Author: Liisa Rintaniemi

Vapun kirjoitusvuoro osui tällä kertaa minulle, ja heti ensiksi ajattelin, etten ainakaan bloggaa vapun sääennusteesta. Sitä on kuitenkin tuutannannut viime aikoina vähän joka lähteestä. Meteorologin kannalta tällainen yhden juhlapyhän maaninen hierominen on epäkiitollista, sillä ennusteet ehtivät muuttua suuntaan jos toiseen sen kahden viikon aikana, jolloin asia on pinnalla. Toisaalta vappu on kiistämättä yksi vuoden merkittävimmistä sääjuhlista. Tuskin koskaan ovat odotukset sään suhteen yhtä korkealla kuin vappuaamun piknikkiä suunnitellessa. Ja tuskin koskaan voi sää vaihdella niin suuressa haarukassa kuin toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Omat remuvappuni ovat jo takana (tai edessä?), mutta ajattelin esitellä teille historiallisen jäänteen niiltä ajoilta: aidon meteorologian opiskelijahaalarin. Ne liittyvät läheisesti myös nykyiseen työnantajaani. Fuksisyksynä nimittäin ilmoittauduin vapaaehtoiseksi hankkimaan sponsorit tuleviin haalareihimme. Keräsin rohkeutta alan toimijoille soitteluun koko talven, kunnes vapun uhkaavasti lähestyessä oli pakko tarttua luuriin. Näppäilin ylioppilaslahjaksi saamaani Nokian 5110-kännykkään Weather Service Finlandin silloisen toimitusjohtajan Pirkko Saarikiven numeron. Ääni väristen tiedustelin, voisiko yritys kenties osallistua jonkinlaisella avustuksella opiskelijaparkojen asianmukaiseen vaatettamiseen. Pirkko totesi siihen, että he voivat sponsoroida haalarit kokonaisuudessaan.

Weather Service Finland eli WSF tunnetaan nykyään nimellä Foreca Oy. Nimenmuutos oli tarpeen, sillä asiakkat eivät enää rajoitu pelkän kotimaan kamaralle. Muistona noista ajoista toimii kuitenkin edelleen verkko-osoite www.weather.fi, vaikka useimmat teistä tarkistavat sääennusteen näppäilemällä selaimeen Foreca.fi.

Kuten haalareista näkyy, iloista opiskelijaelämää tuli vietettyä monta vuotta. Tällä kertaa taitaa kuitenkin sujua rauhallisemmissa merkeissä. Vaikka tänä vuonna ei sääbingosta kinkkua tullutkaan, toivotan mukavaa vappua ja kevään juhlaa kaikille!

Twitter: @liisarintaniemi

Vaikka verkko on oivallinen paikka opiskella sääasioita, kannattaa aiheesta kiinnostuneen hankkia käsiinsä myös alan yleistajuista kirjallisuutta. Esimerkiksi kuvitus on kirjoissa yleensä monipuolisempaa ja laadukkaampaa kuin verkkosivuilla. Toisekseen verkosta löytyy niukasti materiaalia, joka käsittelisi sääasioita nimenomaan suomalaisesta näkökulmasta. Suomeksi on sitä paitsi kirjoitettu säästä yllättävän paljon: esimerkiksi 2000-luvulla on ilmestynyt useita yleistajuisia säätä käsitteleviä kirjoja. Listaan tähän viisi sellaista suosikkiani, joista arvelen olevan eniten iloa ja hyötyä blogin lukijoille:

Karttunen, Koistinen, Saltikoff, Manner: Ilmakehä, sää ja ilmasto

Jos täytyy suositella vain yhtä suomenkielistä sääaiheista kirjaa, on se tämä teos. Ursan kustantama 500-sivuinen järkäle ei jätä mitään arvailun varaan. Vuonna 2008 julkaistu kirja on roimasti laajennettu uusintapainos aiemmasta Ilmakehä ja sää -kirjasta. Varoitus: vain todellisille sään ystäville.

Seija Paasonen: Sää (Lähde luontoon -sarja)

Niille, jotka kaipaavat hieman kevyempää ja käytännönläheisempää opusta, suosittelen tätä kirjasta. Hauskasti kuvitettu ja kirjoittajan omilla oivalluksilla höystetty kirja soveltuu hyvin säätä ulkoilun, mökkeilyn tai muiden harrastuksien ohella seuraavan kumppaniksi. Ainoa ongelma on, että koska kirja on julkaistu jo vuonna 2001, eikä siitä ole tietääkseni otettu viime aikoinen uusintapainoksia, sen saatavuus on heikko. Eräiden verkkokauppojen listoilla kirja kuitenkin vielä keikkuu – ja käytettynäkin näyttäisi olevan myynnissä muutama kappale.

