Kelloja siirrellään taas – miksi?

Julkaistu

Taas on se aika vuodesta! Kelloja siirretään 29. lokakuuta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tunnilla taaksepäin.

 

 

Lapsena siirtäminen oli yksinkertaista – piti käydä systemaattisesti asunnon jokainen kello läpi ja suorittaa aikamuutos. Nykyään ainakin minun asunnossani puolet laitteista on fiksuja ja puolet ei – tuona sunnuntaiaamuna pitää aamupöpperössä hetki ihmetellä, mitkä välineistä ovat kääntyneet omatoimisesti talviaikaan ja mitkä odottavat kääntäjää.

Monet kokevat ”mini jet lagin” turhana ja stressaavana, toisille taas muutos on tervetullut. Mutta miksi kelloja oikein siirrellään? Kurkataanpa historiaan.

Kellojen siirtämisen historia

Kesäaika-talviaika-järjestelmää ehdotti ensimmäisenä uusseelantilainen George Hudson, joka keräsi vapaa-ajallaan hyönteisiä ja siksi kaipasi työajan perään enemmän valoisaa aikaa. Hän ehdotti vuonna 1895 Wellington Philosophical Societylle kahden tunnin kellonsiirtoa keväisin ja syksyisin.

Täysin toisaalla ja uusseelantilaisesta ehdotuksesta tietämättä englantilainen William Willett sai vuonna 1905 ajatuksen kellojen siirtämisestä harmitellessaan aamuratsastuksella sitä, että lontoolaiset nukkuivat niin suuren osan päivästä. Hänen kerrotaan kaivanneen myös iltaisiin golf-sessioihin lisää pituutta. Kaksi vuotta myöhemmin hän esitti ratkaisuksi kesäaika-talviaika-järjestelmää.

Kumpikaan näistä henkilöistä ei saanut ajatustaan heti läpi, vaikka lobbasivat sitä ahkerasti. Todellisuudessa järjestelmään siirryttiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1916 Saksassa ja Itävalta-Unkarissa – ensimmäisen maailmansodan aikana oli syytä säännöstellä hiilenkäyttöä ja iltaisen päivänvaloajan pidentäminen kesäaikaan oli siihen oiva keino.

Sodan jälkeen käytäntö unohdettiin joksikin aikaa, mutta otettiin uudelleen käyttöön useammassa eri paikassa tulevina vuosikymmeninä, erityisesti toisen maailmansodan aikana. Vuoden 1970 energiakriisin seurauksena siitä tuli lopulta yleinen käytäntö etenkin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Kellojen siirtämisen perustelut

Kellojen siirtämisen puoltajat perustelevat siirtoa sillä, että kun kesäksi kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, perinteisen toimistoaikaisen työpäivän jälkeen jää tunnin verran enemmän valoisaa aikaa vapaa-ajalle kuin sitä jäisi ilman siirtoa. Toki kolikon kääntöpuoli on, että kesäaikaan siirryttäessä myös auringonnousu lykkääntyy tunnilla.

Näin korkeilla leveysasteilla vuodenaikaisvaihtelu auringon nousu- ja laskuajoissa on niin suurta, että meillä tuo alkuperäisten perustelujen mukainen hyöty ilmenee heikommin kuin esimerkiksi Välimeren seudulla tai vielä lähempänä päiväntasaajaa. Itse ainakaan en koe valtavaa eroa siinä, laskeeko aurinko iltakymmeneltä vai yhdeltätoista – toisaalta, jos asuisin maassa, jossa auringonnousu- ja laskuajat eivät heitä kuin pari tuntia suuntaan tai toiseen kesän ja talven välillä, tuo yhden tunnin lisäys työajan jälkeisessä valoisassa ajassa saattaisi hyvinkin vaikuttaa merkittävästi vapaa-ajan vireystasoon.

Suomessa pimeä puolisko vuodesta on valosta nauttivalle ihmiselle raskas, keinovaloa tarvitaan apuvälineeksi. Syysaikaan siirtyminen toisaalta antaa mahdollisuuden nukkua aamulla pidempään (itseni kaltaisille aamu-unisille ihanaa!), toisaalta hyvin pian toimistoaikaisista töistä lähdetään jo ulos pimeyteen. Meillä toimistolla on onneksi isot ikkunat, mutta erityisesti käy sääliksi niitä, joiden työpiste sijaitsee päivänvalon ulottumattomissa – päivänvaloa ei välttämättä pääse näkemään kuin viikonloppuisin!

Onko sinun mielestäsi kesäaika-talviaika-vaihtelussa Suomessa (tai ylipäänsä) järkeä, vai pitäisikö siitä luopua kokonaan?

 

56 vastausta artikkeliin “Kelloja siirrellään taas – miksi?”

