Ruskamatka napapiirin pohjoispuolelle – tiesitkö Suomen muotoisesta lammesta?

Näin syyskuun jälkimmäisellä puoliskolla ruska alkaa vähitellen valua pohjoisesta kohti etelää ollen tällä hetkellä hienoimmillaan maan keskiosien pohjoisosassa ja valtaosassa Lappia. Aivan pohjoisimmasta Lapista ruska on kuitenkin jo häviämään päin.

Ruskakausi alkaa elo-syyskuun vaihteessa, etelärannikolla vasta lokakuussa

Ruskakausi starttaa Pohjois-Lapin tunturialueilla jo elo-syyskuun vaihteessa, kun ensimmäiset yöpakkaset puraisevat auringonvalon vähetessä ja saavat lehdet kellastumaan. Valtaosassa maata ruska on hienoimmillaan syyskuun aikana, mutta etelä- ja lounaisrannikolla sekä saaristossa väriloistoa joutuu toisinaan odottelemaan lokakuun puoliväliin saakka. Lämmin Itämeri nimittäin pitää ilman sisämaata lämpimämpänä ja ruskan loitolla.

Kilpisjärven ruskaa ja aamusumua 15.9.2018. Kuva: Markus Mäntykannas

Antoisa ruskamatka pohjoiseen

Viime viikonlopun ruskakuvausreissuni Keski- ja Pohjois-Lappiin oli ajoitukseltaan hyvä, vaikka Kilpisjärvellä olinkin ruskabongauksen kannalta viime tingassa. Saavuin tunturikylään lauantain vastaisena yönä ja sain vielä lauantaina nauttia ruskaloistosta aurinkoisessa säässä, mutta sunnuntaiyön sade ja tuuli tiputtivat miltei kaikki lehdet pois, joten pienestä oli kiinni. Käsivarteen ruskan perässä matkustavia suosittelenkin saapuvan paikalle jo syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Parhaita paloja pohjolan ruskaloistosta voit käydä katsomassa koostelmavideolta Foreca Suomi Youtube -kanavalta, joka kannattaa ottaa seurantaan tulevia sää- ja luontojulkaisuja silmällä pitäen.

Tuoreimmasta videosta löydät klipin mm. Suomen muotoisesta lammesta. Tiesitkö, että tämä lampi on oikeasti olemassa?

Suomen muotoinen lampi nimeltään Neitokainen löytyy Kittilän kunnasta. Kuva: Markus Mäntykannas

Kilpisjärven ruskaa 15.9.2018. Kuva: Markus Mäntykannas

16.9. näyttävin ruska oli jo Kilpisjärveltä ohi tuulisen ja sateisen yön jälkeen. Kuva: Markus Mäntykannas

Ruska käynnistyy etelässäkin ensi viikolla

Viilenevät säät ja ensi viikon kylmät yöt käynnistävät ruskakauden vähitellen myös etelässä. Ruskakausi voi rannikoilla ja saaristossa jatkua pitkälle lokakuun loppuun saakka riippuen tuulista ja yöpakkasista.

 

Kategoria: Sää ja luonto | Tagit: , , , | Kommentoi

Onko Florence vasta esimakua – myrskykaudesta voi tulla aggressiivinen

Atlantin kolmikko

 

Atlantilla on tällä hetkellä kolme aktiivista trooppista myrskyä: Florence, Isaac ja Helene. Florence voimistui neljännen luokan hurrikaaniksi, mutta heikkeni viime yön aikana ainakin tilapäisesti toisen luokan hurrikaaniksi. Helene on tällä hetkellä 1. luokan hurrikaani. Isaac on trooppinen myrsky, mutta saattaa lämpimien merialueiden yllä vielä voimistua matkatessaan länteen; osa malleista ennakoi Isaacin voimistuvan myöhemmin hurrikaaniksi kohdatessaan Meksikonlahden 30-asteiset vedet.

