Kesä 2018 – millainen se oli?

Huh huh, olipa lämmin kesä!

Vielä ei olla termisen syksyn eikä tähtitieteellisen syksyn puolella, ilmamassakartatkaan eivät puolla syksyn alkua; hellelämpötiloja näyttäisi vielä olevan tulossa, vaikka ollaan jo syyskuun puolella. Kuukauden nimen perusteella syksy on sentään alkanut, käytän sitä hyvänä tekosyynä katsella taaksepäin ja pistää kesä 2018 jonkinlaiseen pakettiin. Kunhan muistutan, että paketin nurkassa on reikä, josta saattaa vielä livahtaa sisään kesäasioita lähiviikkojen aikana.

Jo toukokuu oli lämmin kuin mikä – ensimmäinen hellepäivä mitattiin 11.5. ja yhteensä hellepäiviä tuli toukokuun aikana 14 kpl. Tunne lämpimästä kuukaudesta oli aivan oikea, ennätyksiä rikkoutui vino pino: kyseessä oli Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu,  sen aikana mitattiin korkein havaintoasemakohtainen toukokuun keskilämpötila, hellepäiviä oli suurin koskaan mitattu määrä toukokuussa, sateita tuli jopa poikkeuksellisen vähän ja auringonpaistetta mitattiin niin ikään ennätysmäärä. No onkos tullut kesä nyt kevään keskelle, voisi laulaa.

Kesäkuu ei ollut yhtä dramaattinen, silloin pysyttiin ainakin keskilämpötilan osalta lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja ennätyksiä ei rikottu. Sää oli meikäläisittäin tavallista eli vaihtelevaa, sadealueet tulivat ja menivät. Joillain alueilla Suomessa sademäärät jäivät vähäisiksi, toisilla taas ne kasvoivat runsaiksi. Keskituulen avulla mitattu kesämyrskykin saatiin. (Murphyn lakiin uskova osa minusta haluaisi väittää, että viilein ja vaihtelevasäisin kuukausi saatiin siksi, että vietin lomani kesäkuussa. Voi silti olla, että säätilat eivät määrity yksittäisen meteorologin lomapäivien perusteella.)

Heinäkuussa palattiin ennätysraiteille: kyseessä oli mittaushistorian lämpimin heinäkuu Suomessa. Huimin poikkeama normaalilämpötiloihin verrattuna oli Lapissa, mutta muuallakin Suomessa lämpötilat olivat reilusti keskimääräistä korkeampia. Heinäkuussa mitattiin myös korkeimmat lämpötilat: tässä kesän 2018 lämpötilamittausten top 5.

Korkeimmat lämpötilat kesällä 2018 (kuva: Foreca)

 

Elokuukin oli yhä lämmin, hellepäiviä oli vielä 13 kpl. Elokuun ääriarvoista useampi osui Lappiin:

Elokuun ääriarvot 2018 (kuva: Foreca)

 

Koko kesän aikana hellepäiviä on tähän asti kertynyt yhteensä 63. Sillä päästään mittaushistoriassa hopeasijalle, ykköseksi kipuaa vuosi 2002 huimalla 65 hellepäivällä. Tässä kohdassa muistanette, että tekstin alussa kirjoitin hellepäiviä vielä tulevalla viikolla olevan todennäköisesti edessä, eli nyt on meteorologisen loppukirin aika! Vielä (2.9.) ei ole varmaa, tuleeko hellepäiviä olemaan mittaushistoriassa toiseksi eniten vai peräti eniten. Kummin tahansa kävi, tilastojen mukaan voidaan suosiolla sanoa, että takana on kuuma kesä.