Lea Saukkonen: Suomalainen sää

Tuoreempi yleistajuinen selvitys sääasioista tulee meteorologi Lea Saukkosen näppäimistöltä. Kirjan alaotsikon ”Ilmastonmuutos ja ääri-ilmiöt” mukaisesti siinä käsitellään myös ilmastonmuutosasioita ja sitä, miten Suomen sää tulee muuttumaan vuosikymmenten kuluessa.

Gavin Pretor-Pinney: Pilvibongarin taskuopas

Kyseessä on käännöskirja, mutta pilvilajit ja -suvut ovat onneksi samanlaisia kaikkialla maailmassa. Jotkut bongaavat lintuja, toiset tunnistavat sieniä – tämän kirjan avulla voit nimetä kaikki taivaalla näkemäsi pilvet ja kerätä jopa pisteitä harvinaisimpien ilmiöiden havaitsemisesta. Näppärä pikkukirja kulkee pilvibongarin mukana minne vain.

Seija Paasonen: Pois Espanjan edestä

Tämä on henkilökohtainen suosikkini, vaikkei se suoranaisesti meteorologiaa käsittelekään. Paasosen kirja on nimittäin Yleisradion TV-säätiedotusten historiikki vuosilta 1959-2009. Kirjan sivuilla seikkailevat niin Erkki Nysten kuin Martti ”Räntä” Mäkelä. Ja kyllä, edelleen lähes viikottain tulee meillekin palautetta, jossa meteorologia komennetaan siirtymään pois Espanjan tai Kanarian saarten edestä.

Onko teillä sääaiheisia kirjasuosituksia?

Twitter: @liisarintaniemi

Turbulenssi eli pyörteisyys johtuu siitä, että ilman virtaukset eivät ilmakehässä ole koskaan täysin tasaisia eli laminaarisia. Ilman osasten välillä esiintyy kitkaa, joka synnyttää pieniä pyörteitä, jotka puolestaan synnyttävät lisää pyörteitä. Siinä vaiheessa, kun virtaukset ovat suuria ja nopeita, alkaavat pyörteetkin olla ihmisarjen mittakaavassa mielenkiintoisia.

Monelle turbulenssi on tullut tutuksi lentomatkustaamisen kautta. Arkisemmin ilmakuoppina kunnettu ilmiö saattaa heitellä konetta rajun oloisesti. Turvavyömerkkivalo syttyy, henkilökunta katoaa käytäviltä ja matkustajia luonnollisesti harmittaa, kun tarjoilu loppuu ja vessaankaan ei pääse. Varotoimenpide on kuitenkin perusteltu. Yksi turbulenssin suurimmista vaaroista matkustajalentokoneelle on nimenomaan se, että koneessa vapaasti seisovat tai ilman vyötä istuvat voivat loukata itsensä vakavasti, kun kone yllättäen heilahtaa.

Ilma-alukset pyrkivät pois turbulenttisista olosuhteista lentokorkeutta vaihtamalla. Joskus tasaisempaa pintaa ei kuitenkaan löydy tai korkeutta ei voi vaihtaa esimerkiksi muun lentoliikenteen vuoksi. Silloin turbulenttisissa olosuhteissa voidaan joutua lentämään pitkiäkin aikoja.

Turbulenssin kohtaamista pyritään välttämään jo lennonsuunnitteluvaiheessa valitsemalla reitti niin, että se kiertää mahdollisesti höykkyiset alueet. Esimerkiksi Helsinki-Pariisi-lennon reitti voi poiketa päivittäin paljonkin sen mukaan, minkälaiset tuuliolosuhteet Euroopan yläilmakehässä vallitsevat. Tähän tarvitaan sääennusteita. Ilmailua varten laaditaan omia tuotteita, joissa on tuulen lisäksi eritelty suihkuvirtausten akselit ja niihin liittyvät turbulenssialueet.

Tiesitkö, että nämä tuotteet ovat verkossa kaikkien nähtävillä? Mikään ei estä sinua tutustumasta itse lentosäätietoihin ennen seuraavaa lentomatkaasi ja katsomaan, missä on mahdollista kohdata turbulenssia. Lennon reittiin ei valitettavasti pysty vaikuttamaan, mutta voinemme luottaa siihen, että lentoyhtiön intressit reittivalinnassa ovat samat kuin matkustajienkin: mahdollisimman turvallisesti ja taloudellisesti määränpäähän. Kartalle voi kuitenkin vetää viivan likimain lähtöpisteestä kohteeseen ja katsoa, osuuko reitille suihkuvirtauksiin liittyviä ns. kirkkaan ilman turbulenssin alueita.

