Missä on takuuvarmasti valkea joulu?

 

Forecalla seurataan tiiviisti lähestyvän joulun sää- ja lumitilannetta. Tuoreimpien sääennusteiden mukaan suuressa osassa maata valkea joulu on mahdollinen, mutta mitä kertovat tilastot valkeista jouluista?

Takuuvarma valkea joulu Itä- ja Pohjois-Suomessa

Tilastotietojen valossa joulunaika on takuuvarmasti valkea laajalti maan pohjoisosassa, Kainuussa ja Koillismaalla. Mitä etelämmäs ja lähemmäs rannikkoja mennään, sitä suurempi on mustan joulun todennäköisyys.

Meren läheisyys korreloi voimakkaasti valkean joulun todennäköisyyden kanssa: eron voi huomata jopa Lapissa, jossa voisi kuvitella jokaisen joulun olevan valkea. Jo Perämeren rannikolla on harvakseltaan ollut mustia jouluja ja mitä etelämmäs rannikkoaluetta mennään, sitä enemmän mustia jouluja on esiintynyt. Suurin osa Suomen merialueista on vielä joulun aikoihin sulana ja pohjoisella Itämerellä pintaveden lämpötila on noin viisi astetta. Meren lauhduttava vaikutus tuntuu erityisesti Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa ja -rannikolla, missä 2000-luvun jouluista vain alle puolet on ollut valkeita.

Valkean joulun todennäköisyys tarkastelukaudella v. 1981-2010.

Mustat joulut yleistyvät

Ilmastonmuutos tuntuu ja näkyy jo Suomen talvissa. Lumikausi on lyhentynyt ja erityisesti pysyvän lumipeitteen saapuminen on viivästynyt 2000-luvulla maan eteläosassa usein tammikuun puolelle. Pohjoisessa ilmastonmuutos ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole uhkaamassa valkeita jouluja, mutta maan etelä- ja keskiosassa mustien joulujen määrä lisääntyy. Erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla valkeiden joulujen todennäköisyys pienenee kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvien vesisateiden ja lämpimämmän Itämeren vuoksi.

2000-luvulla Lapin sisämaassa kaikki joulut ovat olleet valkeita, mutta Oulussa on koettu yksi musta joulu. Jyväskylässä mustia jouluja on ollut muutama kappale ja Helsingissä liki puolet jouluista on ollut lumettomia. Hangossa meren vaikutus on tuntunut eniten, sillä mustia jouluja on ollut valkeita enemmän.

Mustat joulut 2000-luvulla (lähde: Ilmatieteen laitos)

Suuressa osassa maata tänä vuonna valkea joulu

Tällä hetkellä maa on musta lähinnä paikoin etelä- ja lounaisrannikolla, suuressa osassa maata on lumipeite. Maan eteläosaan ei ole tiedossa suurempia sadekertymiä ennen joulua, lähinnä pohjoisen yli kulkee runsaampia lumisateita alkuviikolla, joiden jälkeen Suomeen virtaa lännestä erittäin leutoa ilmaa. Jo tiistaina lämpötila kohoaa etelä- ja länsirannikolla suojan puolelle ja keskiviikkona lämpöasteita on lähes koko maassa. Näiden päivien aikana lumipeite saattaa osittain sulaa pois etelä-, lounais- ja länsirannikolta, mutta sisämaasta lumi ei ehdi sulaa. Juuri ennen joulua maa saattaa siis olla mustana esimerkiksi Helsingissä, Hankoniemellä ja paikoin lounaisrannikollakin.

Joulun ennustetta päivitetty 17.12.2017:

Juuri ennen joulua sää näyttäisi kylmenevän pohjoisesta alkaen ja ainakin muutaman päivän ajan koko maassa on pakkasta. Säämallit ovat muuttaneet kantaansa jouluaaton ja -päivien ennusteesta leudompaan suuntaan. Tiedossa on mahdollisesti useampikin sadealue lauhassa länsivirtauksessa. Ennuste on tällä hetkellä vielä epävarma, joten tarkennamme tilannetta ensi viikon kuluessa.

Tämän hetkisen ennusteen valossa suuressa osassa maata on edelleen mahdollisuus valkeaan jouluun, lähinnä etelä- ja lounaisrannikon kohtalo on vielä avoin.

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Talvi. Tagit: , . Pysyvä linkki.