Miltä tämä kesä on näyttänyt aiempiin kesiin verrattuna? Raapustin kasaan viiden peräkkäisen kesän keskilämpötilat ja pistin kartalle. Tällainen kartta on vain suuntaa-antava: keskilämpötila on jokaiselta vuodelta laskettu ajanjaksolla 1.6.-31.8. Esimerkiksi tänä kesänä lämpötila nousi kesäiseksi jo reilusti toukokuun puolella, joten nuo lämpötilat eivät pääse mukaan lainkaan. Keskilämpötilat on laskettu vain 13 pisteestä (Jomala, Helsinki Kaisaniemi, Hki-Vantaa, Turku, Tampere, Pori, Vaasa, Kuopio, Joensuu, Oulu, Rovaniemi, Ivalo ja Kilpisjärvi) ja alueet on piirretty näiden tulosten mukaan kartalle ns. sinnepäin. Kartat näyttävät silti mainiosti, miten kolmen kuukauden lämpötilakeskiarvo on vaihdellut vuosittain.

Keskien keskilämpötilat 2014-2018 (Kuva Foreca) Vihreä: alle 16ºC Keltainen: 16-17ºC Oranssi: Yli 17ºC

Keskiarvojen kohdalla haluan muistuttaa siitä, että näistä ei lainkaan näe, miten keskiarvo on muodostunut. Onko lämpimän keskiarvon alueella ollut yksi valtavan lämmin jakso ja muu on ollut viileää, vai onko keskilämpötila pysytellyt koko ajan ihan vähän keskiarvon yläpuolella? Sitä ei voi tietää. Silti kuva kertoo aika mainiosti, että kesät 2014 ja 2018 olivat lämpimiä, kesä 2016 suhteessa lämpimähkö ja 2015 ja 2017 muihin kolmeen verrattuna viileitä.

Vielä ei siis tiedetä, plopsahtavatko ennätyksestä puuttuvat kolme hellepäivää tulevan viikon aikana laatikkoon, sitä jäämme odottelemaan jännityksellä.

Minkälaiseksi sinä olet kokenut päättymäisillään olevan kesän?

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

21 vastausta kirjoitukseen

  1. Leone sanoo:

    Kesä, tai oikeastaan heinäkuu oli lämmin ja toi pientä toivon kipinää ilmastonmuutoksen lähettiläille. Sen ansiosta noustiin vuoden 2018 osalta noin sijalle 23. lämpimyysrankingissa vuodesta 1961 alkaen. Marras-Joulukuussa Siperian heijarit lienevät iskussa, joten helpotus voi kuitenkin osoittautua vahvasti ennenaikaiseksi.

    • peikko763 sanoo:

      Itselleni tämä kesä ei tuonut todisteita ilmastonmuutoksesta, koska vähälle uutisoinnille on jäänyt Grönlannin erittäin kylmä kesä 2018. Toukokuussa siellä rikottiin kylmyysennätys kaikkien aikojen ja elokuussakin oli muutaman asteen kymmenyksen päässä ennätykset.

      http://polarportal.dk/en/news/news/cool-summer-in-greenland/#c23815

      Syyskuukin on alkanut maapallolla kylmänä, 1981-2010 keskiarvoihin nähden ollaan muutaman asteen sadasosan tavallista kylmemmässä nyt :
      http://models.weatherbell.com/temperature.php

      Eli syyskuunkin lämpötilat saattavat olla kylmimpiä 4-6 vuoteen nyt.

      Kesä lähinnä muistutti minua sittä kuinka äärevää täällä voi kelit olla ja kuinka suurta on vuosittainen vaihtelu. 2015-2016 tuntui enemmän että nyt planeetta lämpenee… Mutta ei, nyt ollaan palattu normaaleihin 1998 jälkeisiin lämpötiloihin.

      Tulevasta talvesta tulee itselleni mieleen joko kylmä mielikuva tai lämmin, tuskin tasapaksu talvi ainakaan, koska kesäkin oli niin äärevä.

      • Leone sanoo:

        Katos vaan, elokuun UAH -anomalia vain +0.19 vaikka ENSO on ollut neutraali (hivenen plussalla). Näyttäis aika hyvin Suomen lämpötilat ja UAH kulkevan samaa rataa 2000 -luvulla.

