Toukokuun kaltaiset helle- ja kuivuusputket yleistyvät tulevaisuudessa

Palataan raikkaampien kesäsäiden keskeltä hetkeksi toukokuun ennätyshelteisiin ja -kuivuuteen. Toukokuu oli mittaushistoriamme lämpimin ja lisäksi rikottiin useita muitakin ennätyksiä, kuten kaikkien aikojen toukokuun helle- ja auringonpaistetuntiennätys. Lisäksi poikkeuksellinen kuivuus vaivasi Suomea.

Kysymys kuuluukin: olemmeko valmiita kohtaamaan vastaavia tilanteita tulevaisuudessa? Ehdimmekö sopeutua entistäkin pidempiin helle- ja kuivuusjaksoihin? Toukokuun kaltaisen helle- ja kuivuusputken osuminen keskikesälle olisi ollut luonnolle entistäkin kovempi koettelemus – riskiryhmään kuuluville ihmisille myös.

Suursäätila voi lukkiutua useiksi kuukauksi

Pohjoisen pallonpuoliskon suihkuvirtauskuvioihin on arvioitu ilmastonmuutoksen myötä tulevan muutoksia. Suihkuvirtaukset saattavat heikentyä, jolloin niiden aallonpituus kasvaa. Tämä on ennen kaikkea seurausta pohjoisen napa-alueen ja tropiikin välisen lämpötilaeron pienenemisestä. Voimakkaat lämpötilaerothan ovat edellytyksenä suihkuvirtausten syntymiselle, ja mitä suurempi pohjois-etelä -suuntainen ero, sitä voimakkaampi suihkuvirtaus. Tulevaisuudessa heikentyneellä suihkuvirtauksella (”jet”) on pidempi aallonpituus, mikä tarkoittaa sitä, että kylmän ilman purkauksia voidaan nähdä yhä useammin niin etelässä, missä niihin ei ole totuttu ja vastaavasti keskileveysasteiden lämpimän ilman pulsseja vaeltaa toisaalla hyvinkin pohjoisille leveysasteille.

Säätilanteiden lukkiutumisen syynä on heikentynyt ja hitaampi suihkuvirtaus. Suihkuvirtauksen pitkät pohjois-etelä -suuntaiset aallot liikkuvat yhä hitaammin kohti länttä, jolloin samantyyppinen suihkuvirtauskuvio saattaa lukkiutua päälle kuukausiksi. Ääritapauksessa tämä voi tietää Suomen ylle hyvin kuivia ja helteisiä kesäkuukausia, kun taas vastaavasti tämän toukokuun tapaan läntinen Eurooppa ja Välimeri kärvistelivät harvinaisen viileässä ja sateisessa säässä. Kesällä 2017 puolestaan tilanne oli päinvastainen: suursääkuvio Euroopan yllä lukkiutui kielteiseksi Suomen kannalta ja sää oli meillä kuukausitolkulla epävakaista ja hyvin viileää.

Suihkuvirtausten muutos Euroopan yllä saattaa tuoda jatkossa yhä kylmempiä ilmoja kohti eteläisiä leveysasteita ja toisaalla lämpöä kulkeutuu taasen hyvinkin kauas kohti pohjoista. Suihkuvirtaukset saattavat lukkiutua paikoilleen pitkiksikin ajoiksi, jolloin samantyyppinen sää voi jatkua kuukausitolkulla. / Kuvitus: Foreca/Markus Mäntykannas

Helle- ja kuivuusputkiin on syytä sopeutua

Kun asuu leveyspiirien 60 ja 70 välillä, ei välttämättä heti tulisi ajatelleeksi, että kuumuudesta ja kuivuudesta olisi koskaan liikaa riesaa. Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta, joka saattaa jo tulevina vuosikymmeninä konkretisoitua moneen otteeseen. Vuosisadan loppuun mennessä kesäkuukausien arvellaan Suomessa lämpenevän ainakin 2-4 asteella, joten olemme vaiheittain siirtymässä kohti tyypillistä nykyistä Keski-Euroopan kesäilmastoa.

