Terminen talvi – joko se alkoi?

Julkaistu

Nyt eletään vuodenajan vaihtumisen aikaa – syksy on hitaasti taittumassa talveen.

Meiltä meteorologeilta kysytään usein, milloin terminen talvi alkaa; tieto haluttaisiin mieluiten täsmällisenä, päivämäärän ja kellonajan kera. Niin kuin kyselijöille haluaisimmekin antaa vastauksia, asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Miksi?

Talvinen sää Helsingin edustalla (kuva: Joanna Rinne)

Termisen talven määritelmä

Talven ajatellaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle. Kuten meille kaikille Suomessa asuville on tuttua, lämpötila ei käyttäydy kauniisti ja suoraviivaisesti vuoden edetessä, vaan heiluu lämpimän ja kylmän välillä kuin mikäkin. Joskus, lähinnä säätyypin muuttuessa, jopa 20-30 Celsiusasteen ero lämpötilassa vaikkapa puolen vuorokauden sisällä on täysin mahdollinen. Millä saadaan bongattua tuo keskilämpötilan putoaminen nollan alle, kun lämpötilat vaihtelevat niin paljon?

Nykyään terminen vuodenaika lasketaan Ilmatieteen laitoksella lämpösummasta. Heidän sivuillaan esitetään asia näin: ”talvi alkaa seuraavasta päivästä, kun syyskuun alusta laskettujen vuorokauden keskilämpötilojen summa on saavuttanut suurimman arvonsa”. Termisen vuodenajan vaihtumisesta ei ilmoiteta heti muutoksen tapahduttua, vaan lämpötilan kehittymistä pitää seurata jonkin aikaa: tieto termisen talven alkamisesta tulee vasta kahden viikon päästä itse tapahtumasta.

 

Termisen talven tilastoja

Terminen talvi on Suomessa pisin vuodenaika. Suomi on pohjois-etelä-suunnassa pitkä maa, joten maan eteläosan ja maan pohjoisosan talvien pituudessa on huima ero. Lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla talvi kesti vertailukautena 1981-2010 keskimäärin alle 110 vuorokautta, kun taas Pohjois-Lapissa samana aikana talven pituus oli keskimäärin yli 190 vuorokautta. Talven keskimääräisessä pituudessa oli siis huima lähes kolmen kuukauden ero!

Mittaushistorian aikana varhaisimmillaan talvi on alkanut jo 15.9., tämä tapahtui Inarissa vuonna 1961. Samalta talvelta löytyy myös talven pituusennätys, tuo talvi kesti Sodankylässä ja Inarissa 230 vuorokautta.

Milloin terminen talvi alkaa keskimäärin? Katsotaanpa kuvaa:

Termisen talven alku keskimäärin 1981-2010 (kuva: Foreca, tiedot: Ilmatieteen laitos)

 

Tämän hetken tiedon mukaan tämän vuoden terminen talvi on edennyt melko lähelle vertailukauden keskiarvon mukaan maan pohjoisosassa, paikoin jopa vähän sen edellä. Etelämpänä eteneminen on pysähtynyt ja keskiarvosta on jääty vähän jälkeen; vielä ei tiedetä, koska terminen talvi alkaa maan etelä- ja keskiosassa.

Kuukausiennusteen mukaan meille on virtaamassa ensi viikolla väliaikaisesti kylmempää ilmaa. Saa nähdä, vauhdittaako se termisen talven etenemistä. Kumpaa sinä suosisit, hitaasti ja rauhallisesti etenevää (tai jopa väliin jäävää) talvea vai selvää kylmää vuodenaikaa?

Talvinen päivä Suomenlinnassa (kuva: Joanna Rinne)

33 vastausta artikkeliin “Terminen talvi – joko se alkoi?”

  1. Tuohon marraskuun lämpötiloihin lisäisin, että lämpötila voi heittää todella paljon vallitsevasta säätyypistä riippuen.
    Ilmatieteenlaitoksen tiedoista käy ilmi, että marraskuun lämpöennätys on vain kahden vuoden takaa, 3.11.2015 Kemiönsaari, 14,3 °C. Tosin kylmyysennätys on yli sadan vuoden takaa, 30.11.1915 Sodankylä, – 42°C.

