Toukokuun kaltaiset helle- ja kuivuusputket yleistyvät tulevaisuudessa

Palataan raikkaampien kesäsäiden keskeltä hetkeksi toukokuun ennätyshelteisiin ja -kuivuuteen. Toukokuu oli mittaushistoriamme lämpimin ja lisäksi rikottiin useita muitakin ennätyksiä, kuten kaikkien aikojen toukokuun helle- ja auringonpaistetuntiennätys. Lisäksi poikkeuksellinen kuivuus vaivasi Suomea.

Kysymys kuuluukin: olemmeko valmiita kohtaamaan vastaavia tilanteita tulevaisuudessa? Ehdimmekö sopeutua entistäkin pidempiin helle- ja kuivuusjaksoihin? Toukokuun kaltaisen helle- ja kuivuusputken osuminen keskikesälle olisi ollut luonnolle entistäkin kovempi koettelemus – riskiryhmään kuuluville ihmisille myös.

Suursäätila voi lukkiutua useiksi kuukauksi

Pohjoisen pallonpuoliskon suihkuvirtauskuvioihin on arvioitu ilmastonmuutoksen myötä tulevan muutoksia. Suihkuvirtaukset saattavat heikentyä, jolloin niiden aallonpituus kasvaa. Tämä on ennen kaikkea seurausta pohjoisen napa-alueen ja tropiikin välisen lämpötilaeron pienenemisestä. Voimakkaat lämpötilaerothan ovat edellytyksenä suihkuvirtausten syntymiselle, ja mitä suurempi pohjois-etelä -suuntainen ero, sitä voimakkaampi suihkuvirtaus. Tulevaisuudessa heikentyneellä suihkuvirtauksella (”jet”) on pidempi aallonpituus, mikä tarkoittaa sitä, että kylmän ilman purkauksia voidaan nähdä yhä useammin niin etelässä, missä niihin ei ole totuttu ja vastaavasti keskileveysasteiden lämpimän ilman pulsseja vaeltaa toisaalla hyvinkin pohjoisille leveysasteille.

Säätilanteiden lukkiutumisen syynä on heikentynyt ja hitaampi suihkuvirtaus. Suihkuvirtauksen pitkät pohjois-etelä -suuntaiset aallot liikkuvat yhä hitaammin kohti länttä, jolloin samantyyppinen suihkuvirtauskuvio saattaa lukkiutua päälle kuukausiksi. Ääritapauksessa tämä voi tietää Suomen ylle hyvin kuivia ja helteisiä kesäkuukausia, kun taas vastaavasti tämän toukokuun tapaan läntinen Eurooppa ja Välimeri kärvistelivät harvinaisen viileässä ja sateisessa säässä. Kesällä 2017 puolestaan tilanne oli päinvastainen: suursääkuvio Euroopan yllä lukkiutui kielteiseksi Suomen kannalta ja sää oli meillä kuukausitolkulla epävakaista ja hyvin viileää.

Suihkuvirtausten muutos Euroopan yllä saattaa tuoda jatkossa yhä kylmempiä ilmoja kohti eteläisiä leveysasteita ja toisaalla lämpöä kulkeutuu taasen hyvinkin kauas kohti pohjoista. Suihkuvirtaukset saattavat lukkiutua paikoilleen pitkiksikin ajoiksi, jolloin samantyyppinen sää voi jatkua kuukausitolkulla. / Kuvitus: Foreca/Markus Mäntykannas

Helle- ja kuivuusputkiin on syytä sopeutua

Kun asuu leveyspiirien 60 ja 70 välillä, ei välttämättä heti tulisi ajatelleeksi, että kuumuudesta ja kuivuudesta olisi koskaan liikaa riesaa. Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta, joka saattaa jo tulevina vuosikymmeninä konkretisoitua moneen otteeseen. Vuosisadan loppuun mennessä kesäkuukausien arvellaan Suomessa lämpenevän ainakin 2-4 asteella, joten olemme vaiheittain siirtymässä kohti tyypillistä nykyistä Keski-Euroopan kesäilmastoa.