Sadanta kesäpuolella on myös hieman lisääntymään päin erityisesti pohjoisessa Suomessa, mutta siitä huolimatta kuivuusputket yleistyvät. Lämpimämmässä ilmastossa todennäköisesti käy niin, että kesäsade tulee alas voimakkaina rankkasaderyöppyinä, jolloin siis sataa kerralla enemmän mutta kaiken kaikkiaan ehkä harvemmin. Taajama- ja kaupunkitulviin on siis syytä varautua, toisaalta korkeapainekaudet tuovat ennennäkemättömiä helle- ja kuivuusputkia.

Foreca Suomen Youtube-kanavalle on julkaistu video kesäkuun säästä, kannattaa käydä tarkistamassa.

Kategoria: Kesä, Rajut sääilmiöt, Vuodenajat, Yleistä säästä | Tagit: , , | 22 kommenttia

Helteinen toukokuu – mitä ennätyksiä rikkoutui?

Säältään varsin erikoinen toukokuu alkaa olla takana!

Pitkäkestoinen korkeapainetilanne yhdistettynä vielä lämpimään ilmamassaan on tuonut meille helteisiä lämpötiloja ja auringonpaistetta, mutta sateet ovat jääneet vähiin.

Miltä päättyneen toukokuun sää näyttää meteorologin näkökulmasta?

Kirsikankukkien loistoa Roihuvuoressa (Kuva: Joanna Rinne)

Suursäätila

Vapunpäivää vietettiin suuressa osassa maata viileässä ja sateisessa säässä, silloin liikkuvien matalapaineiden reitti kulki vielä Suomen yli. Tulevien päivien aikana kaksi korkeapaineen aluetta, toinen Atlantin yllä ja toinen Venäjällä, alkoivat yhdistyä Keski-Euroopan ylle; sen seurauksena sateiden reitti työntyi kohti pohjoista. Vähitellen Keski-Euroopan ylle vahvistui korkeapaine, samalla Euroopan laaja lämmin ilmamassa levisi myös meille.

Kuun 10. päivän tienoilla tuo laaja korkeapaine hilautui kohti pohjoista suoraan Fennoskandian ylle. Euroopan ylle muodostui sää-Yin-Yang-kuvio: keskisessä ja itäisessä Euroopassa, Suomi mukaanlukien, oli aurinkoista korkeapainesäätä, kun taas läntisessä (jopa Ruotsissa) oli sateista matalapainesäätä.

Kuun puolivälissä tuo läntinen laaja matalapaine liikkui Keski-Euroopan ylle ja siitä kuroutui meille epävakaisemman ilmamassan alue. Se tiesi meillä sadekuurojen lisääntymistä. Samalla lämpimin ilmamassa väistyi Suomen yltä ja korvautui väliaikaisesti viileämmällä. Ilmamassojen välisen kylmän rintaman ylitys näkyi tutkakuvissa komeana Suomen halkaisevana ukkoskuurojonona.

Kuun viimeisen kolmanneksen ajaksi korkeapaine vahvistui jälleen Fennoskandian yllä. Sadekuuroja tuli ajoittain, mutta pääosin pysyttiin korkeapainesään puolella. Lämmin ilmamassa Suomen yllä aaltoili pohjois-eteläsuunnassa, mikä johti helteisen ja hieman viileämmän ilman vuorotteluun. Voimaikkaimmin lämpötila vaihteli Lapissa. Myös sateita pääsi ajoittain liikkumaan Pohjois-Suomen, lähinnä Lapin yli.

Lämpötila

Oli lähellä, ettei mitattu mittaushistorian korkeinta Suomen toukokuun lämpötilaa. Kuun ylimmäksi lämpötilaksi nousi 15.5. Kemiössä, Helsinki-Vantaalla ja Utissa mitattu +29,6 Celsiusasteen lämpötila; mittaushistorian korkein on vuonna 1995 mitattu +31,0 Celsiusastetta. Vaikka mittaushistorian korkein toukokuun lämpötila jäi saavuttamatta,  paikallisia toukokuun lämpötilaennätyksiä mitattiin useassa paikassa.