    Tuo vuoden 1915 ennätys on sinänsä melko harvinainen, sillä ainakaan vuosien 1961-2015 aikana ei ole kertaakaan ylitetty maassamme yli -40 lämpötilaa marraskuussa. Lähelle sitä on päästy vuonna 1980, kun lämpötila laski -39,7 °C.

    Vaikka ilmastonmuutos todennäköisesti vie kohti lämpimämpiä talvia, mutta tietääkseni kylmät talvikuukaudet/talvet eivät ole häviämässä, ne käyvät vain harvinaisimmiksi. Tosin vuoden 2016 tammikuun alku oli monin palkoin hyvin kylmä.

  2. Itse tykkään mahdollisimman lyhyestä ja lauhasta talvesta.

  3. Ah, tulisipa jo talvi. Siis selkeä selvä talvi, lunta ja pakkasta. Poistuisi tämä märkä harmaa keli.
    Talven kannattaja !!!

  4. Talvi jämähti Oulu-Joensuu linjan pohjoispuolelle. Siellä on ollut jo pitkään täystalvi ja pakkastakin ihan mukavasti. Linjan eteläpuolella on saatu vain maistiaisia, mutta aika keskimääräisesti on sielläkin tosiaan marraskuulla menty. Kokonaisuutena tähän asti talvi on tullut päälle ripeästi, mikä oli odotettavissakin Auringon aktiivisuuden tila huomioiden.

    Käytännössä Skandinaviaan ei ole tullut yhtään matalapainetta kauempaa Atlantilta lounaan suunnasta tuomaan lämmintä ilmaa. Sama meininki jatkunee loppuvuodenkin ja joulukuun alkupuolella pakkaset varmaan valuvat etelään asti:

    http://www.solen.info/solar/

    1. Toisen kerran jo Leonelle tiedoksi (kun Forecan ylläpito ei jostain ihmeen syystä julkaissut ensimmäistä kommenttiani), että auringon pienillä aktiivisuusvaihteluilla ei ole käytännössä mitään vaikutusta maapallomme ilmastoon eikä Suomen talvisäihin.

      Kuten Ilmatieteen laitoskin kertoo:

      http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia#12

      1. Tuo ilmatieteenlaitoksen tekstin koostajan heitto on aika ylimielinen. Eikä myöskään nykyisten tutkimustulosten mukainen.

        Jokainen voi miettiä kuinka paljon 0,2% säteilytehon menetys on oikeassa tehossa. Se tekee käsittämättömät 382 548 353 932 kW verran tehon menetystä (382 548 353 932 341 W). Wateissa tuo on 3W verran neliömetrillä tai 382,5 Tera Wattia.
        Meteorologit voisivat kaivella tilastoistaan, tapahtuiko lokakuussa 2014 mitään poikkeamia keskilämpötiloissa. Nimittäin tuollainen 3W auringon säteilytehon vähentyminen tapahtui 20-26 lokakuuta 2014.

        Vastaava tipahdus tapahtui myös tämän vuoden syyskuussa 3-7 päivä. Tosin silloin säteilyteho tippui vain 2W verran.

        Maan pinnalle saapuva säteilyteho oli huipussaan tänä vuonna tammikuun ensimmäisenä päivänä (1407,5W) ja minimissään vastaavasti heinäkuun 10 päivä (1316 W), mikä oli 0,5W vähemmän kuin nominaalisti. Tuolloin oli pieni säteilytehominimi 7-14 päivinä.

        Enemmän lisäarvoa saisi, kun vertailisi säteilyn spektraalista dataa ja intensiteettiä suhteessa suursäätilaan.

