Minkälainen oli vuosi 2017?

Julkaistu

Nyt vietetään vuoden 2017 viimeisiä päiviä! Muistellaanpa hetken ajan päättyvän vuoden säätä.

Yleisilmeeltään tämä vuosi oli mieluummin merellinen kuin mantereinen: talvikuukaudet jäivät ainakin etelässä leudoiksi, mutta kesäkuukaudet viileiksi. Pitkät korkeapainejaksot jäivät vähemmälle ja sää oli vaihtelevaa, Suomen yli liikkui matalapaineen alue ja säähäiriö (meteorologin nimi sääilmiölle, jota usein voidaan kutsua myös laajaksi sadealueeksi) toisensa jälkeen. Katsotaan kuukausi kuukaudelta:

Tammikuu

Kuva: Matti Hietala

Tammikuu oli koko maassa keskimääräistä lauhempi ja maan etelä- ja keskiosassa myös jopa harvinaisen vähäsateinen. Kuun alkupuolta vietettiin talvisen viileässä ilmamassassa ja osin myös korkeapainesäässä, mutta sen jälkeen palattiin meille tuttuun vaihtelevaan säätyyppiin ja osin lauhaan säähän. Kuun lopulla lunta oli tavanomaista vähemmän kaikkialla paitsi Lapissa.

  • Kuun alin: 5.1. Muonio -41,7ºC
  • Kuun ylin: 1.1. Jomala +7,9ºC

 

Helmikuu

Kuva: Matti Hietala

Helmikuun alussa korkeapaine toi Suomeen poutaista ja kylmää säätä. Kuun puolivälissä meillä puhalsi Föhn-tuuli eli Norjan vuoriston suunnalta tuleva lämmin, kuiva tuuli. Sen takia lämpömittari nousi Porvoossa ystävänpäivänä peräti +8,2 Celsiusasteeseen. Kuun loppupuolella palattiin epävakaiseen ja vaihtelevaan säähän.

  • Kuun alin:  26.2. Sodankylä -32,8ºC
  • Kuun ylin:  14.2. Porvoo +8,2ºC

 

Maaliskuu

Kuva: Matti Hietala

Maaliskuu oli tavanomaista leudompi. Kuun alussa meillä käväisi muutaman päivän mittainen viileä korkeapainesää, sitten palattiin vaihtelevaan säähän. Kuun lopulla käväistiin peräti vain karvan päässä maaliskuun mittaushistorian lämpöennätyksestä.

  • Kuun ylin: 27.3. Jomala +17,4ºC (vain kymmenys Suomen maaliskuun lämpöennätyksestä, joka mitattiin 2007 Hki-Vantaalla)
  • Kuun alin: 7.3. Muonio -29,4ºC

 

Huhtikuu

Kuva: Matti Hietala

Huhtikuu oli suuressa osassa maata pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Huhtikuun alkupuoli oli lämmin ja säätyypiltään vaihteleva, sen jälkeen siirryttiiin tavanomaista koleampaan säähän. Lumisateita ja lumirakeita tuli yleisesti vappuaattoon asti ja sen jälkeenkin. Kokonaisuutena kuukausi oli suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi. Kuun kylmin ja lämpimin lämpötila mitattiin vain päivän päässä toisistaan! Suomella riittää pituutta, meille mahtuu monenlaista säätä yhdellä kertaa.

  • Kuun alin: 9.4. Utsjoki, Kevojärvi -25,8ºC
  • Kuun ylin: 10.4. Hattula +14,4ºC

 

Toukokuu

Kuva: Matti Hietala

Toukokuu oli koko maassa tavanomaista viileämpi. Säätyyppi oli vaihteleva, ilmamassojen lämpötilan näkökulmasta toukokuun toisesta viikosta alkoi jopa talvisen oloinen kausi. Toukokuun aikaan auringonsäteily vaikutti jo sen verran, että lämpötilat eivät olleet ainakaan etelässä aivan talvisia, vaikka viileitä kyllä. Lämpöenergian puute johti siihen, että ukkosia esiintyi vain vähän; 60 vuoden aikana vain kahtena vuonna salamoita havaittiin toukokuussa vähemmän kuin tämän toukokuun aikana!