Suurin tuhopotentiaali näistä myrskyistä on kiistatta Florencella, joka Pohjois-Carolinaan iskeytyessään on tuomassa jopa 500-800 mm sadetta ja tulva-aallokkoa. Rannikolla yli 50 m/s tuuli katkoo laajamittaisesti sähköjä ja puita, mutta hyvin runsas sade uhkaa hukuttaa alavan Pohjois-Carolinan rannikkoalueen veden alle muutamassa vuorokaudessa. Näin pohjoisille leveyasteille iskeytyvät hyvin voimakkaat hurrikaanit ovat harvinaisia, mutta johan aikoinaan New Yorkin edustalle saapunut Sandy-hurrikaanikin sen todisti, että hirmumyrskyrata saattaa tulevaisuudessa suuntautua yhä pohjoisemmas meriveden lämmetessä.

Atlantin myrskykolmikko ja myrskyjen ennakoidut reitit. Kuva: MTV Uutiset

Supertaifuuni Mangkhut uhkaa laittaa Kaakkois-Aasian sileäksi

 

Vaikka median huomio viime päivinä onkin vahvasti keskittynyt Florence-hurrikaaniin, riehuu maapallollamme parhaillaan vielä tätäkin ärhäkkäämpi hirmumyrsky, joka on nimetty supertaifuuni Mangkhutiksi. Se on liikkumassa Filippiinien pohjoisosan yli kohti Hong Kongia kaartaen lopulta Vietnamin suuntaan. Satelliittikuvissa supertaifuuni näytti täysin kehittyneeltä 5. luokan hirmumyrskyltä, jolla oli voimakkaille hirmumyrskyille tyypillinen silmä. Kaunista katsottavaa avaruudesta, mutta äärimmäisen rumaa ja raakaa maanpinnalla. Mangkhutin lopullinen reitti täsmentyy lähipäivinä, mutta Filippiinien pohjoisosa on pahasti vaaravyöhykkeellä, ja toisaalta taifuunin on arvioitu olevan mittaushistorian voimakkain Hong Kongiin iskeytyvä myrsky.

Mangkhut-taifuuni uhkaa Filippiinien pohjoisosaa ja myöhemmin Etelä-Kiinaa sekä Vietnamia. Kuva: MTV Uutiset

 

Hirmumyrskykausi voi jatkua aktiivisena – syynä lämpimät meret

 

Lähipäivien hirmumyrskyt voivat olla vasta alkusoittoa tulevasta. Atlantilla aktiivinen kausi jatkuu lokakuun ajan, Tyynellämerellä pidempäänkin. Järkytyin katsoessani NOOA:n satelliittianalyysia Atlantin pintaveden lämpötilapoikkeamista: Yhdysvaltain itärannikolla merivesi on jopa 3-5 astetta tavanomaista lämpimämpää, mikä luo Florence-hurrikaanin tavoin aggressiivisen kasvualustan voimakkaille myrskyille lähitulevaisuudessakin. Hirmumyrskykauden loppuessa Yhdysvaltain itärannikolla koettavat talvimyrskytkin voivat äityä tuhoisiksi, mikäli merivesianomalia pysyy näinkin korkeana. Myös Filippiinien itäpuolella meriveden pintalämpötila on jonkin verran tavanomaista lämpimämpi, joten uudet taifuunit eivät ole poissuljettuja.

Merivesien lämpötilapoikkeama NOOA:n analyysin perusteella 10.9.2018. Erityisesti Yhdysvaltojen itärannikolla vesi on selvästi tavanomaista lämpimämpää, mikä luo otollisen alustan myrskyjen voimistumiselle ja syntymiselle. Kuva: NOOA

Hirmumyrsky vaeltaa Azoreiden yli kohti Irlantia?

 

Helene-hurrikaani sijaitsee tällä hetkellä Kap Verden länsipuolella, mutta voimakkaat lounaisvirtaukset imaisevat sen mukanaan ja matkan varrella ovat sekä Azorit että myöhemmin Irlanti. Merivesi tosin kylmenee useilla asteilla Azoreiden jälkeen, mutta vielä tässä vaiheessa tuulet voivat olla lähellä hirmumyrskyluokkaa, ja myöhemmin viikonvaihteessa heikentynyt myrsky voi aiheuttaa ongelmia Irlannissa.

 

Tuulen nopeuksia ja sademääriä maailmalta voit seurata Forecan täsmäsäästä, www.foreca.fi

 

 

Kategoria: Huomioita säästä | 14 kommenttia

Ensi viikon sää: Iso harppaus kohti syksyä

 

Helteisen lämmin ja ukkosherkkä ilma viistää lähipäivinä maan etelä- ja kaakkoisosaa, mutta lämpimin kieleke jää näillä näkymin Suomen rajojen kaakkoispuolelle. Siitä huolimatta viikonlopun sää on etelässä viitisen astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi, pohjoisessa ollaan lähempänä keskiarvoja.