        Näkyvä valo ei ole ainoa vaikuttava komponentti auringon säteilyssä. Kiinnostavimpia spektrin kohteita ovat UV-säteily, joka absorboituu ilmakehän yläosiin (+5km) ja lähi-infrapuna, joka taasen absorboituu veteen useiltakin bandeilta. Kasvillisuus suurinosin heijastaa lähi-infrapunasäteilyn pois mutta vesi absorboi sitä voimakkaasti.
        Joten absorboitunut teho vaihtelee suuresti aallonpituuden ja pintamateriaalin funktiona.
        Siinä työsarkaa tutkittavaksi…

        1. Numerosi taitavat olla hatusta vedetty. Tai ainakin pahasti pielessä.

          1. Miltähän osin ne ovat väärät?

            Toki, maapallon pinta-ala on neliökilometreistä laskettu 6371km säteestä, eikä siinä ole huomioitu pinnanmuodon aiheuttamia hienouksia tai ilmakehän paksuutta.
            Auringon säteilytehon data on peräisin NASA:lta.
            http://lasp.colorado.edu/lisird/data/sorce_tsi_6hr_l3/

            Datasetistä voit valita joko maahan saapuvat todellisen tehon tai mitatun auringon kokonaissäteilytehon. Tietysti sieltä voi valita myös spektristä aallonpituusviipaleita ja katsella niitä ajallisesti tai sitten valitulta hetkeltä auringon koko spektrin valon alueelta.

            Mielenkiintoinen on myös rekostruktio pidemmältä ajalta.
            http://lasp.colorado.edu/lisird/data/historical_tsi/

            Ja kun tuosta auringon vaikutuksesta puhutaan, niin yhden watinkin muutos saapuvassa energiassa vaikuttaa taatusti koko pallon energiataseeseen. Koska ulospäin säteily ei muutu, vaikka saapuva teho muuttuisikin.

          2. Kaikilta osin. Joko luit tämän:

            http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia#12

          3. Olen lukenut viitteesi monasti ja sisäistänyt lukemani.

            Minusta sinä ”Hohhoijaa” trollaat, sillä et kertonut mikä laskelmissani oli vialla?

            Säteilytehon laskenta perustui minulla puhtaasti ympyrän pinta-alaan, joka on erittäin karkea estimaatti siitä, miten auringon säteilyteho osuu pallomme pinnalle. Tämäkin on parempi estimaatti kuin useimmat ilmakehän IPCC:n mallinukset. Mallinnuksia [b]ei paranna[/b] se, että ne lasketaan supertietokoneilla, jos mallinnuksen lähtökohdat ovat vääriä tai laskentakaavat virheellisiä.

            Minulta on auktoriteettiusko kadonnut jo useita vuosikymmeniä sitten, sillä olen työskennellyt koko ikäni kovien tieteiden parissa.

            Väittämääni on helppo testata vaikka kotioloissa, jos viitsii askarrella hitusenkin. Ja ymmärtää mittaustekniikkaa edes keskiverrosti.

            Huomasin kirjoittaneeni asita hitusen epäselvästi, sillä mainitsemani 2&3W wattitehot ovat per neliömetri. Kokonaisteho on laskettu nopeasti sylinterin pinta-alan mukaan (erittäin karkea estimaatti).
            Millikelvinien kanssa on tullut puuhasteltua kallioperän lämmönjohtavuustutkimustulosten kanssa. Samaten radiometristen tutkimusten kanssa kallioperässä ja sen rakenteessa. Ilmakehän läpinäkyvyys/ominaisuudet näkyvää valoa pidemmillä aallonpituuksilla ovat ovat oleet minulle arkea vuosikymmeniä.

            Minulle on päivän selvää, jos mallinnus ei vastaa mitattua todellisuutta, mallissa on vikaa ja sen viallisuus etsitään. Mutta ennenkaikkea etsitään se mekaaninen/systemaattinen vika mallinnuksessa ja mitatun todellisuuden välillä. Tai etsitään vika mittaustuloksista ja verrataan, mikä on pielessä mittausten ja mallinnusten välillä.

            Ymmärrän tästä syystä meteorologien työn todellisen vaikeuden, tehdä sääennusteita useiksi viikoiksi tai edes viikoksi, sillä malleissa on satoja miljoonia muuttujia. Laskentakapasiteetti ei auta siihen, jos kaikkien muuttujien vaikutusta toistensa suhteen, ei tunneta täysin.

            Tiettävästi astrofyysikot ja meteorologit tekevät hämmentävän vähän yhteistyötä tai yhteisiä tutkimusprojekteja!