Vappu pistetään tässä tekstissä yhteen pakettiin, vaikka oikeasti kahdelle kuulle jakautuukin: vappuaattona lämpötila nousi Ahvenanmaan ulkopuolella parhaimmillaankin vähän yli 6 Celsiusasteeseen (vain asteen verran enemmän kuin 29.12. tätä kirjoittaessani!) ja Kilpisjärvellä mitattiin lukema -15ºC. Vapunpäivänä elohopea nousi Mäntsälässä sentään +14,7ºC korkeudelle ja Saana-tunturilla pakkasta oli enimmillään 6,8 astetta.

  • Kuun alin: 16.5. Suomussalmi -13,1ºC
  • Kuun ylin: 19.5. Hämeenlinna +27,0ºC (toukokuun ainoa hellepäivä)

 

Kesäkuu

Kuva: Matti Hietala

Kesäkuu oli toukokuun tapaan keskimääräistä koleampi. Toukokuun kaltainen kylmä ilmamassa väistyi, mutta säätyyppi oli vaihteleva; ei näkynyt pitkiä hellekorkeapaineita. Helleraja meni rikki kuutena päivänä jossakin osassa Suomea, hellepäiviä oli siis pari vähemmän kuin keskimääräisessä kesäkuussa. Vähäsalamaisuus jatkui, maassalamoita havaittiin n. 2500 eli vain 7% pitkän ajan keskiarvosta.

Juhannusaattona lämpimintä oli Lieksassa, siellä havaittin 17,5ºC lämpötila. Tunturiasemilla lämpötila tippui hitusen nollan alle, muutenkin Pohjois-Lapissa jäätiin vain pari astetta plussan puolelle. Juhannuspäivänä Mikkelissä elohopea nousi 19,1 Celsiuasteeseen, kylmimmät lämpötilat olivat edelleen nollan vaiheilla jopa maan keskivaiheilla.

  • Kuun alin: 1.6. Saana -6,1ºC
  • Kuun ylin: 16.6. Mikkeli +26,2ºC

 

Heinäkuu

Kuva: Matti Hietala

Heinäkuu jatkoi viileän kesän trendiä: kuu oli maan etelä- ja keskiosassa paikoin harvinaisen kolea. Helleraja meni rikki Suomessa yhteensä 10 päivänä eli 6 hellepäivää jäi puuttumaan keskimääräisestä heinäkuusta. Lämpö painottui maan pohjoisosaan – maan etelä- ja keskiosassa helleraja rikkoutui vain kolmena päivänä! Kuun ja koko vuoden 2017 Suomen lämpimin paikka olikin yllättäen Pohjois-Lapin Utsjoki.

Salamamäärät jäivät jälleen vähäisiksi: niitä havaittiin 12000; luku oli tässäkin kuussa 3. alhaisin sitten vuoden 1960. Runsassalamaisin päivä oli 4.7., jolloin havaittiin 2000 maasalamaa.

  • Kuun alin: 7.7. Kittilä -1,6ºC
  • Kuun (ja koko kesän) ylin: 28.7. Utsjoki +27,6ºC

 

Elokuu

Kuva: Matti Hietala

Elokuu oli jälleen säätyypiltään vaihteleva. Keskilämpötila oli lähellä tavanomaista ja hellepäiviä havaittiin yhteensä 19 kpl. 12.8. Kiira-rajuilman yhteydessä iski peräti yli 6000 maasalamaa ja Helsingin keskustankin yli pyyhkineet myrskypuuskat jäivät monen mieleen.

  • Kuun alin: 28.8. Sodankylä -3,6ºC
  • Kuun ylin: 12.8. Helsinki-Vantaan lentoasema +26,0ºC

 

Syyskuu

Kuva: Matti Hietala

Syyskuussa meille tuli kaksi korkeapainejaksoa – yksi kuun alussa, toinen lopussa. Korkeapaineiden välinen kausi oli runsassateinen. Jälkimmäinen korkeapaine olisi aiemmin kesän aikana sattuessaan tuonut meille pidemmän hellejakson, mutta syyskuussa auringonsäteily on sen verran jo heikentynyt, että kuun ylin lämpötila jäi vähän alle +20 Celsiusasteen. Yleisesti kuu oli keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista.

  • Kuun alin: 6.9. Salla / Naruska -3,8ºC
  • Kuun ylin: 24.9. Kaarina +19,6ºC

 

Lokakuu

Kuva: Joanna Rinne

Lokakuun alkupuoli oli lämmin, mutta loppupuoli kylmä. Säätyyppi oli vaihteleva läpi kuun ja lokakuun kaikkien aikojen sade-ennätyksestä jäätiin Espoon Nuuksiossa vain 2 mm (vettä tuli yhteensä 226,1 mm). Ensilumi satoi suureen osaan maata kuun lopussa ja terminen talvi alkoi suuressa osassa  maan pohjoisosaan lokakuun aikana.