Sadanta kesäpuolella on myös hieman lisääntymään päin erityisesti pohjoisessa Suomessa, mutta siitä huolimatta kuivuusputket yleistyvät. Lämpimämmässä ilmastossa todennäköisesti käy niin, että kesäsade tulee alas voimakkaina rankkasaderyöppyinä, jolloin siis sataa kerralla enemmän mutta kaiken kaikkiaan ehkä harvemmin. Taajama- ja kaupunkitulviin on siis syytä varautua, toisaalta korkeapainekaudet tuovat ennennäkemättömiä helle- ja kuivuusputkia.

Foreca Suomen Youtube-kanavalle on julkaistu video kesäkuun säästä, kannattaa käydä tarkistamassa.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Kesä, Rajut sääilmiöt, Vuodenajat, Yleistä säästä. Tagit: , , . Pysyvä linkki.

22 vastausta kirjoitukseen

  1. Geepee sanoo:

    Kiitos hyvästä ja informatiivisesta kirjoituksesta. Itse olen pohtinut sitäkin, että miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kylmien ja kuumien ilmojen purkauksiin napa-alueilta ja etelämpää.

    Oletan, että koska napa-alueet lämpenevät kaikkein voimakkaimmin, niin oletettavasti silloin myös sieltä peräisin olevat ilmat/ilmamassat lämpenevät. Eli tällöin sieltä tulevat kylmänpurkaukset ovat voimakkuudeltaan huomattavasti nykyistä heikompia ja kylmyysennätysten tekeminen lienee vaikeaa tai hyvin vaikeaa jopa kylmänpurkausten aikana. Toisaalta, Etelä-Euroopan ja kenties myös Itä-Euroopan on ennustettu lämpenevän kesäkuukausina paljon. Etelä-Eurooppa saattaa ennusteiden mukaan lämmetä kesäkuukausien aikana jopa sietämättömän kuumaksi. Jos ja kun sieltä pääsee ainakin joidenkin vuosien kesäkuukausina ilmavirtauksia tänne Pohjolaan asti, lienee Pohjolassakin silloin jopa hyvinkin kuumaa. Tosin ehkäpä tänne Suomeen tulee kuumimmat helteet jatkossakin Itä-Euroopan ja Manner-Aasian suunnalta. Lämpöennätyksiä on kuitenkin tiedossa useita.

    Eli samaistun täysin siihen, että kuumuus ja kuivuus voi hyvinkin muodostua tulevaisuuden kesinä riesaksi myös Suomessa. Ei tietenkään joka kesä, mutta yllättävän monena kesänä kuitenkin.

  2. Leone sanoo:

    Hohhoijakkaa Markus. Kuten olet varmaan huomannut, niin esimerkiksi viimeisten kymmenen vuoden aikana välillä jetti on ollut ”vahva” ja välillä ”heikko” pitkiäkin jaksoja yhteen menoon. Tänä aikana ”ilmastonmuutos” ei varmastikaan ole ollut syypää jetin variointiin. Syy löytyy paljolti Auringon aktiivisuudesta. Kun aktiivisuus on alhaista ja UV -säteily vähäisempää, niin jetillä on taipumus lysähtää sykkyrälle. Sattumoisin juuri nyt aktiivisuus on alhaalla mikä jälleen kerran osuu yhteen jetin kiemuroiden kanssa.

    Mitään ennustettua ilmastonmuutosta ei Suomessa ole tapahtunut, eikä myöskään tule tapahtumaan. Vuoden 2018 ensimmäinen puolisko on kohta taputeltu ja oliskohan mahdollisuutta edes top50 listalle päästä? Kauanko voidaan spekuloida tulevaisuuden lämpenemisellä, kun ennustukset eivät näytä toteutuvan lainkaan?

    • Mies sanoo:

      Ilmasto on lämmennyt ja jatkaa lämpenemistään, ilmasto ei ole vain Suomen kokoinen, se on koko maapallon kokoinen ja puoli vuotta on säätä, 30-vuotinen jakso on ilmastollinen vertailukausi ja jälleen 1981-2010 jaksosta 1991-2020 jaksoon tulee selvä lämpeneminen.