            Tiettävästi kukaan edes vähänkin järjissään oleva taho ei voine kiistään sen päivisin taivaallamme loimottavan fuusioreaktorin vaikutusta pallomme säätiloihin….
            Kysymys onkin, miten ja millä mekanismeilla se vaikuttaa ja ennenkaikkea miten!

            Ps. tässä CO2 vouhottamisessa minua ihmettyttää eniten se, että ei kiinnitetä huomiota siihen, millä aallonpituusalueella CO2 absorboi ja mitä kelvin/celsius asteita se tarkoittaa mustankappaleen säteilyssä!
            Vesihöyryn osasta ei puhuta juuri mitään, vaikka sen spektraalinen vaste on ylivoimaisesti isoin ilmakehämme pääelementeistä. Siltikään emme tunne edes liki kaikkia päävaikutuksia tai mekanismeja säteilynlähteemme spektraalisen vasteen osalta suhteessa kaasukehäämme.

  5. Ilman muuta vesisadetalvia toivon, mitä enemmän niitä tulee, sitä paremmin me tajuamme että ilmaston lämpeneminen on ihmisten aiheuttama. Jos välissä on yksikin edes normaali talvi niin alkaa hirmuinen huuto ja kyseenalaistus että ilmasto ei lämpene vaan kylmenee jne. Mutta eipä mitään, etiäpäin ja voimia pakkasukolle, saa Siperiassa vasempia ja oikeita koukkujaan heilutella.

    1. Itse taas toivon että lähivuodet olisivat globaalisti aika lämpöisiä El nino neutraaleita vuosia, joku luulisi silloin että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on edennyt. On mielestäni kuitenkin otettava huomioon että maapalloa säätelevä vaikutus tulee ihan muualta kuin Tyyneltämereltä :
      https://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/amo_vs_lampotila.png?itok=0oWRobkG

      Sanoisin että seuraavan 5v kuluessa nähdään vuosi, joka on 2008 tyylinen hyvin viileä vuosi.

      1. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen etenee koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Ei siinä ole mistään luulosta kyse vaan tieteellisestä faktasta.

      2. Katsellaan loppuvuoden lämpötiloja ja ensi vuosikymmenen kun AMO lähtee laskevalle syklille :) Siinä nähdään miten se todellisuudessa vaikuttaa. En usko että lämpenee enään 2020-luvulla vaan itseasiassa viilenee jo hitaasti ja 2030-luvulla suunta on jyrkästi jo alas lämpötiloissa koko maapallolla.

        Mielestäni Antero Ollilan ilmastomalli on hyvä, siinä kasvihuoneilmiö vaikuttaisi n, 0,3C taustalla.. oma arvio on kuitenkin 0,1C..0,2C :
        https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2017/11/olilla-fig5.png

        Mutta AMO:n vaikutus on paljon suurempi kuin kasvihuoneilmiön. Kuten edellisen kommenttini kuvastakin voi todeta.

        Kenties vasta 2050-2070-luvulla ihmisen vaikutus ylittää vasta AMO:n vaikutuksen.
        Oma arvio on että vasta 2100-luvulla.
        Täällä koko malli :
        https://wattsupwiththat.com/2017/11/21/new-study-tries-to-link-climate-models-and-climate-data-together-in-a-semi-empirical-climate-model/

        1. Saako tällä palstalla enää sanoa peikolle, että hänen raapustuksensa on silkkaa roskaa?

          Vai saako peikko rajattomasti raapustaa tuota roskaansa, ilman että kukaan voi moittia häntä siitä?

          1. Kannattaa kiinnittää huomiota viestinsä sisältöön ja sävyyn. Parhaiten viestinsä saa läpi kirjoittamalla asiansa asiallisesti ja selkeästi mollaamatta muita kirjoittajia. Oman mielipiteensä voi ilmaista myös ystävällisesti ja kunnioittavasti muita ihmisiä kohtaan.

          2. Melkoisen vaikea on ilmaista ystävälliseen sävyyn sitä, että on täysin kyllästynyt ilmastodenialistien loputtomaan ja vuosikausia kestäneeseen roskahörhöilyyn ja jokaikisen aihetta käsittelevän palstan roskaamiseen tieteenvastaisella huuhaalla. Tietysti voisi olla kommentoimatta kokonaan, mutta olisiko se sitten hyvä juttu, antaa pelikenttä täysin heidän haltuunsa ilman mitään puolustusta?