  • Kuun alin: Salla Naruska 31.10. -22,7ºC
  • Kuun ylin: Jomala 16.10. +16,6ºC

 

Marraskuu

Kuva: Maarit Siitonen

Marraskuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi ja monin paikoin myös tavanomaista sateisempi. Marraskuuta vietettiin monen aiemman kuun tapaan vaihtelevassa säässä.

  • Kuun alin: 23.11. Utsjoki Kevojärvi -28,4ºC
  • Kuun ylin: 4.11. Hki Kumpula & Utö +9,8ºC

 

Joulukuu

Kuva: Matti Hietala

Joulukuu on ollut erityisesti etelässä tavanomaista lämpimämpi, pohjoisessa vaihtelua keskiarvon molemmin puolin on ollut enemmän. Säätyyppi on ollut vaihteleva, Suomen yli on pyyhkinyt sadealue toisensa jälkeen. Pitkiä poutajaksoja ei ole juuri näkynyt. Suurin osa Suomesta on tätä kirjoittaessani jo saanut pysyvän lumipeitteen, mutta etelärannikon tuntumassa maa on lumeton ja terminen talvi ei ole vielä alkanut.

Jouluna maa oli valkea aivan etelärannikkoa lukuunottamatta (oman havaintoni mukaan ei tarvinnut montaakymmentä kilometriä matkata pohjoiseen Helsingistä, kun lunta oli jo maassa). Jouluaattona lämpötila vaihteli Utsjoen -31ºC ja Hangon lähes +4ºC välillä, joulupäivänä Hangossa noustiin +5,9 Celsiusasteeseen ja Utsjoella pakkasta oli 33,3 astetta. Tapaninpäivänä Hanko pysyi +5,9ºC lämpötilassa, Kilpisjärvellä pakkasta oli kylmimmillään 30,7 astetta.

Kuun ylin ja alin lämpötila havaittiin yllättäen samana päivänä:

  • Kuun alin: 7.12. Inari -33,5ºC
  • Kuun ylin: 7.12. Bogskär +7,1ºC

 

Huh, tulipa siinä asiaa! Blogitekstin pituudesta huolimatta tuntuu, että tässä päästiin raapaisemaan vain pintaa; Suomen kokoisessa maassa tapahtuu säässä valtavasti. Itselleni ehkäpä mieleenpainuvimmat säätapahtumat, joiden kohdalle osuin, olivat toukokuun alun lumiraekuurot ja vaikuttava Kiira-myrsky. Mitä säätapahtumia sinun mieleesi jäi erityisesti tältä vuodelta?

Suuri kiitos tästä vuodesta blogin lukijoille, tapaamisiin taas ensi vuonna! :) Tässä vielä Markus kertoo kuluneesta säävuodesta:

 

Tilastojen osalähde: Ilmatieteen laitos

21 vastausta artikkeliin “Minkälainen oli vuosi 2017?”

  1. Itselleni jäi mieleen pääsiäisestä toukokuun puoliväliin jatkunut harvinaisen kylmä ilmanvirtaus. Toiseksi kesä, joka tuntui siltä, ettei se varsinaisesti tullut ollenkaan, myös Lapissa heinäkuussa tullut lumisade. Lisäksi täällä itäosissa jää mieleen lumikuorman aiheuttamat tuhot sähköverkolle nyt vuoden lopulla.

  2. Suomen sää 2017 näytti nurjemman puolensa. Koleutta ja kosteutta riitti ja loppuhuipennukseksi totaalikaamos koko maahan. Erityisesti viljelijöille vuosi oli surkea, jonkinasteinen katovuosihan siitä tuli. Oma kristallipalloni kertoo, että 2018 voi olla ihan samaa sarjaa – sillä erotuksella että talvikuukaudet ovat kylmempiä.

    1. Juu, viljelijöille vuosi oli melkoisen huono. Myös meille puutarhapalstan hoitajille kesä oli surkein vuosikymmeniin. Toivottavasti ensi kesä on lämmin ja aurinkoinen, lomailijat ja palstaviljelijät nauttisivat.

