Lokakuussa säässä riitti tapahtumia

Julkaistu

Lokakuu – jo kuukauden nimi kuulostaa kuraiselta.

Tämä lokakuu ei pettänyt, sateita riitti pientä vaille ennätyksen rikkomiseen asti. Katsotaanpa, mitä kuukauden aikana tapahtui säässä.

Suursäätila (meteorologien käyttämä sana sille, millä tavalla matala- ja korkeapaineet käyttäytyivät koko Euroopan mittakaavassa) suosi Suomessa sateita. Liikkuvien matalapaineiden, samalla niihin liittyvien sadealueiden, reitti kulki Suomen yli lähes koko kuun ajan – maamme yli liikkui sadealue toisensa jälkeen ja koko maan mittakaavassa meillä oli vain yksi useamman päivän mittainen lähes sateeton jakso: n. 20.-25.10. Tuolloin Suomen ylle vahvistui viileää ilmaa tuonut korkeapaine. Loppukuuksi sateet palasivatkin rytinällä, etelässäkin saatiin ensilumi.

Vaasassa talvi yllätti puut (Kuva: Matti Hietala)

Lämpötila

Yleisesti lokakuu oli lämpötilaltaan aluksi pitkään lähellä keskimääräistä, mutta kuun loppupuolen korkeapaineen yhteydessä muuttui keskimääräistä kylmemmäksi lähes koko maassa; ainoastaan Pohjois-Lapissa viileneminen keskiarvoon nähden ei näkynyt yhtä selkeästi kuin muussa Suomessa.

16. lokakuuta lämpötiloissa nähtiin selvä lämpimän ilman piikki, kun meillä käväisi lämmintä ilmamassaa, jota Föhn-tuuli lämmitti entisestään; aurinko vielä paistoi. Tuolloin lämpötila käväisi Ahvenanmaan Jomalassa peräti lukemassa 16,6ºC, Turussakin lämpötila nousi yli 15 asteen ja suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa +10ºC yläpuolelle. Lämpöpiikin yhteydessä ei kuitenkaan hätyytelty ennätyksiä, sillä korkein lokakuussa mitattu lämpötila löytyy vuodelta 1985, jolloin Helsingin Malmin lentoasemalla mitattiin lukema +19,4ºC.

Viileän ilman yhteydessä ei myöskään rikkoutunut ennätyksiä, mutta kuun kylmin lämpötila, -23,5ºC, mitattiin vain 20 minuuttia ennen kuun vaihtumista Sallan Naruskan asemalla. Lämpötila jatkoi vielä laskemistaan -24,5ºC asti, mutta kuun vaihtumisen takia tuo yön kylmin lukema hyppäsi marraskuun tilastojen puolelle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen talvi alkoi lokakuun aikana suuressa osassa maan pohjoisosaa.

Sade ja tuuli

Lokakuu oli hyvin sateinen. Suurin sademäärä mitattiin Espoon Nuuksiossa, jossa koko kuun lukemaksi tuli huima 226,5 mm. Ennätys jäi karvan päähän; edellinen ennätys, 228,1 mm, mitattiin Vihdin Hiiskulassa vuonna 2006. Espoosta en löytänyt äkkiseltään tilastoja, mutta Helsinki-Vantaan lentoasemalla tuli lokakuun aikana tilastokaudella 1981-2010 vettä keskimäärin 73 mm. Tässä kuussa sadetta tuli kolmen lokakuun edestä!

Runsaat vesisateet aiheuttivat tulvia maan eteläosassa (Kuva: Markus Mäntykannas)

Ensilumi satoi aivan etelässäkin 25.-26.10. Nyt voidaan hyvällä omallatunnolla puhua lumimyrskystä, saman matalapaineen yhteydessä mitattiin lounaisilla merialueilla myrskylukemia useammalla asemalla. (Videon otin 25.10.2017 Hangon Tulliniemessä)

 

Lokakuussa Suomen yli kulkivat hurrikaani Ophelian rippeet, sen yhteydessä meille(kin) kulkeutui Espanjan ja Portugalin metsäpalojen pienhiukkasia sekä Saharan pölyä. Aurinko värjäytyi taivaalla huomiota herättävän punaiseksi 17. lokakuuta.