  1. Suomen leveysasteilla olisi parempi päinvastainen systeemi, eli talveksi siirrettäisiin kelloja tunnilla eteenpäin. Toisaalta keskitalvella aurinko laskee joka tapauksessa niin aikaisin että yhtä tyhjän kanssa. Eli täällä kellojen kääntely on turhaa tai enemmänkin haitallista.

  2. Satuin olemaan junassa Helsinki Oulu silloin 1981 kevättalven yönä kun ensimmäisen kerran kellot siirrettiin. Ja asia ei ollut aivan yksinkertainen. Eri asemilla ihmiset vertailivat kellojaan…Toisella oli kaksikin tuntia eri kuin toisen ja junat kiirehti aikataulussa yhtä tuntia kiinni…
    Tänä päivänä pärjäisin edelleen vanhalla talviajalla vuoden ympäri.

    1. Ehtoota kuten meillä Varsinais-Suomessa on tapana sanoa.
      Mielestäni voisimme hyvinkin olla kesäajassa (GMT +3) läpi vuoden. Saisimme loppusyksyllä yhden valoisan tunnin lisää muutamaksi viikoksi näin lehtien haravoinnin aikaan työpäivän jälkeen. Aamun valoisalla tunnilla ei arkisin ole juurikaan väliä.

  3. Minä jopa tykkään kellojen siirtelystä talvi-ja kesäaikaan!!!

  4. Minä jopa tykkään kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan!!!

  5. Ehdotan, että Suomi jää pysyvästi normaaliaikaan. Jos keski-Eurooppa jäisi nykykäytäntöön, niin 7 kuukautta vuodessa Suomi olisi samassa ajassa keski-Euroopan kanssa!

  6. Kesäaika on poliittinen ratkaisu, ei perustu maantieteellisiin faktoihin, on vain oletuksia ja laskelmia esim energian säästymisestä suomea eteläisimmillä leveyasteilla.

    Tässä asiassa suomi vois ottaa mallia esim. venäjästä, ja luopua kokonaan kesäajasta.
    Mutta tietysti kun näin EU:ssa ollaan, ja olemme muutenkin 1 h läntisen keskieuroopan aikaa edellä,
    se ei taida olla käytännössä edes mahdollista, tulisi ero muiden ue-maiden noudattaman kesäajan, ja ”suomen oman ajan” kanssa liian suureksi…
    Se haittaisi esim kaupankäyntiä ja muuta tuotannollis-taloudellista aktiviteettia, ja viranomaisyhteistyötä EU-alueella..

    Mutta ylipäätänsä tästä kesäaika-talviaika siirtelyssä ei mielestäni suomen pohjoisilla leveysasteilla ole paljon mitään mainittavaa hyötyä/edes haittaa. Valoisaa aikaa esim keskitalvella vain muutama tunti…
    Tosin tuon kesä/talviaikojen eron vaikutuksen huomaa konkreettisesti vasta näin syksyllä, kun siirrytään talviaikaan.

    Odotan mielenkiinnolla, milloin tulee joku eu-direktiivi, mikä määräisi että koko eu:n alueella olisi sama aika…
    Silloin joku samantyylinen systeemi kuin Kiinassa olisi parempi EU:ssakin, Kiinassahan koko maa on sen koosta huolimatta samaa aikavyöhykettä, ja mitään erillistä kesäaikaa ei ole.

    1. Kun olemme muutenkin läntistä keskieurooppaa tunnin edellä niin olemme sitä kesäaikaankin. Jos sen sijaan luopuisimme kesäajasta niin olisimme läntisen keskieuroopan kanssa niiden kesäaikana samassa ajassa, josta siis käytännössä hyötyisimme. Luopukaamme siis turhasta kesäaikaan rukkaamisesta ja pyrkikäämme harmoniaan arjessamme, eikä vain synnyttämään epätervettä biologisen kellon häirintää ja sen todistetusti aiheuttamia kuolemia ja sairauksia.

  7. ”Syysaikaan siirtyminen toisaalta antaa mahdollisuuden nukkua aamulla pidempään”. Jos tarkkoja ollaan, normaaliajassa (eli ”talviajassa”) pysyminen mahdollistaisi tunnin myöhempään heräämisen (suhteessa fyysiseen aikatilaan) vuoden ympäri.

    Kesäajasta talviaikaan siirtymisen mukana voitettu (ja keväällä menetetty) yksi tunti enemmän yöunta toki on autuas, mutta valitettavan tilapäinen apu aamu-uniselle iltaihmiselle. En tiedä muista, mutta henkilökohtaisesti olen kokenut keväällä kellon aikaistamisesta koituvan rasituksen kouriintuntuvana. Pieneltä vaikuttavan muutoksen seuraus on, että valon ja pimeyden luonnolliseen rytmiin tottunut elimistö väkisin joutuu kesäaikaan tultaessa muuttamaan elämänrytmiään suhteessa ympäröivään luonnonrytmiin. Elimistö siis siirretään väkisin pois ”luonnollisesta sykkeestä”).