22 vastausta kirjoitukseen

  1. Leone sanoo:

    ”Pohjoisessa ilmastonmuutos ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole uhkaamassa valkeita jouluja, mutta maan etelä- ja keskiosassa mustien joulujen määrä lisääntyy”

    Tilastojen mukaan Tampereen jouluaatot ovat olleet mustia seuraavasti:

    1930 -luku 5 kertaa
    1940 -luku 2 kertaa
    1950 -luku 5 kertaa
    1960 -luku 0 kertaa
    1970 -luku 3 kertaa
    1980 -luku 0 kertaa
    1990 -luku 2 kertaa
    2000 -luku 2 kertaa
    2010 -luku 2 kertaa

    Tilastojen mukaan mustat Joulut eivät ole lisääntyneet, vaan ennemminkin päinvastoin viimeisten lähes 90 vuoden aikana. Näin ollen on äärimmäisen epätodennäköistä, että tässä tapahtuisi merkittävä käänne lähitulevaisuudessa. Ainahan voidaan ennustella kaikenlaista, mutta olisi suotavaa tutkia ensin löytyykö ennustukselle minkäänlaista tukea esimerkiksi olemassa olevasta datasta. Ettei mene täysin puutaheinäksi…

    • Leone sanoo:

      Korjaus: 2010 -luvulla Joulu on ollut musta 3 kertaa

      • peikko763 sanoo:

        Vuosien 1948-1958 oli jouluja eniten mustina. Saa tosiaan nähdä onko 2020-luvulla enään mustien joulujen jatko yhtä tiivistä kuin nyt. Vähän epäilen että ei ole. Valkoiset joulut lisääntyy.

      • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

        Ei Leone näin. Kun kerran on päätetty, että lämpenee, niin sitten lämpenee. Tilastoilla ei ole väliä. Niitähän voidaan säätää, kuten Kreikassa ja Kiinassa.

        • Leone sanoo:

          Jep. Se on kummallista, että Suomen ilmastonmuutoksesta puhutaan aina futuurissa, eli tulevaisuudessa on sitten näin. Kuitenkin tässä on mittausdataa ja proxyja jo aika kattavasti, niin olis ihan kiva välillä tutkia että onko se hiilidioksidi sitten jotain näkyvää aiheuttanut. Vai onko kaikki sittenkin vain luonnollista heiluntaa.

  2. White Christmas sanoo:

    Jos ei valkeata jouluna, niin oma kiinnostus joulua kohtaan laskee melkoisesti. Eli tulevaisuudessa voi olla että kun on aina kokenut valkean joulun toistaiseksi niin pitää lähteä pohjoiseen joulun viettoon. Tosin se on jo nyt ollut mielessä kun siellä tuo lumimäärä jne. on nätillä tavalla noin niinkuin joulun kuvastoa ajatellen ja verrattuna hieman alemmas.

  3. Bosse sanoo:

    Kovat täytyvät ”helteet” olla, jos täällä Jyväskylän seutuvilla 30 cm lunta ehtii jouluksi sulaa. Taitaa tulla erittäin hyvät ja luistavat vapaan hiihtotavan kelit ja kappasienkaan takia ei taitane paleltumia tulla?

    Kyllä tämä ilmastonmuutos tuntuu mukavalta, kun ei tarvitse sikakalliiksi tehdyllä energialla itseään lämpimänä pitää. Se on suoranaista lisätuloa yhä köyhtyvälle kansanosalle ja eläkeleikkauksista kärsiville. :)

  4. heikki sanoo:

    Hahaha. Eihän tuo pidä paikkaansa. 8-9 joulua kymmenestä, on tällä alueella ollut n. 4-5 joulua 10:n viime vuoden aikana on ollut valkoisia.

    • lumi sanoo:

      Tuossa käytetään määritelmänä 1 cm tai enenmmän lunta. Yhden senttimetrin lumensyvyys ei välttämättä vastaa sitä, minkä ihmiset kokevat valkoisena jouluna.

      • Suski sanoo:

        Minullekaan henkilökohtaisesti valkoisen joulun määritelmä ei täyty, jos jossain pihan nurkassa on kinos soransekaista jäätä.

        Juuri nyt näyttää ennuste jouluaaton osalta hyvältä (lumisadetta Espooseen), mutta tuo ennuste näyttää muuttuvan useamman kerran päivässä.

        • Jöns sanoo:

          Suski hoi! Markuksen vertailu onkin tehty tilastojen pohjalta, pitää olla tietyt kriteerit joiden mukaan vertailu tapahtuu.

          Muistaakseni ilmatieteenlaitos muutti lumipeitetilastointiaan joku vuosi sitten. Olikohan niin että vanhoissa tilastoissa ei ollut mittauksen kellonaikaa lainkaan? Eli lumensyvyys merkittiin tilastoihin, tapahtui mittaus mihin kellonaikaan hyvänsä.

          Muutoksella saatiin ilmastonlämpenemissadulle vähän tehoja.