    • niin sanoo:

      Perustelut väitteidesi tueksi, kiitos.

      Olet aika itsevarma siihen nähden, että mitään oikeita tilastoja et ikinä esitä.

      • Leone sanoo:

        Olet oikeassa, pitäisi varmaan laittaa pystyyn sivusto joka keskittyy ilmastonmuutoksen etenemiseen Suomessa ja Skandinaviassa. Siellähän voisi tarjota lähinnä dataa, graafeja ja tilastollista analyysia. Jostain syystä kunnollista tällaista ei ole vielä olemassa.

      • Mies sanoo:

        Helsingin Kaisaniemen vuosikymmenten keskilämpötilat: 1881-1970, yhtä lukuunottamatta kaikkina vuosikymmeninä vuosien keskilämpötila +4,8..+5,1, 1931-1940 keskiarvo oli +5,7. Sitten keskilämpötilat vuosikymmenittäin
        1971-1980 +5,3
        1981-1990 +5,4
        1991-2000 +5,6
        2001-2010 +6,3
        2011-2017 +6,9

        30-vuoden keskiarvot ovat muuttuneet seuraavasti
        1951-1980 +5,1
        1961-1990 +5,2
        1971-2000 +5,5
        1981-2010 +5,8
        1991-2017 +6,2(vähintään yhtä iso pomppu otetaan kuin edellisinäkin vertailukausina, voi hyvin jopa puolen asteen hyppy tulla edelliseen vertailukauteen.

        Ja Helsingin Kaisaniemen tilastot löytää jokainen joka nettiä osaa käyttää ja sieltä itse tarkistaa nämä luvut jos ei usko.

        • Leone sanoo:

          Kirsikanpoimintaa. Tuhannen vuoden skaalassa 1900 -luvun loppupuolen lämpötilat ainakin kesien osalta ovat olleet keskimääräistä viileämpiä:

          https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6290.pdf

          Esimerkiksi 1500 -luvun kesät olivat kauttaaltaan lämpimämpiä kuin 1900 -luvun loppupuolella. 1800 -luvun alkupuoli on sen sijaan ollut kaikista kylmintä aikaa, mikä saattaa luoda illuusiota että nyt olisi ”lämmintä”.

        • Leone sanoo:

          Kesien lämpeneminen ”ilmastonmuutoksen” johdosta pitää siis laittaa tuohon tuhatvuotiseen kontekstiin, mikä on käytettävissä. 30 -vuotiset tms. jaksot ovat täysin merkityksettömiä kun Suomen ilmastossa tapaa esiintyä 50-100 vuoden kylmiä tai lämpimiä jaksoja. Edelleen on aikamoista foliohattuilua maalailla tulevaisuuden lämpenemisellä, kun laajemmassa perspektiivistä katsoen mitään sellaista ei ole tapahtumassa.

  3. Marita Misukka sanoo:

    Olen matkalla Siperiassa, ja uskomattomia ovat lämpötilaerot täällä. Lähtiessä lauantaina 2.6. Moskovassa oli ihana kesäpäivä. Maanantaina n. 1500 km:n päässä Ekaterinburgissa porukat kulki pipot päässä. Jälleen n. 1500 km edellisestä itään Novosibirskissä oli +30, samoin täällä Tomskissa. Uuvuttava helle. Joten Siperiassakaan ei ole staattinen mannerilmasto, vaan vaihtelut on yllättävän suuria. Paikallisetkin tätä hämmästelevät.

  4. m sanoo:

    Toukokuun ennätysmäinen lämpö oli jälleen osoitus asiasta, mikä ei vain joillekin mene perille. Lämpöennätys toisensa jälkeen menee rikki, kylmyysennätykset ovat jo vuosia jääneet paikalliseksi ja vähäpätöiseksi. Hämmentävää, että jotkut eivät usko faktoja, vaikka ne hyppisivät nenän edessä. No, uskoihan tietty kansanosa Neuvostoliiton ikuisuuteenkin.