  6. Tervehdys,tarkistin että aikaisin (ja pisin)terminen talvi vuodesta 1961 alkavalla havaintojaksolla oli vuonna 1968.Päivämäärä ja pituus oli sama.Ja kun kysyit kumpaa sinä suosisit niin vastaus on selvää kylmää vuoden aikaa.Eli kunnon talvea.

  7. Mieluummin selvä vuodenaika – pitkään oleva -5C ja sopivasti lunta olisi mukavin.

    Onneksi ei käytetä Kiinan mallin mukaista kalenteriin merkattua talven alkua. Se oli tänä vuonna 7.11. ja siellä expattina oleva työkaveri kertoi, että heti huomasi heikennyksen ilmanlaadussa, kun talven alkaessa laitetaan hiilivoimalat päälle, tarvitsi niitä tai ei.

    tv: Timo / blog.kytta.net

  8. Mieluusti selkeä vuoden aika.

    Pakkasta -2 – -15 välille ja sopivasti lunta.
    Vesisateita en kaipaa talveen lainkaan. Korkea kosteus ja märkyys tuntuu perin ikävältä.

  9. NASA:n GISTEMPin mukaan terminen talvi etenee AGW:n tahdissa. Sen mukaan esim. läntisessä Suomessa lokakuu oli noin 1.5 astetta lämpimämpi kuin IL ilmoittaa. Näin sitä ilmastonmuutosta tehdään.

    1. NASA GISS käyttää vertailukautena vuosia 1951-1980, ja Ilmatieteenlaitos tällä hetkellä vuosia 1981-2010. Siitä se ero pääosin tulee, kun myöhempi vertailukausi on ilmaston lämpenemisen takia tietenkin lämpimämpi kuin aikaisempi. Eli ei ole mitään katalaa vääristelevää salaliittoa.

      (Tämänkin kirjoitin jo aikaisemmin, mutta Forecan ylläpito ei jostain ihmeellisestä syystä päästänyt läpi?)

      1. Vertailukausi oli kummassakin asetettu samaksi 1981-2010. Itse voit todeta saman asian vaihtamalla parametrit. Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, vaan vääristely on ihan systemaattista, mikä näkyy trendeissä.

        Syy on se, että GISTEMP ei käytännössä ollenkaan käytä Suomesta mittaustietoja. Ainoa kelvollinen asema siellä taitaa olla Sodankylä enää. Muista on jotain pieniä sopivasti valittuja pätkiä. Ilmatieteenlaitoksen datan mukaanotto muodostaisi Skandinaviaan ikävännäköisen viileämmän saarekkeen, jolloin illuusio lämpenemisestä saisi kolauksen.

        1. En minä ainakaan näe merkittäviä eroja Ilmatieteen laitokseen verrattuna, kun otan GISS-datassa smoothing radiukseksi 250 km sen sijaan että käyttäisin 1200 km.

          GISS-data:

          https://data.giss.nasa.gov/tmp/gistemp/NMAPS/tmp_GHCN_GISS_ERSSTv5_250km_Anom10_2017_2017_1981_2010_100__180_90_0__2_/amaps.png

          vs Ilmatieteenlaitoksen data:

          http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/monthly_maps/2017/10/t_anom_2017_10_fi.png

          Mutta jos asiasta reklamoida haluaa, niin silloin reklamaatiolle on varmaan NASA/GISS oikea osoite. Tämän palstan keskustelijat tai ylläpitäjät kun eivät ole tuota GISS-dataa luoneet tai ylläpitäneet, joten tätä kautta asiaan ei ainakaan mitään muutosta tule.

          1. Kerran lähetin Hansenille postia ja ihmettelin miksi Helsingin ja Pietarin lähes 100 -vuotiset aikasarjat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Pietarin lämpenemistrendi oli ihan eri luokkaa (siis suurempi). Vastausta ei kuulunut, mutta kas kummaa, muutaman kuukauden kuluttua Pietarin data oli identtinen Helsingin kanssa! Samanlaisia vääristelyjä löytyy pilvin pimein, ja lisää sorvataan jatkuvasti. Esimerkiksi siten, että Helsingin pitkä aikasarja lopulta pudotettiin kokonaan pois häiritsemästä ”lämpenemistä”.