        • Hohheli sanoo:

          UAH, se kaikkein heikkolaatuisin lämpötilasarja. Sitä ilmaston lämpenemisen kieltäjät tietenkin mielellään julistavat.

          https://tamino.wordpress.com/2018/02/02/surface-temperature-and-satellite-temperature/

  2. Kira Turpeinen sanoo:

    Hieno yhteenveto! Silti pyydän, Joanna Rinne, että pitäisit kesäloman ensi vuonna vasta syyskuussa. Murphyn laki on kiistämätön.

    Kesä on ollut upea!

  3. herra huu sanoo:

    Upea kesä, etenkin toukokuu jää muistiin kaikkien aikojen parhaana. Sadetta olisi saanut tulla tosin enemmän, vaikka sitten kunnon ukkoskuuroina eikä niinkään pitkäkestoisena sateena. No, muutama sadepäivä lisää olisi toki mahtunut mukaan.

  4. Mies sanoo:

    Kesä oli kuuma, kuten sen pitikin olla…neljän vuoden välein on kuuma kesä ollut…2002,2006,2010,2014,2018. Alla oli kolme vähähelteistä kesää niin kyllä maistui että välillä tännekin helteet jämähtää, edellisinä kesinä kävi aina niin että lämpimät ilmat meni suomen eteläpuolitse venäjälle ja jos tänne osuivat, viihtyivät vain päivän tai pari.

    Tulevaisuudessa tulemme saamaan entistäkin lämpöisempiä kesiä koska aurinko oli niin aktiivinen 1900-luvulla, mutta samalla erittäin kylmät talvet tulevat yleistymään ja ovat samanlaisia kuin 1939-1941 ja 1985&1987. Tuleva talvi tulee olemaan jäätävän kylmä.

  5. Timo Koski sanoo:

    Mukava yhteenveto ja tilastopläjäys. Onkohan nuo parilliset kesät parempia pidemmällä jaksolla? Olisi jännä nähdä vastaava juttu vaikka 20-30v ajalta. Muuten kesä oli minun makuuni, vanha liha tykkää lämpimästä. Ja sanontakin on, ettei lämmin luita riko.

    • herra huu sanoo:

      Neljän vuoden välein tulee ainakin lämpimiä kesiä, 2002, 2006, 2010, 2014 ja 2018. Joskus niitä mahtuu sinne väliinkin, esim. 2011. Siinä olikin kaksi kylmää talvea ja kuumaa kesää peräjälkeen.

  6. Jurmu sanoo:

    Mahtava kesä!!

  7. Mies sanoo:

    Joku forecan päivystävä meteorologi, olisiko ollut Joanna kertoi iltasanomissa että pohjoisessa ei ole terminen syksy alkanut koska lämpötila ei ole ollut pysyvästi kahta viikkoa alle +10 asteen…oli se nyt kuka meteorologi tahansa niin tiedoksi vielä….jo kauan on käytetty lämpösummaa termisen vuodenajan vaihtumisen kriteerinä koska vuorokauden keskilämpötila sahaa rajan molemmin puolin, tässä vielä esimerkki…

    1.9. +10,5, 2.9. +9,3, 3.9. +9,2, 4.9. +8,0, 5.9. +13,6, 6.9.eteenpäin alle +10
    Terminen syksy alkoi 6.9. koska 2.9.-4.9. alle +10 kertyi 3,5 astetta ja 5.9. päälle +10 tuli 3,6 astetta, jos 5.9. olisi keskilämpötila ollut +13,4, olisi terminen syksy alkanut 2.9.

  8. Peter sanoo:

    Sellainen kesä kuin kesän pitääkin olla. Tosin luonnon kannalta kevätkesällä olisi voinut olla vähän enempi sadetta. Jossain vaiheessa jatkuvat helleviikot vähän alkoivat tympiä, mutta voittaa ehdottomasti sateisen ja kolean sään. Kunnon ukkosmyräköitä jäin kaipaamaan, niitä osui pk-seudun länsipuolelle todella vähän / ei lainkaan. Kunnon jytinää on mukava seurata sisätiloissa.