    Siksi tätä ei voi verrata toiseen aikatilaan matkustamisen aiheuttamaan jetlagiin, jossa sen sijaan elimistö rytmitetään takaisin ympärillä vallitsevaan rytmiin (eli synkronoidaan luonnolliseen sykkeeseen). Tästä aiheutuva rasite on toki todellinen, mutta vain hetkittäinen, ja lopputulos on silti rytmisesti harmoninen, mitä kesäaikaan siirtyminen siis ei ole.

  8. Minusta kellojen siirtoa ei tarvittaisi, mikäli kesäajassa pysyttäisiin ympärivuotisesti. Nähtävästi monet eivät tule ajatelleeksi kuinka monta tuntia auringonvaloa menisi meillä kesäisin hukkaan, mikäli talviaika olisi vallitseva käytäntö. Kannatan kellojensiirtoa jopa enemmän kuin talviaikaan jämähtämiatä.

    1. Juuri näin. Aika monelle tulee yllätyksenä, että ilman kesäaikaa elokuun lopulla aurinko laskisi Helsingin korkeudella jo klo 19:30. Olisi siinä elokuun kesälomalaiset ihmeissään, kun mökillä tulisi hämärä ja ilma alkaisi viiletä jo puolessavälissä iltaa. Ja elokuu on sentään toiseksi suosituin lomakuukausi.

      Syyskuun lopulla aurinko laskisi jo ennen kuutta, jos kesäaikaa ei olisi. Tämä tarkoittaisi mm. että urheiluharrastuksissa, kuten jalkapallo, pesäpallo ym., kausi päättyisi paljon nykyistä aikaisemmin. Valaistut kentät eivät millään riittäisi, kun muutenkin junnuilla on huutava pula kenttävuoroista. Samoin esim. suunnistuksen iltarastit, jotka liikuttavat kymmeniätuhansia ihmisiä vuosittain, loppuisivat jo syyskuun alkupuolella hämärän takia. Tietenkin sama koskisi useimpia muitakin ulkoilma-aktiviteetteja. Ulkoilureititkin näyttävät hiljenevän syksyisin nimenomaan pimeän tullessa ja ulkona leikkiviä lapsia on pimeässä paljon vähemmän kuin valoisina aikoina. Kesäaika vaikuttaa siis valtavan monen ihmisen elämään elokuusta lähtien. Ja tietysti keväälläkin maaliskuun lopulta alkaen.

      Kellojen siirtelyä tunnutaan vastustavan äänekkäästi, mutta en ole kovin vakuuttunut, että ihmiset ovat ajatelleet kuinka lyhyitä illat olisivat jo loppukesästä, jos kelloja ei siirrettäisi kesäaikaan.Toki eniten kannattaisin sitä, että kesäajassa pysyttäisiin ympäri vuoden.

  9. Täällä Venäjällä luovuttiin jokunen vuosi sitten mokomasta kellonviisareiden kääntelystä. Olen elänyt suurimman osan elämääni Suomessa ja harmitellut kovasti kellonajan siirtelyä (varsinkin keväällä aamu-uniselle se on ikävää).
    Jos jotain täältä idästä tahtoisin Suomeen, niin ainakin tämän järkipäätöksen: palataan normaaliaikaan. Ymmärtääkseni aika monet Suomessakin toivovat vakautta tähän viisarirumbaan.

  10. Tulitko sinä Joanna ajatelleeksi miten hölmöläisten touhuja Hudsonin ja Willetin ja kumppaneiden kaavailut olivat? Eihän aurinkoista aikaa voi mitenkään pidentää. Kellojen siirtäminen on tolkutonta, kun sen sijaan voidaan muuttaa työaikoja! Jos halutaan työajan jälkeen enemmän valoisaa aikaa, luuluisi ensimmäiseksi tulevan mieleen aloittaa työpäivä aikaisemmin. Tai jos haluaa amulla reippailla valoisassa, niin myöhentää työaikaa. Eikä siirrellä valtakunnan virallista aikaa ja aiheuttaa harmia joka ikiselle!