            Jos katsoo GISTEMPin raakadataa Suomen osalta (löytyy Station Datasta), niin eihän tuolle voi kuin nauraa. Selvästikään tässä ei ole tarkoitus tehdä tiedettä, vaan aikasarjaa joka saadaan sopimaan AGW -hypoteesiin. Mitenkä tällainen puuhastelu menee läpi, ei voi kuin ihmetellä.

          1. Hansen on 1970 -luvulla alkanut julistamaan AGW -hypoteesia. Hänellä henkilökohtaisesti on tieteellinen uskottavuus panoksena. IPCC:n johdolla koko maailmalta on vaadittu huomattavia taloudellisia uhrauksia. Samalla myös NASA:n uskottavuus on vaakalaudalla, mikäli lämpenemistä ei tapahdukaan.

            He ovat siis selkä seinää vasten ja kaikki keinot on otettu käyttöön. Eihän Climategate todellakaan ollut savua ilman tulta.

          2. Tässä Leonelle vielä pari uutista liittyen aiheeseen ”climategate”:

            Raportti: Ilmastotutkijat eivät vääristelleet tuloksia https://yle.fi/uutiset/3-5544906

            Raportti puhdisti vääristelystä syytettyjen ilmastotutkijoiden maineen https://yle.fi/uutiset/3-5593036

            Lisäksi tarvittaessa voin laittaa englanninkielisen linkin, jonka mukaan aiheesta tehtiin kaikkiaan 7 eri tutkimusta / oikeudenkäyntiä, eikä niissä yhdessäkään löydetty ilmastontutkijoiden taholta mitään väärää.

            Joten eikö Leone ole aika hölmöä sinulta esitellä vieläkin aiheettomia syytteitä?

  10. Vihaan lunta ja pakkasta. Ja minua ärsyttävät ne telkkarin sääkatsaukset, joissa aina kysellään ”joko vihdoin SAADAAN lunta eteläänkin?”. Plussalla olevat länmpötilat ensi kesään saakka, ei lunta hiutaleenkaan vertaa. Tätä toivon (ainakin Lounais-Suomeen).

  11. Lyhyt ja lauha talvi, kiitos! Kuukauden lumipeite olisi sopiva, tammikuussa. Lunta ei viittä senttimetriä enempää. Lumi hidastaa kävelemistä ja on kuin hiekkarannan hiekalla kävelisi. Katson muutenkin mieluummin kuolleita ja lakastuneita kasveja ja luontoa, kuin lumipeitettä, joka on tasaisen yksitoikkoisen näköinen. Pimeys ei minua haittaa, koska kuitenkin melko piakkoin pimeneminen loppuu.

  12. Aiemmin lupailtiin että loppuvuodesta tulisi lauha. Nyt kuitenkin uhkaillaan kylmenevällä säällä joulukuussa. Tunnen oloni petetyksi. Kaamea maa tämä.

  13. Talven ihannesääni: -5 Celsiusastetta ja 5cm lunta…

  14. Kakarana talven ensi oireista repesi riemu: hiutaleita pyydystettiin kielelle kita ammollaan, pulkat, sukset ja luistimet kinuttiin käyttöön, vaikka pihamaalla vielä sepeli rutisi. Kun ”valkeaa kultaa” sitten kunnolla saatiin, rymyttiin räkä poskella ja lapaset pakkastönkköinä lumilinnoja pykäämässä. Mitä sitten, jos sormia ja varpaita vähän pisteli!
    Näin keski-ikäisenä ja työssäkäyvänä henkilöautoilijana ”perinteinen talvi” lumineen ja pakkasineen on lähinnä painajainen; se on pelkkä sietämätön hidaste ja riesa kerrospukeutumisineen, loputtomine lumitöineen ja ratin takana pelosta kankeana rillit huurussa jäykistellen. Surullista :(

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.