Lunta tuiskuttaa! Mutta milloin?

Julkaistu

Mihinkäs se kesä vilahti, vastahan se alkoi?!

On taas se aika vuodesta, jolloin aletaan ihmetellä ensimmäisiä lumisateita. Sääennustekarttojen mukaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä saattaa jo hyvinkin sataa lunta Pohjois-Lapissa. Meteorologikin (ts. ainakin minä) joutuu hieman pinnistelemään miettiessään, milloin keskimäärin ensilumi yleensä sataa missäkin osassa Suomea. Tänään siis blogissa ajankohtainen aihe – ensilumen ja pysyvän lumen ajankohta tilastojen valossa.

Ensilumi

Suomi on etelä-pohjoissuunnassa pitkä maa. Ensilumen, eli Ilmatieteen laitoksen virallisen nimen mukaan ”ensimmäisen ehjän lumipeitteen”, satamisajankohdassa on tilastoissa huima ero maan etelä- ja pohjoisnurkan välillä. Katsotaanpa karttaa:

Ensimmäinen ehjä lumipeite Suomessa vertailukaudella 1981-2010 (Kuva: Foreca, lähde: Ilmatieteen laitos)

Luoteisimmassa Lapissa, Suomi-neidon käsineen kohdalla, ensimmäinen ehjä lumipeite (kutsun sitä nyt tässä blogitekstissä jatkossa ensilumeksi) satoi vertailukaudella 1981-2010 keskimäärin jo ennen lokakuun alkua. Etelärannikolla ja Ahvenanmaalla ensilumi satoi vasta marraskuun puolivälin jälkeen. Pinta-alaltaan suurimmassa osassa Suomea ensilumi tuli lokakuun loppupuoliskon tai marraskuun ensimmäisen viikon välisenä aikana.

Jos laajennetaan katsantoaika alkamaan 1900-luvun alkupuolella, löytyy seuraavanlaisia ennätyksiä: Helsingin Kaisaniemessä varhaisin ensilumi satoi 29.9.1928. Silloin lunta mitattiin maassa peräti 8 cm! Sodankylässä puolestaan varhaisin mitattu ensilumi löytyy päivämäärältä 8.9.1927, jolloin lunta mitattiin maassa 2 cm. Haitaria siis on. Myöhäisimmän ensilumen tilastoja en noin pitkältä ajalta äkkiseltään löytänyt, myöhäisimmän pysyvän lumipeitteen kyllä; siitä lisää kohta.

Ensimmäinen ehjä lumipeite vaatii toteutuakseen sen, että lunta on maassa klo 06 UTC havaintohetkellä (kesäaikaa klo 9, talviaikaa klo 8 aamulla). Eli lunta on näissäkin tapauksissa saattanut sataa jo aiemmin, mutta vaikka lunta tulisi maahan metri ja sen viimeiset rippeet sulaisivat havaintopaikalta juuri ennen tuota havaintohetkeä, ensilunta ei vielä virallisesti olisi satanut. (Tuon toteutuminen ainakaan metrin lumikertymällä olisi fysikaalisesti varsin epätodennäköistä. Sen sijaan ensimmäiset sentin tai parin kertymät saattavat hyvinkin jäädä havaintojen ulkopuolelle.)

 

Pysyvä lumipeite

Pysyvä lumipeite on Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan talven pisin jakso, jolloin lunta on maassa yhtäjaksoisesti vähintään 1 cm. Jos siis lumi pysyy maassa pari viikkoa, sulaa täysin, ja myöhemmin saadaan kuukauden maassa pysyvä lumipeite, vasta tuo jälkimmäinen pätkä määritellään pysyväksi lumipeitteeksi.

Kuten äsken, kurkataanpa karttaa:

Pysyvän lumipeitteen tulon ajankohta vertailukaudella 1981-2010 (Kuva: Foreca, Lähde: Ilmatieteen laitos)

Paljon sinistä. Tarkoituskaan ei ole, että jokainen löytää kaikkien sinisten vyöhykkeiden sisältä juuri oman paikkakuntansa tilanteen, vaan pikemmin näyttää, miten suuri ero Suomen pohjoisimpien ja eteläisimpien osien tilanteen välillä on.

Suomen käsineessä eli Kilpisjärven tuntumassa pysyvä lumipeite satoi vertailukaudella yleensä jo ennen lokakuun puoltaväliä. Aivan etelärannikolla sekä Ahvenanmaalla sitä ei vertailukaudella keskimäärinkään oltu saatu vielä edes tammikuun ensimmäisen viikon päätyttyä!