Punainen aurinko 17. lokakuuta 2017 Espoossa. (Kuva: Foreca)

Kuukausiennusteen mukaan marraskuusta olisi tulossa keskimääräistä lauhempi. Kuukausiennusteet saattavat välillä muuttua matkan varrella, joten jäämme seuraamaan talven lähestymistä jännityksellä ja kiinnostuksella!

 

 

20 vastausta artikkeliin “Lokakuussa säässä riitti tapahtumia”

  1. Ilmatieteenlaitoksella on totutusti vaikeaa kertoa kylmyydestä, joten lokakuun koko maan tilanne jäi vähän epäselväksi. Joka tapauksessa täällä läntisessä Suomessa oli keskimääräistä kylmempää, joten täällä jo seitsemäs keskimääräistä kylmempi kuukausi putkeen. Mennyt huhti-lokakuu jakso on Suomessa varmastikin kylmimpiä viimeiseen sataan vuoteen. Marraskuun alku mennään lähellä keskiarvoa, joten loppukuu näyttää tuleeko kahdeksas.

    1. ”Mennyt huhti-lokakuu jakso on Suomessa varmastikin kylmimpiä viimeiseen sataan vuoteen.”

      Positiivista on ollut se, että ei ole tarvinnut käyttää energiaa helteiden takia sisäilman viilennykseen, mutta nyt taitaa säästyneet energiat mennä lämmitykseen joten energiatase on + – 0. :)

    2. Voihan se olla heillä vaikeaa, mutta vaikeuksista huolimatta he siinä onnistuvat:
      1.6. Toukokuu oli kolea, kuiva ja ukkoseton
      3.7. Kesäkuu oli harvinaisen kolea
      1.8. Heinäkuussa paikoin harvinaisen koleaa
      1.9. Elokuu harvinaisen pilvinen, kesä viileä
      (otsikoita Ilmatieteen laitoksen tiedotearkistosta)

      Täytyy nostaa hattua Ilmatieteen laitoksen meteorologeille, kun näin ovat matkanneet vaikeuksien kautta voittoon.voittoon

    3. Kommenttisi ei pidä paikkaansa…keskimääräistä kylmempää ei ole ollut missään päin suomea 7kk putkeen(Länsi-Suomessa syyskuu oli hivenen +0,3..+0,5 astetta keskimääräistä kuumempi ja edellinen tätä kylmempi huhti-lokakuu jakso on ollut suomessa 1992 ja 1993.

      1. Ainakin kotikaupungissani (kaakossa) kevät (-0,1C), kesä (-1,2C) ja syksy (-0,2C) ovat olleet keskimääräistä kylmempiä ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan 1981-2010 keskiarvoon nähden.
        Talvestahan ei vielä tiedetä.

        1. Täysin mahdollista, mutta tässä puhuttiin kuukausista. Ei vuodenajoista. Vähän eri juttu.

          1. Kuukausistakin huhti-, touko-, kesä-, heinä-, elo- ja lokakuu ovat keskimääräistä viileämpiä. Ainoastaan syyskuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja sekin vain 0,3C keskimääräistä lämpimämpi.
            Heinäkuu oli -2,1C ja kesäkuu -1,5C keskimääräistä viileämpi.

          2. Minähän Mika tuossa vastasin että missään ei ole 7kk putkeen ollut keskimääräistä kylmempiä, sitten sinä aloit puhumaan vuodenajoista ja viimeisessä viestissäsi toteat että vain syyskuu oli keskimääräistä lämpimämpi alueellasi, kuten minäkin mainitsin viestissä että syyskuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. Tämä vuosi tammikuusta lokakuuhun on ollut suomessa keskimäärin 0,4 astetta keskiarvoa lämpimämpi.