Uusi ennätys syntyi hellepäivien lukumäärässä. Hellepäiviä oli yhteensä 14 kpl. Tämä lukema on Suomen mittaushistorian korkein, näin montaa hellepäivää ole toukokuussa mitattu meillä koskaan.

Kuva: Foreca (Lähde: Ilmatieteen laitos)

 

Suuressa osassa maan eteläosaa päivälämpötilat pysyttelivät ajankohdan keskiarvon yläpuolella kuun muutamaa ensimmäistä päivää lukuunottamatta koko kuun ajan. Joillakin alueilla lämpötila käväisi vuodenajan keskiarvolämpötiloissa juuri kuun puolivälin jälkeen, mutta nousi sen jälkeen takaisin selvästi keskiarvon yläpuolelle. Maan pohjoisosassa lämpötilat keskiarvon tuntumaan vieviä notkahduksia oli loppukuusta useampia, kun viileämmän ilmamassan alueet liikkuivat aalloittain alueen yli.

Toukokuu 2018 olikin mittaushistorian lämpimin keskilämpötilaltaan!

Myös yölämpötilat pysyttelivät suuren osan ajasta vuodenajan keskiarvon yläpuolella. Etelän rannikkokaupungeissa kuun puolivälissä yön alimmatkin lämpötilat olivat yhtä korkeita kuin ajankohdan keskimääräinen päivälämpötila!

Sade

Korkeapainesään seurauksena sateet jäivät toukokuussa jopa harvinaisen vähäisiksi. Yhtään täysin sateetonta paikkaa ei sadetta mittaavien havaintoasemien listalla ollut, mutta erityisesti etelässä sateet jäivät vähäisiksi. mm. Helsingissä ja Tampereella sadetta tuli vain kuun kolmena ensimmäisenä ja Seinäjoella neljänä ensimmäisenä päivänä.

Aurinko paistoi maan etelä- ja keskiosassa 350-400 tuntia eli mittaushistoriassa kuukausi oli ennätysaurinkoinen.

Usealla paikkakunnalla sateita tuli kuun alun lisäksi kuun puolivälin epävakaisen jakson tienoilla. Silloin sadekuuroja tuli monin paikoin, kylmän rintaman yhteydessä ukkosen kera.

Kesä ja hyttyset (kuva: Matti Hietala)

Yleisesti toukokuu oli erittäin lämmin ja aurinkoinen, se tuntui itselleni aivan keskikesän kuukaudelta! Vuodenaikaisennusteiden mukaan tuleva kesä näyttää lämpötiloiltaan melko tavanomaiselta ja keskimääräistä vähäsateisemmalta. On kiinnostavaa nähdä, pitääkö ennuste paikkansa ja mitä tuleman pitää. Mikä olisi sinulle ihanteellinen kesäsää?

Kategoria: Huomioita säästä | 22 kommenttia

Koulujen päättäjäiset – ennätyshelle vai viileää?

Elämme jännittäviä aikoja!

Olin edellisen tietokonemalliennusteen perusteella täysin varustautunut kirjoittamaan koulujen päättäjäisviikonlopun eli touko-kesäkuun vaihteen viikonlopun helteistä, kun tuli uusi malli, joka pisti lämpötilat uusiksi.

Tässä uusimmassa ennusteessa pohjoisesta tuleva viileä ilmamassa ulottuu pidemmälle Suomeen ja jää tänne pidemmäksi aikaa kuin mitä edellinen malli antoi ymmärtää. Viileällä tarkoitan tässä suhteellisen viileää – itse asiassa nyt on selvästi lämpimämpää kuin yleensä tähän aikaan vuodesta, mainostamani viileä on oikeastaan vuodenaikaan nähden normaalia säätä!