      1. Kolmena viime vuotena ilmennyt El Nino ei ainakaan ole enää läsnä. Talvi mennään hyvin todennäköisesti La Ninan vallitessa ja kevätkin joko La Ninan vallitessa tai ENSO-neutraalissa tilassa.

        Sikäli kun joskus on kuullut juttuja, että El Ninon vallitessa Suomessa saattaisi olla herkemmin koleita ja sateisia kesiä, niin nyt lienee ainakin tuolta osin paremmat mahdollisuudet aurinkoiseen ja lämpimämpään kesään. Sää toki on niin monen eri tekijän summa ja kesään on vielä niin monta kuukautta aikaa, joten katsellaan.

        1. Asia lienee niin, ettei ENSOn vaikutusta meidän säähän pystytä sanomaan.

  3. Lounaissaaristossa kesä ei ollut ollenkaan niin surkea kuin mediassa yleisesti hehkutetaan. Talvi 2016/17 sen sijaan oli poikkeuksellisen lauha samoin kuin näköjään tämäkin talvi. Kustavissa koko vuoden minimi tontillani oli -12,4 C-astetta, eikä tänä talvena vuodenvaihteeseen mennessä lämpötila ole tippunut kolmen pakkasasteen alapuolelle!

  4. Kesällä jos tai kun lämpötila nousee 25 + asteeseen niin ikäihminen jolla on jo huonontunut verenkierto niin toteaa, että vihdoinkin nyt tarkenee . Vasta tästä lämpötilasta alkaa ihanteelliset RETKI pyöräilykelit kunhan vaan muistaa juomat ! Ylärajaa en lämmön suhteen vielä tiedä , että koska lämpö alkaa uuvuttaa ?

  5. Ihmettelen vain molempien suurien sääyhtiöiden sääennustuksia, kun ennustettu kylmeneneminen siirtyy päivä päivältä vain eteenpäin, maan etelä ja länsiosan osalta. Koska talvi tulee, vai tuleeko lainkaan, etelään ja länteen? Suora vastaus? Aina pettymys, kun katsoo uusia ennusteita, että ei se nyt menekään lainkaan niin, kuin vielä edellisenä päivänä ennustettiin. Ja tätä on jatkunut jo kauan..

  6. Laajoja korkeapaineita ei näkynyt oikein missään vaiheessa. Koko ajan oli kosteaa ja harmaata, usein myös tavanomaista kalseampaa ja jopa poikkeuksellisen sateista. Yleensä korkeapaineet jämähtävät toisinaan joksikin aikaa paikalleen, mutta ei viime vuonna. Kevät viipyi ja viipyi, kesä oli kolea ja syksy harmaa ja sateinen. Aiempina vuosina koetut kauniit syyspäivät ja pitkälle jatkunut kesä jäivät tällä kertaa kokematta. Menee jo melkein samaan masentavien säävuosien sarjaan kuin 1987.

  7. Itse arvelen, että kolmen viileän kesän jälkeen vuorossa voisi olla taas hellekesä, kuten 2014, tosin jokin kylmä jaksokin siihen voi mahtua, kuten neljän vuoden takainen kalsea kesäkuu.

  8. Jyväskylästä noin 25 km länteen ovat vuorokautisten tunneittain mitattujen keskilämpötilojen vuotuiset arvot kaikkina vuoden päivinä vuosina 2010-2017 olleet:
    Vuosi 2010….. – 5 C
    Vuosi 2011….. +2 C
    Vuosi 2012….. +2 C
    Vuosi 2013….. +1 C
    Vuosi 2014….. +0 C
    Vuosi 2015….. +3 C
    Vuosi 2016….. – 3 C
    Vuosi 2017….. +4 C

    Vuonna 2017 sademäärät ovat olleet pohjavesien suhteen hyvät eli suurin piirtein 30 vuoden keskiarvoissa.
    Palstaviljelijöillä olivat sadot hyvät eikä tarvinnut kasteluita suorittaa eli turhaa ja kallista työtä kuluineen on säästynyt. Esimerkiksi peruna ja juurikasvit muutkin antoivat mahtavat sadot. Peruna viihtyy mieluummin viileässä ja kosteassa kuin paahtavassa kuivuudessa ja helteessä.
    Marjasato oli kohtalaisen hyvä ja sienisato suorastaan erinomainen monien kuivien ja helteisten kesien jälkeen.