    Toinen selitys tietysti on, että nämä ilmaston lämpenemisen kiistäjät ovat hiiliteollisuuden palkkalistoilla. Vähän samaan tapaan kuin 60-luvulla löytyi ”asiantuntijoita” joiden mielestä tupakka on harmitonta,

    • Leone sanoo:

      Hiilidioksidipitoisuuden nousu lisännee ennätyksiä kumpaankin suuntaan. Sekä pakkasennätyksiä- että lämpöennätyksiä. Syy on siinä, että pakkasissa on lämpötilan inversio usein päällä. Ehkäpä juuri siksi Suomen pakkasennätys on niinkin tuore kuin vuodelta 1999 ja lämpöennätys vuodelta 2010 (kai).

      Summavaikutus onkin sitten toinen juttu, Suomen ilmasto ei kuitenkaan näytä lämpenevän ennusteiden mukaisesti. Asiaan kun vaikuttaa myös tässä mainittu jetin asema, johon vaikuttaa mm. Auringon aktiivisuus.

  5. Mies sanoo:

    Kiitos kirjoituksesta. Ilmasto tulee kyllä lämpenemään, mutta mielestäni ei Markuksen antamalla tavalla. Jokainen voi tilastoista katsoa, esim. Helsinki Kaisaniemen josta on tietoja 1829-vuodesta lähtien, että poikkeuksellisen lämpimät kesähelteet ja keskiarvot eivät ole lisääntyneet. Esimerkkinä 2010 heinäkuu, tämän lyöminen tulee olemaan tuskaista tällä vuosisadalla vaikka ilmasto muuten lämpenee. Esimerkiksi Kaisaniemessä on kuumin elokuu vuodelta 1846, +20,6, tätä lähimmäksi on päästy 1939 +20,0. Kysymys kuuluu, miksi ei viimeisen 1939-vuoden jälkeen olla päästy yli +19 kuin kerran, 2002 +19,4?, vuosia on mennyt jo kohta 80.

    Kesät ei tule lämpenemään Markuksen ennustamalla tavalla, ainakin 2-4 asteella. Pientä vivahdetta lämpimämpää tulee tapahtumaan, mutta se on korkeintaan yksi aste. Siitä hyvin antoi kolme viimeistä kesää maistiaiset jolloin hellepäiviä oli hyvin vähän. Kesät tulevat lämpenemään reilusti vain kesäkuiden osalta. Talvet tulevat lämpenemään eniten, siinä tuo Markuksen 2 astetta on tällä vuosisadalla mahdollinen, mutta skenaarioissa heitellyt 6-7 asteen talvien lämpenemiset ovat vain pelottelua.

    Menneen kaltainen toukokuu ainakin etelä-ja Keski-Suomessa oli niin poikkeuksellinen, että on alle 50% todennäköisyys että vähintään yhtä lämmin toukokuu tulisi näille alueille tällä vuosisadalla.

    • näin sanoo:

      1800-luvun tilastoja ei voi verrata, silloin lämpömittareiden suojaus auringolta ei ollut yhtä hyvä kuin nykyisin. Ilmatieteenlaitos otti lämpömittareiden nykystandardeja vastaavat aurnikosuojaukset käyttöön vasta 1800-1900-luvun vaihteessa. Siksi esim. tuo Kaisaniemen elokuun ennätys 1846 ei ole vertailukelpoinen.

      • Mies sanoo:

        Ymmärrän pointtisi, mutta eipä lipat ole paljoa estäneet lämpöä….
        Kaisaniemen elokuut
        1829-1900 +15,4
        1901-1972 +15,9
        1973-2017 +16,3

  6. Bosse sanoo:

    Ensimmäiset ilmastonmuutosennusteet lupasivat Suomeen seuraavaa:
    1. Pilvisyys lisääntyy ja auringonpaiste vähenee!

    2. Sademäärät kasvavat etenkin talvipuolella vuotta sateet lisääntyvät ja tulevat yhä useammin vetenä
    Kesällä rankkasateet voimistunevat enemmän kuin keskimääräiset sateet.
    Talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran.