Ennuste on vielä niin vaihteleva, että aivan varmasti ei pysty sanomaan, kumpaan suuntaan mennään – edellisen ennusteen mukaan olisi saatettu jopa rikkoa edellinen Suomen mittaushistorian toukokuun lämpöennätys, kun taas tämän mukaan lämpötila nousee edes kahdenkympin tuntumaan vain aivan yksittäisissä pisteissä maan eteläosassa ja Lapissa pysytään paikoin yksinumeroisissa lämpötiloissa. Ennusteiden nopea vaihtelu kertoo siitä, että tietokoneet eivät vielä saa täysin kiinni siitä, minkälaiset reitit hyvin lämmin ja viileämpi ilmamassa tulevat ottamaan.

Tässä blogitekstissä pohdin sitä, mitä tulevan reilun viikon aikana säässä oikein tapahtuu.

Suursäätila – mitä isossa mittakaavassa tapahtuu?

Jos oikein yksinkertaistetaan, tulevan puolentoista viikon aikana ison mittakaavan säässä esiintyy kahdesti kuvio *lämmintä, jopa helteistä säätä – sitten viileämpää*. Lyhytaikaisempana tuo kuvio näkyy nyt alkavana viikonloppuna: tämä päivä eli perjantai ja huominen lauantai ovat yleisilmeiltään lämpimiä (tosin lähestyvä viileneminen näkyy pohjoisessa Lapissa jo lauantain aikana), mutta sunnuntai on selvästi edellispäiviä viileämpi.

Seuraavissa kuvissa värit tarkoittavat seuraavaa:

  • Vihreä: päivälämpötila korkeintaan 15 astetta
  • Keltainen: päivälämpötila korkeintaan 20 astetta
  • Oranssinkeltainen: päivälämpötila korkeintaan 25 astetta
  • Oranssi: päivälämpötila jopa 30 astetta

Lauantai

 

Sunnuntai

 

Sen jälkeen eli ensi viikolla sama kuvio toistuu hitaampana: maanantaina jopa helteisen lämmin ilmamassa tekee paluun, mutta viileää ilmaa alkaa virrata pohjoisesta Lappiin jo keskiviikkona. Maan eteläosassa sään viileneminen alkaa tuntua vasta torstaina.

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Torstai – sunnuntai

Entä paikallissää?

Sateita ei ole luvassa käytännössä lainkaan tulevan puolentoista viikon aikana. Hyvä uutinen auringon ystäville, mutta huono luonnon ja hengitysilman kannalta – luontoon herännyt vihreys ei saa elvyttävää kosteutta ja sekä katupöly että siitepöly pysyvät ilmassa kellumassa.

Lämpötilamuutokset ovat tuntuvimpia maan pohjoisosassa, jossa lämpötila romahtaa jopa yli 10 asteella (ja alkuviikolla nousee takaisin vain romahtaakseen uudelleen). Ihan vain sen dramaattisuuden takia pistän tähän kuvitukseksi Ivalon 15 päivän ennusteen:

Ivalon paikallissääennuste. Leveä värihaitari kertoo, että ennusteessa on epävarmuutta.

Etelässä lämpötilakuvio on samankaltainen, mutta lämpötilamuutos on 5 asteen luokkaa 10 asteen sijaan. Pohjoisessa päivälämpötilat tippuvat jopa yksinumeroisiin lukemiin, kun taas etelässä muutos on jopa helteisistä lukemista kahdenkympin tuntumaan. Suuressa osassa maata lämpötilat pysyttelevät 15 ja 20 asteen välillä.

Pilviä esiintyy paikoin lähinnä Lapissa, etenkin Pohjois-Lapissa, mutta satunnaisia pilvisyysalueita voi käydä poikkeamassa etelässäkin. Korkeapainesää jatkuu silti edelleen ja seuraava puolentoista viikon jakso on yleisilmeeltään aurinkoinen.

Ennätykset?