Otetaanpa esimerkki.

Kuvassa (klikkaa suuremmaksi) on Euroopan SWC eli merkitsevän lentosään kartta. Voimassaoloaika selviää vasemman ylänurkan laatikosta. Paksut mustat viivat väkäsineen ovat suihkuvirtausten akseleita – niissä siis tuulee yläilmakehässä voimakkaimmin. Näetkö katkoviivalla rajatut alueet, jotka sijoittuvat pääasiassa suihkuvirtausten ympärille? Ne kertovat kohdista, joissa kohtalaista tai kovaa turbulenssia todennäköisesti esiintyy. (Alue ei tarkoita, että se olisi kauttaaltaan turbulenttinen – se on alue, jolla turbulenssia voidaan paikoin havaita.)

Kartan perusteella voi päätellä, että lento Helsingistä Lontooseen saattaa tuntua epämiellyttävältä. Sen sijaan lento Helsingistä Malagaan, Aurinkorannikolle onnistutaan todennäköisesti reitittämään niin, että olosuhteet ovat varsin tasaiset.

Ihan näin yksinkertainen asia ei tietenkään ole. Kartoilla olevat turbulenssialueet on maantieteellisen sijainnin lisäksi rajattu myös pystysuunnassa ts. minkä lentopintojen väliin turbulenssialue rajautuu. Tämän selvittäminen menee blogikirjoituksen ulkopuolelle, mutta harrastuneet voivat tutustua siihen kotitehtävänään.

SWC-kartat ovat ilmaiseksi jaeltavaa materiaalia, joten niitä on verkossa nähtävillä useissa osoitteissa. Tässä linkki NOAA:n sivulle, josta löytyy tuoreimmat kartat kaikkialle maailmaan. Euroopan kartta on kohta ”f. Euro Sig WX”. Kotimaan lentoja varten samankaltainen kartta löytyy lentosaa.fi-palvelusta.

Hyvää matkaa!

Twitter @liisarintaniemi

Minulle näkyy tässä blogissa aina osuvan tehtävä kirjoittaa pääsiäisen säästä. Pitkän ennusteen laatiminen on ollut epäkiitollinen tehtävä siinä mielessä, että pyhien aikana Suomea lähestyy kaakosta kaksikin lumisadealuetta, jotka saattavat ulottua tai olla ulottumatta maamme kamaralle. Meteorologien puheita pitempään seuranneille on varmasti tuttua valittelu, että kaakon sadealueet ovat usein huonosti ennustettavissa. Tarkkaa syytä ilmiölle en osaa antaa. Poliittisesti epäkorrekti selitys on, että havaintoverkosto Itä-Euroopan puolella on heikkolaatuinen, mutta tämä on todennäköisesti länsimielistä puppua. Suomesta katsottuna länteen, jossa suuret merialueet sijaitsevat, se vasta harva havaintoverkko onkin. Sitäpaitsi nykyiset satelliittihavainnot ja muut kaukokartoitusmenetelmät antavat hyvää tietoa sekä Suomen itä- että länsipuolelta.

Jos ja kun jokin kanta on pakko ottaa, sanon, että pääsiäisestä tulee poutainen ja suuressa osassa maata aurinkoinenkin. Etenkin pohjoiseen on tiedossa mainiota ulkoilusäätä, vaikka muutama nopealiikkeinen ja hankalasti ajoitettava lumikuuroalue paineleekin Lapin yli pyhien aikana. Pohjoisessa päivälämpötilat ovat heikosti pakkasella, mikä lienee rinteessä ja laduilla viihtyvien kannalta mukava asia. Oulun eteläpuolisessa Suomessa päivälämpötila käy yleisesti nollassa tai vähän plussan puolella, mutta yöt ovat tuttuun tapaan reilusti kylmempiä.

Pitkäperjantai on aurinkoinen päivä, mutta lauantain aikana pilvisyys lisääntyy maan etelä- ja kaakkoisosassa. Lumisadealue näyttäisi viistävän läheltä kaakkoisrajaa, ja on mahdollista, että sateita ulottuu myös etelärannikolle. Sunnuntaiksi eli pääsiäispäiväksi sitten selkenee ainakin maan länsiosassa, kunnes sade- ja pilvialue nro 2 viistää jälleen kaakkoisrajaa maanantaina. Tämä jälkimmäinen sadealue saattaa jonkin verran sotkea toisen pääsiäispäivän paluuliikennettä, joten kannattaa tarkistaa tuoreet säätiedot ja tutkakuva ennen kotimatkalle lähtöä.

Hyvää pääsiäistä jälleen, arvon lukijat!