          3. Minun järkeeni ei käy, miten käännät vuoden olleen 0,4C lämpimämpi kuin keskimäärin, sillä kuluneista kymmenestä kuukaudesta kuusi on selvästi keskimääräistä kylmempiä. Ne lämpimätkin kuukaudet ovat ovat niin vähän lämpimämpiä, etteivät ne heilauta keskiarvoa positiiviseksi millään. Kuten saman paikan vuodenaikaistilastoilla viittaamalla esitin.
            Enkä myöskään ole puhunut 7kk jaksosta, josta leone puhui, minä olen puhunut vain siitä mitä on ollut. Eli pirskatin viileä kesä ja kevät!

    4. Taisi katketa putki lähes koko Länsi-Suomessa jo syyskuussa, ainakin Ilmatieteen laitoksen lämpötilapoikkeamakartan mukaan. Jos tuosta poikkemaa etsii, niin se on keskimääräistä lämpimämmän suuntaan.

      http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/monthly_maps/2017/09/t_anom_2017_09_fi.png

  2. Seuraan jatkuvasti (osin työni vuoksi) sääennusteita niin ilmatieteenlaitosen, kuin tämän Forecankin. Täällä on ertyisen hyvät sadetutkat ja tämä blogi on kiva ja monipuolinen. Nytkin oli mukava kooste lokakuusta. Kiitos.

  3. GFS antaa viitteitä, että keskiarvoisen alun jälkeen puolenkuun maissa olisi hyvä mahdollisuus ensimmäiseen heijariin Pohjois-Siperiasta.

    1. Ihmisten jatkuva tupruttelu antaa varmuuden siitä että kohta ei ole enää lunta Etelä-Suomessa talvisin kun talvet lämpenevät jopa 5-7 asteella. Voidaan alkaa pelaa futista ja pesistä ympäri vuoden ja unohtaa sukset, lumi ja jää.

  4. Lokakuun keskimääräiset vuorokautiset lämpötilat Jyväskylän seudulla:

    Vuosi Vrk-keskilämpötila
    —————————————–
    2010 3
    2011 5
    2012 4
    2013 4
    2014 3
    2015 4
    2016 3
    2017 4

  5. Edelleen näyttää siltä, että puolenkuun paikkeilla kuulutaan samaan ilmamassaan Pohjois-Siperian kanssa. Sama saattaa koskea Ranskaa ja Espanjaa, uusimmassa ajossa Ranskan eteläisempi puolisko putoaa öisin tukevasti pakkaselle. Viinitarhat saattavat taas ottaa osumaa:

    https://www.eh-resources.org/little-ice-age/

    ”The prices of grain increased and wine became difficult to produce in many areas and commercial vineyards vanished in England”

    http://www.solen.info/solar/

    Fluxi sukeltaa mikä tarkoittaa kovia aikoja Eurooppaan.

  6. Kuulemme joka päivä mediasta toimittajien ym. asiasta ymmärtämättömien suusta, kuinka sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Onko näin, Joanna, ovatko ne lisääntyneet? Vai ovatko vain otsikot suurentuneet?

    1. Nimenomaan. Säiden ääri-ilmiöiden uutisointi on tullut raflaavammaksi. Näin ollen ääri-ilmiöt ovat ainakin ihmisten mielissä lisääntyneet.

      Todellisuudessa asteen lämpötilamuutos maapallon keskilämpötilassa suuntaan tai toiseen ei kokonaisuutena ääri-ilmiöihin juuri vaikuta.

    2. Osaamatta äkkiseltään viitata mihinkään tiettyyn artikkeliin, kyllä ne ovat lisääntyneet; toki otsikot ovat suuria myös.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.