Kahden ennätyksen rikkoutumista on seurattu ja ennakoitu meidänkin toimistollamme tässä toukokuun aikana. Seuraaviin uusiin ennätyksiin on ainakin jonkinlainen mahdollisuus:

  • Toukokuun hellepäivien lukumäärä: tähän mennessä suurin toukokuisten hellepäivien, siis päivien, jolloin ainakin yhdellä mittausasemalla Suomessa on mitattu hellettä, lukumäärä on 12 kpl vuonna 1984 (edit 27.5.: Ilmatieteen laitoksen tilastoissa lukema oli aiemmin 13, mutta tilaston tarkistuksen jälkeen luku on 12). Tämän tekstin kirjoittamishetkeen mennessä hellepäiviä on mitattu kymmenen. Aiempi ennätys on täysin mahdollista ylittää, sillä hyvinkin mahdollisia hellepäiviä ovat pe, la, ti ja ke, ehkä myös ma.
  • Toukokuun lämpöennätys: tämä näytti edellisen tietokonemalliajon ennusteissa hyvinkin mahdolliselta, mutta uusimmissa ennusteissa lämpötila ei enää nouse riittävän korkealle. Sääennuste näyttää olevan tällä hetkellä ailahtelevainen, joten ei ole mahdotonta, että lämpimän ilmamassan ennuste palaa vielä takaisin. Edellinen toukokuun lämpöennätys on vuodelta 1995, jolloin Lapinjärvellä mitattiin 31,0 Celsiusasteen lämpötila. Tämän toukokuun tähän asti korkein lämpötila on 29,6 astetta, joka mitattiin Helsinki-Vantaalla, Kemiönsaaressa ja Kouvolassa 15. toukokuuta.

Vaihtelevuuden syistä

Peräkkäiset tietokonemalliajot eivät suuren kokonaisuuden näkökulmasta ole valtavan kaukana toisistaan – ilmamassan raja vain on siirtynyt Suomen sään kannalta kriittisen määrän lännemmäksi. Näin on usein; ennusteen muuttumisesta uutisoidaan dramaattisin sanankääntein, kun taas meteorologin näkökulmasta ainoa muutos on esim. ilmamassan reunan paikassa tai sääilmiön mittasuhteissa. Silti yksittäisen ”sääkäyttäjän” eli ihmisen mittakaavassa sää saattaa näyttäytyä täysin toisenlaisena kuin aiemmin luultiin. Meille meteorologeille tekeekin hyvää välillä muistuttaa itseä siitä, että pienikin muutos ennusteessa voi joko pilata tai pelastaa muutosalueella asuvan viikonlopun.

Tulevat päivät pähkinänkuoressa

Vielä pieni tiivistelmä: tämän hetken (ailahtelevaisen) ennusteen mukaan luvassa on seuraavaa:

  • Ei juuri sadetta
  • Pilviäkin enimmäkseen vain pohjoisessa
  • Lämpimät päivät: pe, la, ma, ti, ke
  • Viileät päivät: su, koulunpäättäjäisviikon to, pe, la, su

Oikein hyvää kesäistä viikonloppua ja tulevaa viikkoa, tuli lämmin tai viileä!

Kuva: Matti Hietala

Kategoria: Huomioita säästä | 26 kommenttia

Helle – harvinaisuus vai perusmeininkiä?

Helle!

Tätä kirjoittaessani (16.5.) Suomessa on jo kuudes peräkkäinen hellepäivä ja jos huomenna tuo maagiseksi määritelty 25 asteen raja ylittyy, saadaan täyteen kokonainen helleviikko.

Jotta päivä määriteltäisiin hellepäiväksi, tuon 25 asteen rajan pitää todellakin ylittyä; päivä, jolloin korkein Suomessa mitattu lämpötila on +25,0 Celsiusastetta ei vielä ole hellepäivä, mutta jos korkein lukema on +25,1, pääsee päivä helletilastoihin. Itse olen useamman kerran osunut olemaan työvuorossa niin, että lämpötila jää juuri tuon kriittisen kymmenyksen päähän. Tuntuu hullulta, että vaikka lämpötilaeroa ulkoilijalle ei tunnu, yksi asteen kymmenys kertoo, ollaanko hellesäässä; toisaalta, jos halutaan olla tieteellisesti tarkkoja, johonkin se raja on vedettävä.