  9. Mika sanoo:

    Toukokuu oli epämiellyttävän kuuma, kuten heinä- ja elokuukin.
    Kun lämpötila kohoaa yli +25C se alkaa tuntua epämiellyttävälle. Estäen kaiken fyysisen harrastamisen.
    Toisaalta jos öisin olisi sadellut helteen aikana ja päivällä tuullut, olisi se tehnyt kesästä paljon miellyttävämmän.

    Panin merkille keskilämpötilakuvaajissa merkille niiden esiintymisen muodon. Kertonee jotain keskimääräisistä tuulen suunnasta jotakin?

  10. Markus sanoo:

    Olisi mukava kuulla Joannan tai jonkun muun meteorologin selvennys tämän kesän muutamalle erityspiirteelle.

    Ainakin etelärannikolta katsottuna tänä kesänä vallitseva tuulen suunta on ollut lähes päivästä toiseen joko itä tai kaakko. Ilmeisesti juuri tästä syystä kaikkein lämpimin ilma on lähes koko ajan ajautunut länsirannikolle, jossa myös suurin osa kovista hellelukemista on mitattu.

    Olisi kiva kuulla meteorologilta, onko tässä tietyssä tuulen suunnassa ja sen pysyvässä lukkiutumisessa jotain kesälle poikkeuksellista. Yleensähän maamme helteisin alue on perinteisesti liitetty Salpausselän ympäristöön, Lahden ja Lappeenrannan väliselle alueelle. Kuluneena kesänä esim. Turussa ja myös eteläisellä Pohjanmaalla on ollut erityisen lämmintä, kun idänpuoleinen tuuli on puhaltanut mantereen suunnasta.

    Meillä etelärannikolla kesä ei vaikuttanut aivan yhtä kuumalta kuin muualla Suomessa. Jostain syystä idänpuoleiset tuulet jäähdyttävät täällä selkeämmin ilmaa kuin esim. lounaistuulet. Olisiko sitten Suomenlahden itäosassa kylmempää merivettä kuin lännempänä vai mistä tällainenkin ilmiö johtuu. Joka tapauksessa etelärannikolla päästiin aika harvana päivänä edes lähelle kolmenkymmen asteen lukemia.

    • Geepee sanoo:

      En ole meteorologi, mutta jos ihan rannikolla ollaan, niin silloin on selvästi harvinaisempaa kokea kovia helteitä sisämaahan verrattuna. Pitäisi merenkin olla silloin jo lämmin, joten rannikolla otollisin aika koviin helteisiin lienee loppukesällä. Jos taas mennään rannikolta merelle ja saaristoon, niin siellä kovaa hellettä tai hellepäiviä ylipäätään on tilastollisesti vähiten koko Suomessa yhdessä Lapin tuntureiden kanssa.

  11. Geepee sanoo:

    Jaa-a, jääneekö ennustetut syyskuun hellepäivät sittenkin Venäjälle ja Baltiaan? Muutamana menneenä päivänäkin on pilvisyys jäänyt päivälläkin sen verran paksuksi, että lämpötilat ovat jääneet ennustetuista. Mutta tämä ilmeisesti kuulunee syksyyn.

  12. jack sanoo:

    en tykännyt tuskan päiviä oli ihan liikaa! riittäisi minulle kun on edes hieman plussan puolella kesällä silloin tyytyväinen olisin. katsotaan vielä pari kesää jos ovat samanlaisia nin muutto viileämmille maille ja mannuille. :-)

  13. Ossi sanoo:

    Tämä jäi historiaan monella tapaa, mutta sää varsinkin oli kuin vastakohta viime kesään ja kaikki se unohtui kuin tuuli myrsky eilisen. Viimeksi 2015 ylitetty muistaakseni kolmekymmentä astetta tätä kesää ennen.

    • herra huu sanoo:

      Kyllä se 2014 oli viimeksi, 2015 ei ollut kai yhtäkään hellepäivää.

      • Ylläpito sanoo:

        Vuonna 2015 oli yhteensä 19 hellepäivää ja kesän korkein lämpötila oli 3. heinäkuuta Kouvolassa mitattu 31,4 astetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.