          • hmmm sanoo:

            Ei, vaan aiemmin havainnot tehtiin klo 9 aamulla. Nykyään automaattinen mittari mittaa 10 min välein. Tilastoihin merkitään silti klo 9 lukema. Nykyisellä menetelmällä saadaan aiempaa paremmin havaittua jokainen lumisade kuin ennen.

            Onko koskaan tullut mieleen, että mitä jos kaiken takan ei olekaan salaliitto?

      • heikki sanoo:

        Voiko 1cm paksuutta edes sanoa lumipeitteeksi. Eihän se riitä peittämään edes nurmikkoa. Enemmänkin lumiharso.Muistan vuoden 2006 ja 2007 kun lunta ei ollut täällä. Tilastojen mukaan oli. No eipäs ollut!!!Näin helppoa on tilastoilla kikkailu ja tilastoilla todellisuuden rakentaminen.

  5. Jöns sanoo:

    Markus hoi!

    Osaatko vastata mieltäni askarruttaneeseen kysymykseeni, kun sinulla on tilastot käsillä.

    Tampereen Ilveksen nyt jo edesmennyt pelaajalegenda Aarne Honkavaara pelasi jääkiekon SM sarjaa vuosina 1941-1958. Otteluita kertyi yhteensä 64kpl. Tilastossa on pari sotavuotta jolloin ei pelattu otteluakaan. Veikkaukseni pieniin ottelumääriin on se, ettei talvet olleet vuosisadan alkupuolella sen pidempiä kun nykyäänkään. Jääkiekkotilastoja tutkiessa nousi esiin vuosi 1930 jolloin koko SM sarjaa ei pelattu leudon talven vuoksi.

    • Leone sanoo:

      Sivusta voisi kommentoida, että 1930 -luku lienee ollut talvien osalta hyvin lähellä lämpimintä vuosikymmentä. Silloin ei hiilidioksidipitoisuus missään tapauksessa vaikuttanut. 1980 -luvun talvet taas olivat hyvin kylmiä, vuosikymmen mennee talvien kylmyydessä ihan kärkipäähän pikkujääkauden jälkeen.

      Vertailtaessa 1930 -lukua ja 1980 -lukua saadaan käsitystä skaalasta, millä Suomen ilmasto luontaisesti vaihtelee vuosikymmenestä toiseen. Ilmastonmuutokset näkyvät satojen vuosien aikaskaalassa jos ovat näkyäkseen. Vaikka 2000 -luku olisi paljon lämpimämpikin, niin sen perusteella ei voitaisi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta. Puhumattakaan siitä, että 1930 -luvulla saattoi olla lämpimämpääkin – samoin kuin 1200 -luvulla, jolloin sedimenttien mukaan talvet olivat Itä-Suomessa monesti lumettomia!

  6. Jyrki Itkonen sanoo:

    Miksi kommentteja sensuroidaan ja ei julkaista?

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei! Keskustelu blogitekstien alla alkoi käydä sävyltään asiattomaksi, joten päätimme ottaa moderoinnin käyttöön. Poistamme lähinnä kommentteja, joissa toisiin keskustelijoihin viitataan halventavasti tai epäasiallisesti; jotta kaikki voisivat tuntea olonsa mukavaksi keskustella täällä, toivomuksemme on, että annetaan asioiden keskustella eikä käydä ikävällä tavalla henkilökohtaisuuksiin.

      • Jyrki Itkonen sanoo:

        No asiani liittyi noihin 1930- ja 1950-luvun mustiin jouluihin, joita aina Tamperetta myöten oli 5 kappaletta per vuosikymmen, että miksi ne eivät silloin yleistyneet?

        Niiden jälkeen 1960- ja 1980-luvulla oli pelkkiä valkeita jouluja. Miten lämmin 2010-luku poikkeaa noista vuosikymmenistä muuten kuin että nyt on mustia jouluja ollut pikkasen vähemmän? Aika rohkeaa vetää tuollaisia järeitä johtopäätöksiä maapallon ja ilmastosta yhden vuosikymmenen perusteella, jota nyt eletään! Toki nt kun aurinko ja sen myötä meret ja NAO ovat voimissaan, on yhtä lämmintä kuin 1900-luvun alussa.

        Toinen asia olikin se, että Helsingin talvet nähtiin edellisen vuosisadan alussa varsin synkiksi. Mikä nyt poikkeaa vaikkapa tästä 1904 tammikuisesta talvesta? Miten olette noissa jutuissa huomioineet yleisesti maailmalla ennustetun globaaln kylmenemisen, joka liittyy auringon tehon normaaliin vaihteluun? Vaikuttaisi, että ette ole perillä siitä asiasta. Onko ilmaston luontainen vaihtelu loppunut nyt kokonaan? Tuon ennusteenne perusteella vaikuttaa että näin olisi.