Tänään kerron helletilastoista ja lopuksi vielä siitä, minkälaisena sää lähipäivinä jatkuu.

Kuva: Joanna Rinne

Helletilastoja

Aikaisin Suomessa mitattu hellepäivä on huhtikuun puolella. Toukokuun puolivälin tuntumassa hellelämpötiloja mitataan Suomessa n. joka kolmas tai neljäs vuosi.

Pisimmät yhtämittaiset hellejaksot eli ”montako hellepäivää on ollut putkeen” -listalla kärkeen nousee vuosi 2014, jolloin Helsingin Kumpulassa sekä Kouvolassa ja Hattulassa peräkkäisiä hellepäiviä oli 26 kpl. Tämä hellejakso ulottui heinäkuun puolivälistä elokuun lähes puoliväliin.

1961 alkaneiden tilastojen mukaan viikon mittaisia helleputkia yhdellä paikkakunnalla esiintyy melko usein, muttei joka kesä. Kahden viikon putki tapahtuu vain n. kerran 10 vuodessa ja poikkeukselliseksi voidaan sanoa tilannetta, jossa helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on tämän tilaston mukaan käynyt vain vuosina 2003, 2010 ja 2014.

Viime vuonna (2017) pisin yhtäjaksoinen hellejakso oli viisi päivää pitkä, eli olemme tänä vuonna ohittaneet viime vuoden hellejaksojen pituudessa jo toukokuun puolivälissä!

Kuva: Matti Hietala

Hellepäiviä on kuukausittain keskimäärin

  • Toukokuu: 3 kpl
  • Kesäkuu: 8 kpl
  • Heinäkuu: 16 kpl
  • Elokuu: 9 kpl
  • Syyskuu: alle 1 kpl (eli ei edes joka vuosi)

Eli yleisimmin helteet ovat heinäkuun tai elokuun alun asia, elokuun loppupuolella niitä esiintyy enää silloin tällöin. Suomen mittaushistorian myöhäisin mitattu hellepäivä on 17.9.1947.

Vuoden 1961 jälkeen vähäisimmäksi hellepäivien määrä jäi vuonna 1962 (3 kpl) ja 1987 (10 kpl). Suurin hellepäivien lukumäärä oli vuonna 2002 (65 kpl) ja 2006 (61 kpl). Tässä on siis laskettu kaikki Suomen hellepäivät yhteensä; ei väliä, onko hellettä mitattu Hangossa, Utsjoella vai jossakin sillä välillä.

Kuva: Matti Hietala

Helle jakaa mielipiteistä. Toisille se on ihanaa aikaa (tähän joukkoon lukeudun itse – ikuisena palelijana ulkolämpötila muuttuu minulle mukavaksi jossakin 25 ja 30 asteen välillä, sitä viileämmässä kaipaan toppatakkia), kun taas toisille se voi olla jopa hengenvaarallista. Lämpökuormitus keholle lisääntyy, herkimmin helteestä kärsivät vanhukset, kroonisista sairauksista kärsivät ja pienet lapset. Kunkin meistä keho on yksilöllinen, joten sää, joka on yhdelle taivaallinen, voi olla toiselle piinaa.

Kaikkein lämpimimmät päivät alkavat tältä erää olla ohitse, vaikka kesäisenä lämpötilat pysyvät suuressa osassa maata tästä eteenpäinkin. Tähän asti vähäsateista säätä alkavat värittää ukkoskuurot. Kävin kirsikkapuistossa juttelemassa kameralle tulevien päivien säästä, juttu on nähtävissä alla olevalla videolla!

 

Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitos

Kategoria: Huomioita säästä | 18 kommenttia