Ennätyksiä: Varhaisin pysyvä lumi tuli Helsingin Kaisaniemessä 28.10.1941, Sodankylässä 3.10.1978. Myöhäisin pysyvä lumi puolestaan tuli Helsingin Kaisaniemessä vuonna 2008 vasta 2.3. (!), Sodankylässä puolestaan 15.12. Jos siis haluaa tilastojen mukaan melko varman valkoisen joulun, kannattaa suunnata Keski- tai Pohjois-Lappiin!

Nyt siis jäämme odottelemaan, milloin ensilumi ja pysyvä lumi tulevat missäkin osassa maata. Itselleni toivon lumista talvea, lumi tuo valoa ja kauniit maisemat. Minun on tosin helppo sanoa, sillä asun kerrostalossa enkä joudu lumenluontihommiin. Minkälainen on sinun suosikkitalvesi lumen suhteen?

26 vastausta artikkeliin “Lunta tuiskuttaa! Mutta milloin?”

  1. Hyvä talvi lumen suhteen oli esimerkiksi 2012-2013 tai 2005-2006.

    1. Kuka mitäkin hyvänä talvena lumen suhteen pitää. Minulle se merkitsee sitä ettei ole lunta tai että sitä on mahdollisimman vähän. 1988 oli ihan huippu, samoin 2006-2007

      1. Juu, eipä tuolle lumipeitemäärille itse mitään voi. :) Viime talvikin oli ihan mukava kokonaisuudessaan. Vähän ehkä maksimilumipeitemäärä oli pieni.

  2. Ensimmäisessä kartassa on violetti alue, mutta ei ole selitystä, mitä ajankohtaa se tarkoittaa. Vai onko vika ruudussani?

    1. Hmm, olisikohan se tuon mustan jälkeen seuraava? Mitkään yritykset poistaa pientä läpinäkyvyyttä väreistä eivät tuottaneet tulosta, värit saattavat siksi näyttää hieman erilaisilta kartalla kuin esimerkkipalloissa. :)

    1. Minä odotan kesää 2017, jota ei koskaan tullut.. Pitänee muuttaa etelä-Ranskaan tai pohjois-Italiaan. Siellä talvikin on kesäisempi kuin Suomen ”kesät”.

  3. Hei!
    Tietenkin juuri samanlainen: puhdasta lunta, jota voi tulla aina sopivin väliajoin.Ensilumen voisi sataa jo marraskuun 1.päivänä ja sulaisi sitten pois 1. huhtikuuta.
    Suunnilleen tällainen lumitilanne oli vuosi sitten Moskovassa. Ja oli se lapsuuteni Jyväskylässäkin.
    Siinä välissä on ollut liian usein lunta-lumetonta -vaihtelua. Kasvit eivät tykkää, eikä koiranomistajanakaan ole mukava lähteä kuraisille hiekkateille sanomalehteä noutamaan.

    1. Itse olen täysin samaa mieltä! Lapsuuteni Helsingin talvetkin olivat samaa sorttia. Pakkasta voisi olla suuren osan talvea 5-10 astetta, mutta muutama pätkä -30 asteen tienoilla mahtuisi hyvin mukaan.

      1. Entäs -35 tai -40 ?
        Itselleni kelpaisi noista molemmat mielummin kuin plussa ja vesisade.

      2. Kyllä.Puolen metrin hanget ja paukkuvat pakkaset ovat sitä mitä talvella pitäisi olla.Valitettavasti näin ei täällä loi maassa yleensä ole.Vaikka olihan 2010,2011 ja 2013 kunnon talvia.
        Kaisaniemessä 30 pakkasastetta kylmempi lukema on kuten tiedämme hyvin harvinainen,Vantaalla jo hieman vähemmän harvinainen.

      3. Joanna Vesisade ja +5 astetta on kunnon talvea

  4. Toivon, että saataisiin tänne eteläänkin vaihteeksi kunnon lumipeite, viimeistään jouluksi.

    Ihannetapauksessa lunta sataisi pikkuhiljaa niin, että mitään lumikaaosta ei varsinaisesti pääsisi syntymään. Ja lämpötila pysyisi yöt ja päivät ainakin pikkupakkasella!

    Joten tilauksessa olisi nyt ihan kunnon talvi!

  5. Lumi on rumaa; tekee maisemasta monokromaattisen niin, että maailma on pelkkää harmaata, valkoista ja erilaisia sekoituksia näistä. Ilman lunta värit (varvut, pudonneet lehdet, nurmikon haalea vihreä…) säilyvät ja fillarilla on helppo liikkua. Toivottavasti saadaan lumeton talvi!