    3. Lumipeite ja routa vähenevät
    Lumipeiteaika lyhenee.
    Lumen vesiarvo ja paksuus vähenevät.
    Routaa on nykyistä vähemmän.
    Lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein märkä ja sen kantavuus on huono

    Mennyt vuosi ei ole lainkaan mennyt ”nuottien ” mukaan. Vuosiin ei ole enää kesäisin pukannut laajoja päiviä kestäneitä matalapaineita. Vesisateet ovat olleet Petri Takalaa lainaten ”pikku ripsuja” ja onnen kantamoisia alueille, joille ovat osuneet.
    Helteiden jälkeisiä ukkosiakaan ei paljolti ole ilmaantunut johtuen ilmaston kuivuudesta. Maanviljelys ja kasvien viljely ei onnistu ilman kalliita kastelulaitteita. Henkilökohtaisesti tänä keväänä on uuvuttanut ja köyhdyttänyt jatkuva kastelu järvivedellä. Tänä keväänä ennustelin, että päivitellään vielä kuivuutta ellei ennen heinä-elokuuta saada kunnon sademääriä, jolloin keskimäärin Suomessa on satanut eniten vuodessa, mutta nyt olisi hyvä sauma päästä ennätykseen myös tämänkin suhteen? :)

  7. Jurmu sanoo:

    Tämä mainitsemasi elokuu 2002 oli erittäin kuiva ja aurinkoinen mikäli vähänkin oikein muistan.Eli samantyyppinen kuin kulunut toukokuu .

  8. peikko763 sanoo:

    Hyvä artikkeli, itse nään että ääri-ilmiöt lisääntyvät tulevaisuudessa, kuten kerroit Markus.

    Mutta niiden lisääntyminen johtuu mielestäni enimmäkseen hiljenevästä auringosta, vaikka ilmastonmuutoskin vaikuttaa. Tässä videossa Meteorologi/Astrologi selittää miksi, kohdassa 5:30-9:
    https://www.youtube.com/watch?v=zDBbfDbaiA4&t=256s

    Myös vanhat tilastot puhuvat puolestaan, esim. Vaasassa on ollut 200v sitten auringon ollessa hiljainen vielä 2C nykyistäkin lämpöisempiä (2010) kesiä :
    https://datamarket.com/data/set/1loo/average-monthly-temperatures-across-the-world#!ds=1loo!1n6s=1ga.1gb&display=line

    Mitä hiljaisempi aurinko sitä isommat mahdollisuudet on saada vielä ääripäisempää säätä.

    Tietysti Norjanmerikin on vielä lämmin, joten sieltä saatiin lisäpotkua toukokuun ennätykselliselle säälle.

    Ei pidä kuitenkaan unohtaa että tämä toukokuu oli poikkeuksellinen, toistuma tilastollisesti varmaan kerran per 200-500 vuotta.

    • hehehe sanoo:

      Edelleenkään 200 vuotta vanhoja säätilastoja ei voi verrata nykyisiin. Mikä siinä on joillekin niin vaikeaa ymmärtää?

  9. Miska sanoo:

    Hei, täällä on tovottut äsmätutkaa lisää voimakkuus asteita sateelle. Olisi kiva jos voisitte lisätä vaikkapa voimakkaiman eli mustan värin jälkeen vielä jonkun, ja vaikkpa heikointa ennen vielä jonkun värin. itse seuraan täsmätutkaa päivittäin.
    Terveisin Miska Honkanen Nivalasta.

  10. Jöns sanoo:

    Markus Hoi!
    Tänäkin yönä on Stadissa yhtä lämmintä kuin joulukuussa. Että sellaista lämpenemistä.

  11. Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

    Pajonko tässä on pienilmaston vaikutusta? Ympäröivä rakennuskantahan on nyt aivan eri kuin 1800-luvun alussa. Lisäksi 1850-luvun puolivälissä alettiin vasta toipua pienestä jääkudesta. Jos nyt ei olisi lämpimämpää, olisimme edelleen pikkujääkaudessa. Osaisiko Markus vastata?

  12. Heippa sanoo:

    Hei,

    Mistä löytyy paikkakuntakohtaiset sademäärät Suomi/ Ruotsi/ Eurooppa jne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.