Lämpimintä lauantaina

Kaikista lämpimin ilma ulottuu Etelä- ja Keski-Suomeen lauantaina, jolloin suotuisissa olosuhteissa on vielä mahdollisuus kertaalleen ylittää helleraja, mutta hyvin kostea ilma ja heikohko tuuli jättävät taivaalle pilviä, mikä torppaa lämpötilan nousemisen. Huomionarvoista lauantain tilanteessa on se, että eteläisen Suomen yllä majaileva ilmamassa on niin lämmintä, että keskikesällä lämpötila nousisi 30 asteeseen heikkotuulisessa ja aurinkoisessa säässä.

Muutos säähän tiistaina

Jo muutaman päivän ajan numeeriset ennusteet ovat indikoineet säätyypin muutosta ensi viikon alkupuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkäkestoisen korkeapainejakson loppumista ja useammankin Atlantin matalapaineen vyörymistä Suomeen. Samalla lämpimin ilma väistyy ja sää muuttuu enemmän siihen suuntaan, joka syyskuun puolivälille on ominaista. Ensi viikosta lähtien sää on meillä hyvin vaihtelevaa: ajoittain sateista, tuulista ja viileämpää.

Tiistaista alkaen runsaitakin sateita näyttäisi tulevan pitkin maata ja erityisesti lounais- ja eteläosassa maata lämpimän Itämeren sateita voimistava vaikutus voi näkyä voimakkainakin saderyöppyinä. Ensi viikon synoptinen tilanne mahdollistaa jopa syysmyrskyjen syntymisen Suomen lähettyvillä, joten iso harppaus kohti syksyä on edessä. Muutos näkyy myös lämpötiloissa, sillä viikonlopun 20 asteen lukemat vaihtuvat ensi viikolla koko maassa 10…15 asteeseen.

Tuomi valmistautuu syksyn saapumiseen / kuva: Maarit Siitonen, Jyväskylä

Joko syksy siis alkaa?

Syksyn alkamisesta voidaan puhua, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi 10 ja 0 asteen välille. Näin käy Lapissa yleensä jo elokuun aikana ja eteläisimmässä Suomessa syyskuun jälkimmäisellä puoliskolla. Voi olla, että syksy pääsee ensi viikolla starttaamaan keskisessä Suomessa saakka, mutta etelässä korkeahkot yölämpötilat pitävät termisen syksyn vielä loitolla. Lämmin Itämeri yleensä viivästyttää syksyn saapumista erityisesti rannikoiden tuntumassa.

Termisen syksyn alkaminen tilastojen valossa.

Kategoria: Huomioita säästä | 2 kommenttia

Kesä 2018 – millainen se oli?

Huh huh, olipa lämmin kesä!

Vielä ei olla termisen syksyn eikä tähtitieteellisen syksyn puolella, ilmamassakartatkaan eivät puolla syksyn alkua; hellelämpötiloja näyttäisi vielä olevan tulossa, vaikka ollaan jo syyskuun puolella. Kuukauden nimen perusteella syksy on sentään alkanut, käytän sitä hyvänä tekosyynä katsella taaksepäin ja pistää kesä 2018 jonkinlaiseen pakettiin. Kunhan muistutan, että paketin nurkassa on reikä, josta saattaa vielä livahtaa sisään kesäasioita lähiviikkojen aikana.

Jo toukokuu oli lämmin kuin mikä – ensimmäinen hellepäivä mitattiin 11.5. ja yhteensä hellepäiviä tuli toukokuun aikana 14 kpl. Tunne lämpimästä kuukaudesta oli aivan oikea, ennätyksiä rikkoutui vino pino: kyseessä oli Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu,  sen aikana mitattiin korkein havaintoasemakohtainen toukokuun keskilämpötila, hellepäiviä oli suurin koskaan mitattu määrä toukokuussa, sateita tuli jopa poikkeuksellisen vähän ja auringonpaistetta mitattiin niin ikään ennätysmäärä. No onkos tullut kesä nyt kevään keskelle, voisi laulaa.