    1. Ihan samaa mieltä. Lumesta on pelkkää haittaa. Keskieurooppalainen ilmasto sopisi tänne oikein hyvin.

      1. Jep, en kaipaa yhtään talvea, koko vuodenaika on sellaista ajanhukkaa että oksat pois! Sen takia olenkin viettänyt talvia ihan muissa ilmastoissa. Ihan totta, että lumi ei tee maisemasta kaunista pitkällä aikavälillä, vaikka ensilumi voikin alkuun luoda postikorttinäkymiä. Pitkään säilyvä vanha lumi tekee maisemasta kalsean, harmaan ja värittömän.

  6. Ensilumihan satoi tänä vuonna paikoin lappiin jo heinäkuussa kun 6.7. mitattiin uusi heinäkuun lumensyvyysennätys 3cm :)

  7. Minun mielestäni riittäisi että jouluna olisi lunta hieman, en kaipaa lunta muulloin.

  8. Miksi ihmeessä näissä kartoissa ja muissa tilastoissa pitää käyttää vain yhden värin sävyjä? On tosi vaikea erottaa/laskea, mikä toisiaan lähellä oleva sinisen sävy vastaa mitäkin ajankohtaa. Esimerkiksi ylläolevassa kartassa Turun kohdalla on ympäröivästä alueesta erittäin heikosti erottuva sinisen sävy, mutta vastaako se nyt ajankohtaa 6.12-16.12 vai 16.12-26.12? Laittakaa vaikka koko spektri, jotta värisävyt erottuvat selkeästi toisistaan!

    1. Kieltämättä yhden värin sävyt tekevät kartasta vaikealukuisen. Tässä kohdassa myönnettävä, että vaikealukuisuus on osin tahallista – kartat on tehty toisia karttoja mallina käyttäen ja joidenkin kymmenien kilometrien heitot rajoissa ovat paikoin mahdollisia; ”vaikealukuinen” väritys auttaa siinä, että karttoja käytetään ennemmin suuntaa-antavana kuin oman paikkakunnan tarkan tiedon antavina. Pitää vielä pohtia tätä väripolitiikkaa tulevissa kartoissa.

  9. Jospa tulisi talvi vasta tammikuussa lumineen ja kevät alkaisi jo kynttilänpäivänä helmikuussa, niin kyllä se olisi nannaa kansalaisille Suomessa erittäin kalliiksi tehdyssä energiakuluissa.
    Siinä sitä olisi kansalaisille sitä kikyä yltä kyllin parantamaan pysymistä elämisen syrjässä kiinni yhä kallistuvissa olosuhteissa. :)

    1. Olen Bossen kanssa samaa mieltä. Nämä ”kunnon talven” toivojat eivät ymmärrä paljonko se maksaa lämmityksessä. Toki muutama viikko hiihtokelejä olisi hyvä, mutta silloinkin vain pari pakkasastetta.

  10. Täällä liputetaan kunnon klassisen lumitalven perään. Marraskuussa lumi maahan. Sitten kelit vaihtelevat nuoskan ja pakkasen välillä, kunnes Tapanin tuiskut keräävät kunnon kinokset ja alkaa pakkasjaksot tammi-helmikuulle. Kevät hanget kimaltelee maalis-huhtikuussa. Ja huhtikuun loppupuolella kevät aurinko ja lämpimät kelit haihduttavat suuren osan taivaan tuuliin. Ah – kevät tulkoon ja vihertävät nurmet, hiirenkorvat ! Näin jää se ankea lumeton ruskea kausi lähes olemattomaksi. Luonto kiittää ja ihmiset nauttii !!!

  11. Optimaalisena talvena luonto saisi valkean puvun juuri ennen joulua, tammikuussa paukkuisi pakkanen jotta lasten luistinradat jäätyisivät ja maaliskuussa pääsisi vielä keväthangille nauttimaan auringosta täällä etelässäkin. Niinja loskakelejä ei olisi lainkaan..

  12. Niin,on ihmisiä jotka liikkuu sähköpyörätuolilla.Esim minulla ei ole mitään asiaa ulos jos on lunta😣

  13. Eli ensimmäinen yhtenäinen lumipeitekin tulee Stadiin kolme viikkoa etuajassa. Petteri Taalas sanoi ettei lapsemme tulemaan näkemään lunta. Miksi mikään AGW-uskonnossa ei pidä paikkaansa?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.