötilan kohoamista, sillä sulava ja ilmaan vettä haihduttava lumi sitoo samalla lämpöä. Tästä syystä lämpötila ei pääse kohoamaan niin korkeaksi kuin lumettomalla maalla, jossa lämpötila voisi kohota samassa tilanteessa jo kesäiseen yli 20 asteeseen!

Näin pitkissä ennusteissa on kuitenkin valitettavasti epävarmuustekijöitä ja voi viellä olla että matalapaineet muuttavat reittiään Suomen pohjoispuolen sijaan Suomen yli ja sää pysyttelisi sateisempana ja pilvisempänä, eikä lämpötila kohoaisi yhtä korkealle kuin aurinkoisessa säässä. Mutta joka tapauksessa kevät tulee ja lumet sulavat nopeasti! Vuorokauden keskilämpötila nimittäin pysyttelee lähes koko maassa viikonlopun jälkeen reilusti plussan puolella, ja tehokkain lumien sulattaja on plusasteet ja vesisade.

Nyt tuoreiden ennusteiden mukaan matalapineet ovat päättäneet muuttaa ensi viikolla valitettavasti reittiään, eikä korkeapaine pääse kunnolla ulottumaan meille. Suomen yli kulkee viikon aikana useampi matalapine sateineen, joka estää lämpötilaa kohoamasta  pilvisyyden ja sateiden vuoksi. Aina ei voi voittaa, mutta mikäli jonakin päivänä sää on selkeä ja aurinko pääsee kunnoolla paistamaan, niin silloin lämpötilakin pääsee kohoamaan ainakin 10 asteen tuntumaan.

Kevät voi tänä vuonna myöhiäsen alkamisen vuoksi jäädä varsin lyhyeksi, nimittäin terminen kesä alkaa tavanomaisesti esimerkiksi maan eteläosassa jo toukokuun puoleen väliin mennessä. Varhaisimmillaan terminen kesä, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyttelee yli 10 asteessa, alkoi eteläisimmässä suomessa vuonna 2000  jo 19.4! Mitä sinä odotat eniten keväässä ja haluaisitko sen kestävän pidempään, vai odotatko jo kesää? Itse odotan eniten lämpenevää säätä ja luonnon vihertymista sekä sitä että voi luopua talven synkistä rievuista!

Muokattu 13.4.

1. kuva: Aleksi Jokela

2. kuva: Ennustekartta Maikkarin sääsivulta; http://www.mtv3.fi/saa/#viikon-saa

Masentaako sää? Saatat olla meteopaatti

Julkaistu
Aurinkoinen kevätpäivä Helsingin Kaivopuistossa huhtikuussa 2011.
Aurinkoinen kevätpäivä Helsingin Kaivopuistossa huhtikuussa 2011.

Kuulin kyseisen sanan ensi kertaa kun eräs ulkomaalainen ystäväni kysyi minulta taannoin:”Are you meteopathic?” (Oletko meteopaatti?) En ensin ymmärtänyt kysymystä mutta hetken pohdittuani tajusin että hän halusi tietää vaikuttaako sää herkästi mielialaani. Hätkähdin myös siihen että sanalle ei ole suomenkielistä vastinetta. Pimeän vuodenajan kaamosmasennus kyllä on tuttu varmaankin meille kaikille, mutta vieraampi asia on tämä meteopaatti, johon sää voi vaikuttaa joko negatiivisesti tai positiivisesti.

Harmaa ja sateinen sää saa meistä useat alakuloisiksi ja aurinkoinen taas iloisiksi. Vaikuttaahan auringonvalo meihin fysiologisesti ihan suoraankin ja saa hyvänolon välittäjäaineet aivoissamme hyppimään volttia ja monella myös hormonit hyrräämään. Viime aikojen hyytävän kylmä sää on voinut masentaa monia nyt kun kevään pitäisi jo olla ovella. Mutta veikkaanpa ettei monikaan ole pannut pahakseen maaliskuun alun upean aurinkoisia päiviä. Paistetunteja onkin jo kertynyt suurin piirtein tuplasti siihen verrattuna mitä niitä tavallisesti maaliskuun aikana kertyy.

Sää siis joko piristää tai masentaa meteopaattia. Maaliskuun 20. päivällä onkin tästä syystä suuri merkitys meille kaikille meteopaateille ja kaamosmasentuneille. Se on nimittäin kevätpäiväntasaus! Eli auringonpaistetunnit lisääntyvät ja päivät pitenevät – kevätpäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla ja siitä eteenpäin valoinen aika on meillä vuorokaudessa jo pidempi kuin pimeä aika. Joka päivä valoisen ajan pituus myös kasvaa, kevätpäiväntasauksen aikaan etelässä noin viidellä minuutilla ja Pohjoisessa jopa kahdeksalla minuutilla vuorokaudessa.

Kevät on myös sään puolesta aurinkoisinta aikaa vuodesta. Ilma on tyypillisesti kuivaa ja auringonpaistetunteja riittää. Esimerkiksi huhtikuussa paistetunteja on tilastollisesti jo kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi helmikuussa.

Luonnon valohoitoa siis tiedossa kaikille meteopaateille – mikä olisi sinun mielestäsi hyvä termi? Ehdota suomalaiseen suuhun sopivaa vastinetta!

Tulleet ehdotukset:

sääherkkä

sääpää

sääskitso

sääkkö

kelikuloinen

sääpaatti

säänmukainen mielialahäiriö

säänmukainen mieliala

sääriippuvainen

Kuva: Aleksi Jokela

Kevään ihmettelyä

Julkaistu

Tämän kirjoituksen kuvat ovat viime sunnuntailta. Sateiden päälle tulleet lämpimät säät ovat vieneet kevättä harppauksin eteenpäin.

Valkovuokot ovat varmaan tällä hetkellä tuttu näky monelle suomalaiselle – ainakin Luonto-Liiton kevätseurannan mukaan. Täällä etelässä vuokot kukkivat laajoina mattoina pitkin koivikoita ja valoisia metsänpohjia.

Tätä kevättä fiilistellessäni minulle oikeastaan valkeni eräs asia. Meiltä meteorologeiltahan usein kysytään, miten päädyimme alalle. Moni on valinnut ammattinsa hieman vahingossa muiden matemaattis-luonnontieteellisten opintojen kylkiäisenä. Osa on tiennyt lapsesta saakka haluavansa säätieteilijäksi. Esimerkiksi Aleksi, tuore meteorologimme MTV3:lla kuuluu jälkimmäisten joukkoon.

Itselleni haaveammatti kirkastui yläasteen aikoina. Tässä ”kirkastumisessa” oli ehkä hieman päähänpiston makua, sillä mitä minä tosiasiassa tiesin silloin meteorologiasta tai sen opiskelusta (silloin ei voinut edes katsoa Googlesta)? Olin kuitenkin todella kiinnostunut a) kaikenlaisista kartoista, graafeista ja tilastoista b) vuodenajoista ja siitä, miten niiden vaihtelu luonnossa näkyy. Kevät ja syksy ovat kilpailleet suosikkivuodenaikani asemasta, sillä silloin tapahtuvat muutokset ovat suuria ja nopeita. Henkisesti olen siis oikeastaan lähempänä klimatologia eli ilmastotieteilijää kuin meteorologia.

Tänään oli tuomessakin jo nuput. Tuntuu melkein, että kevät tulee liian nopeasti, en ehdi ottaa kaikkea vastaan! Joko omalla pihallasi on näkynyt västäräkkejä?