        Lähde: Suomen Urheilulehti helmikuussa, 1.2.1904:

        ”Talviurheilusta Helsingissä tätä nykyä.
        Kun tähän kirjoitukseen käyn käsiksi on meillä oikein ikävimpiä Helsingin talvia. Suomen pääkaupunki on ilmastonsa puolesta inhoittavimpia paikkoja maailmassa. Sehän on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sitä paitsi siltä joinakin vuosina täydellisesti puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kesä. Nyt taas on talven alku, joka ei hyviä ennusta.

        Kulen yhä vieläkin kesähatussa, koska on lämmin, joulukuussa liikuin vielä ilman palttoota, koska oli lämmin, ja koko talven aina tähän päivään saakka olen ajanut uutterasti polkupyörää, koska ei ole ollut lunta. Olen houkutellut muitakin tuttaviani lähtemään seuraani, mutta olen saanut vastaukseksi, että pyörä on talviteloillaan. Sukset ovat esillä, vaikka ei ole lunta, mutta pyörä piilossa,”

  7. Mies sanoo:

    Lumien häviämiseen talvella on ihan selkeä suuntaus vaikka täällä jotkut yrittävät muuta väittää…
    Tässä joulu-helmikuu ajan keskimääräiset lumettomat päivät Helsingin Kaisaniemessä:
    1959-1990 Joulukuu 10,4. Tammikuu 3,5. Helmikuu 1,4. Yhteensä 15,3
    1991-2017 Joulukuu 16,2. Tammikuu 7,0. Helmikuu 2,7. Yhteensä 25,9

    2001-2017 Joulukuu 17,6. Tammikuu 7,8. Helmikuu 3,5. Yhteensä 28,9
    2006-2017 Joulukuu 21,3. Tammikuu 9,4. Helmikuu 5,4. Yhteensä 36,1

    Mitäs mieltä Leone on näistä luvuista?

    • Leone sanoo:

      Ihan linjassa talvien kylmyyden kanssa. 1960-, 1970- ja 1980- luvuilla oli kylmiä talvia kun taas 1930- ja 1950 -luvuilla lämpimiä. Kyse on luonnollisesta oskillaatiosta, joka on aina kuulunut Suomen ilmastoon.

      • Jyrki Itkonen sanoo:

        Hesarissa oli juuri juttu tähän liittyen. Toki siinä oli myös tämä mustajoulupovaus ihan pääotsikkotasolla. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005500801.html?share=07b055e9d42eb71e6ace75d2244a3d0a

        Niinpä tähän Kaisaniemen mustajouluennusteeseen liittyen vertailin esiteollisen alhaisen hiilidioksipitoisuuden ajan 40 vuoden 1924-1963 ajanjaksoa ja viimeistä 40 vuoden ajanjaksoa 1977-2016:

        – mustat joulut ovat lukemissa 15-14 esiteollisen ajan johtaessa yhdellä mustalla joululla, mutta peli tasoittuu tänään
        – keskimääräinen lumipeite on tasalukemissa 9 cm
        – keskilämpötilat ovat -2,6 C / -2,4 C eli kaupungistumisen vaikutukset näkyvät noin 0,2 C:n verran!

        Jos siis on syntynyt 1924 ja asunut ikänsä Kaisaniemessä, on ensimmäisen 40 vuoden aikana kokenut kutakuinkin samanlaiset joulut kuin viimeisen 40 aikana. Tähän liittyen kovasti ovat vaan ennustukset tänä päivänä voimissaan, kun povaus mustista jouluista on ihan HS:nkin pääotsikossa! Aika varmasti on kuitenkin niin, että maapallo ja aurinko eivät piittaa ihmisten povauksista tuon tavaallista, vaan tämänkin henkilön lapset ja lastenlapset näkevät vastaavia jouluja myös seuraavan 40 vuoden jaksolla Kaisaniemessä. Tosin 2040 mennessä yhtä lumisia kuin 60- ja 80-luvulla!

  8. Kai sanoo:

    Moi, on se hurjaa, muistuu nuoruudesta talvet ja krskustelut ennen v2000 kuinka yksi talvi oli must a Pohjois savossa, ja se tuntu ihan mahottomalle, piti Ottaa valokuva Etta uskovat muutkin. Olen muuttanut etelä Portugaliin . Täällä on aika tasainen sää mutta oli Ivan sisä maassa pakkasta niin Etta vesistöt jääty.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.