    Sähköä on säästynyt sisäilman viilennyksen, kastelujen sähköenergian sekä lämmitysenergian suhteen taloudessamme noin 4000 kW koko vuoden 2017 aikana eli suoranaista rahaa noin 450 euroa!!!

    Olen erittäin tai sanoisinko ”eduskuntatermein äärimmäisen” tyytyväinen viime vuoteen. Toivon, että tuleva lopputalvikin olisi leuto. Se auttaisi ja toisi helpotusta lämmitysenergian suhteen, joka Suomessa on tehty sikakalliiksi verotuksellisesti.

    Hyvää vuotta 2018 kaikille!

    1. Huomasin virheeni koskien y.o. lämpötiloja, jotka olivat joulukuun keskimääräisiä lämpötiloja vuosina 2010-2017. I ’ m very sorry!

      Tässä vuotuiset keskilämpötilat 2010-2017:

      v 2010…..1 C
      v.2011…..4 C
      v.2012…..2 C
      v.2013…..4 C
      v.2014…..4 C
      v.2015…..4 C
      v.2016…..3 C
      v.2017…..4 C

      Kuten näkyy ei merkittävää lämpenemistä vuosittain ainakaan vielä.

      1. Nyt ei Bosse ollenkaan osaa katsoa noita arvoja. Niissähän näkyy selvä trendi ylöspäin. Yksittäisiä vuosia ei pidä katsoa mutta huvikseni sovitin suoran Bossen vuosiarvoihin pienimmän neliösumman menetelmällä. Tuloksena oli että vuosittain lämpenee 0,26 astetta eli vuosisadassa 26 astetta. No tämä on n. viisinkertaisesti siihen verrattuna, mitä pahimmissa skenaarioissa on arvioitu meillä tapahtuvan. Sarja on tietysti aivan liian lyhyt tällaiseen tarkasteluun (ekan vuoden matala arvo vaikuttaa), mutta ei siitä myöskään päinvastaista johtopäätöstä voi tehdä.

        1. Minulla ei ole mitattuja vuosia enempää eli vuodesta 2009 lähtien lämpötilat on mitattu tunneittain joka päivä aina tähän päivään asti. Näin lyhyt aika kuin 10 vuotta ei todella näyttäisi yhtään mitään merkittävää paljon puhutun ilmaston lämpenemisen kannalta.

          1. Kyllä tämä vaikuttaisi siltä, että kesät viilenisivät ja talvet lämpenevät, ainakin näin etelässä. Siksi tuo keskimääräinen lämpötila pysyy lähellä samaa.

          2. Tuolla on Suomen vuosittaiset keskilämpötilat yli puolentoista vuosisadan ajalta, näyttäisi ilmasto lämmenneen melkoisen reilusti:

            http://www.ilmastokatsaus.fi/wp-content/uploads/2017/01/kuva1-suomen-vuosikeskilampotila-1847alkaen-iso-2016.png

  9. Pakkaset lähestyvät Suomea, mutta USAn itäosissa vuosi alkaa ryminällä: ennätyskylmään ilmamassaan on syntymässä hurjan voimakas matalapaine ja lumimyrskyä saattaa olla tiedossa Floridaan asti. Suomea asia liippaa siten, että kylmä snap on asemoitunut nyt tuonne eikä meille kuten 1985 ja 1987.

  10. Kyllä oli niin surkea kesä ettei mitään rajaa. Samanlainen suunnilleen oli sadekesä 2016, lämpötila vain vähän korkeampi. Menee kai siihen että kesällä talvella on samat vesisateet, ei kuulosta hyvältä…

  11. Ilmastonmuutos ei edennyt vuonna 2017. Esimerkiksi Sodankylässä ei tainnut mahtua edes top 20 joukkoon viimeisen sadan vuoden aikana.

  12. Vuoden hurjin – ja samalla kurjin – sääkokemus oli 29.5. Moskovan hurrikaani. Ilmassa lenteli lautasantenneja, kattopeltejä ym., linja-autopysäkkejä tempautui irti ja jopa parveke putosi tuulen voimasta. Puita katkeili sinne tänne.
    Kuolonuhreja oli noin 15, loukkaantuneita noin 200.
    Ei sellaista luonnonvoimien näytelmää voi ikinä unohtaa. Toivottavasti ei Suomeen saavu mokomaa.

  13. Kysymys.

    Missä on noin kaunis kirkko, joka oli Matti Hietalan ottamana joulukuun kuvana ?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.