Kesäkuu ei ollut yhtä dramaattinen, silloin pysyttiin ainakin keskilämpötilan osalta lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja ennätyksiä ei rikottu. Sää oli meikäläisittäin tavallista eli vaihtelevaa, sadealueet tulivat ja menivät. Joillain alueilla Suomessa sademäärät jäivät vähäisiksi, toisilla taas ne kasvoivat runsaiksi. Keskituulen avulla mitattu kesämyrskykin saatiin. (Murphyn lakiin uskova osa minusta haluaisi väittää, että viilein ja vaihtelevasäisin kuukausi saatiin siksi, että vietin lomani kesäkuussa. Voi silti olla, että säätilat eivät määrity yksittäisen meteorologin lomapäivien perusteella.)

Heinäkuussa palattiin ennätysraiteille: kyseessä oli mittaushistorian lämpimin heinäkuu Suomessa. Huimin poikkeama normaalilämpötiloihin verrattuna oli Lapissa, mutta muuallakin Suomessa lämpötilat olivat reilusti keskimääräistä korkeampia. Heinäkuussa mitattiin myös korkeimmat lämpötilat: tässä kesän 2018 lämpötilamittausten top 5.

Korkeimmat lämpötilat kesällä 2018 (kuva: Foreca)

 

Elokuukin oli yhä lämmin, hellepäiviä oli vielä 13 kpl. Elokuun ääriarvoista useampi osui Lappiin:

Elokuun ääriarvot 2018 (kuva: Foreca)

 

Koko kesän aikana hellepäiviä on tähän asti kertynyt yhteensä 63. Sillä päästään mittaushistoriassa hopeasijalle, ykköseksi kipuaa vuosi 2002 huimalla 65 hellepäivällä. Tässä kohdassa muistanette, että tekstin alussa kirjoitin hellepäiviä vielä tulevalla viikolla olevan todennäköisesti edessä, eli nyt on meteorologisen loppukirin aika! Vielä (2.9.) ei ole varmaa, tuleeko hellepäiviä olemaan mittaushistoriassa toiseksi eniten vai peräti eniten. Kummin tahansa kävi, tilastojen mukaan voidaan suosiolla sanoa, että takana on kuuma kesä.

Miltä tämä kesä on näyttänyt aiempiin kesiin verrattuna? Raapustin kasaan viiden peräkkäisen kesän keskilämpötilat ja pistin kartalle. Tällainen kartta on vain suuntaa-antava: keskilämpötila on jokaiselta vuodelta laskettu ajanjaksolla 1.6.-31.8. Esimerkiksi tänä kesänä lämpötila nousi kesäiseksi jo reilusti toukokuun puolella, joten nuo lämpötilat eivät pääse mukaan lainkaan. Keskilämpötilat on laskettu vain 13 pisteestä (Jomala, Helsinki Kaisaniemi, Hki-Vantaa, Turku, Tampere, Pori, Vaasa, Kuopio, Joensuu, Oulu, Rovaniemi, Ivalo ja Kilpisjärvi) ja alueet on piirretty näiden tulosten mukaan kartalle ns. sinnepäin. Kartat näyttävät silti mainiosti, miten kolmen kuukauden lämpötilakeskiarvo on vaihdellut vuosittain.

Keskien keskilämpötilat 2014-2018 (Kuva Foreca) Vihreä: alle 16ºC Keltainen: 16-17ºC Oranssi: Yli 17ºC

Keskiarvojen kohdalla haluan muistuttaa siitä, että näistä ei lainkaan näe, miten keskiarvo on muodostunut. Onko lämpimän keskiarvon alueella ollut yksi valtavan lämmin jakso ja muu on ollut viileää, vai onko keskilämpötila pysytellyt koko ajan ihan vähän keskiarvon yläpuolella? Sitä ei voi tietää. Silti kuva kertoo aika mainiosti, että kesät 2014 ja 2018 olivat lämpimiä, kesä 2016 suhteessa lämpimähkö ja 2015 ja 2017 muihin kolmeen verrattuna viileitä.

Vielä ei siis tiedetä, plopsahtavatko ennätyksestä puuttuvat kolme hellepäivää tulevan viikon aikana laatikkoon, sitä jäämme odottelemaan jännityksellä.

Minkälaiseksi sinä olet kokenut päättymäisillään olevan kesän?

Kategoria: Huomioita säästä | 21 kommenttia