    1. Tätä juuri olin minäkin aikeissa ehdottaa. Ei tarvitsisi kuin sopia että tietystä päivästä alkaen tullaan tuntia myöhemmin töihin ja puolen vuoden päästä taas tuntia aiemmin. Silloin ei kaikkien tarvitsisi hyppiä joidenkin pillin mukaan jos se ei heidän kannaltaan ole aiheellista.
      Järjen käytön pitäisi minusta edelleenkin olla sallittua…

  11. Ehdottomasti kannatan kesäaikaa. Kuinka paljon mukavampaa on kesällä kun Aurinko paistaa pidempään. Ei niin ole väliä nouseeko se pallukka klo 4 tai 5, kun kuitenkin on jo toista tuntia aikaisemmin valoisaa, jos silloin pitää liikkua. Sitten illalla on kuitenkin valoisaa ja aurinkoistakin vielä 22-23 aikaan. Ihan kesäkuussa se hyöty ei ole niin suuri, mutta 1-3 kk ennen ja jälkeen Juhannuksen on eniten iloa.

  12. Jos keskimääräinen valveillaoloaikamme (oletuksena 8 tunnin yöuni) olisi klo 4.00—20.00, olisi tietysti järkevää olla aina ns. normaaliajassa. Mutta kun valveillaolomme painottuu iltapuoleen, on kesäaika hyvä, se kun tuo nimenomaan iltaan lisää valoa. Kesäajankin voimassa ollessa valveillaolomme painottuu vuorokauden valoisan ajan loppupuoleen.

    Erikoista myös on, että kellojen siirtelystä on lehtitietojen mukaan todettu olevan terveydellistä haittaa: Kellojahan siirretään vain kahdesti vuodessa ja silloinkin viikonvaihteissa. Jos kellojen siirto tosiaan on terveysongelma, pitäisi kai esim. säännöllisesti töidensä takia Keski-Eurooppaan (tunnin aikaero!) matkustavien olla terveydeltään täysiä raunioita.

    Valon kannalta paras voisi olla jatkuva kesäaika, koska silloin esim. Helsingin seudulla aurinko laskisi joulunkin tienoilla vasta 16:n jälkeen, mutta se lienee taloudellis-poliittisista syistä mahdoon.

  13. Mielestäni siirto on hyvä. Sen hyöty on muistini mukaan tarkoitettu luonnossa työskenteleville. Valaistuksen määrä on ajansaatossa lisääntynyt valtavasti. Uudet sukupolvet nukkuvat aamulla pitkään jolloin sen hyötyä ei havaita. Keväällä sen hyöty on merkittävä. Kellojen ja vastaavien ajansiirrosta valittaminen työnä on huvittavaa.

  14. Kesäaika parempi että on aamulla pimeämpää pidempään

  15. Vuorotyön hyvänä puolena ehtii toisen viikon aamuina nähdä auringon (jos sattuu paistamaan?) , jos jaksaa nousta ennen kuin pitää lähteä puolilta päivin töihin. Kellojen siirtelystä olisin valmis luopumaan kun on nykyään otsalamppuja, katuvaloja ym niin hyötyjen merkitys vähentynyt. Aamuvirkut on ja tulee aina olemaan vihaisia ja kärttyisiä niitä kohtaan jotka nukkuu pitempään ja siten jaksaa valvoa pidempään :)
    Keväisin lapset kärttyisiä viikon pari kun pitää ensin mennä (tuntia liian aikaisin) virkeänä nukkumaan ja uni ei vaan tule, ja sitten vielä herätä kouluun tai hoitoon tuntia ennen kesken unien.

    Viiden lapsen vuorotöissä käyvä isä

  16. Suomessa valo on talvella niin olematonta että kaikki keinot sen vähäiseenkin hyödyntämiseen kannattaa käyttää. Eri asia on sitten mikä kellojen siirtojen todellinen hyöty on. Millä hyödyt/haitat voisi mitata?

    Täällä Välimeren alueella valoa piisaa läpi vuoden ja joulukuussakin aurinko porottelee yhtä kirkkaan oloisesti kuin heinäkuisessa Suomessa. Lisäksi kun täällä vuodenaikojen vaihtelu ei kauheasti päivän pituutta heittele, tuntuu siirtely vaan hieman koomiselta puuhastelulta. Joskin ymmärrän että jos vaikkapa unenlahjat ovat heikommat, asialla voi olla suurempikin merkitys.

  17. ” Itse ainakaan en koe valtavaa eroa siinä, laskeeko aurinko iltakymmeneltä vai yhdeltätoista”. Tämä on tilanne kesä- heinäkuussa, mutta kesäaika on käytössä myös huhti-, touko-, elo-, syys- ja lokakuussa. Onko eroa siinä, laskeeko aurinko iltayhdeksältä vai kahdeksalta? Tai kuudelta vai viideltä? Ilmeisesti suurimman osan mielestä siinäkään ei ole mitään eroa, siitä päätellen että ainakaan julkisuudessa kesäajalla ei tunnu olevan ainoatakaan kannattajaa.

  18. Tuo perustelu, että työpäivän jälkeen jää enemmän valoisaa aikaa, pätee sekä kesällä että talvella. Näin ollen pidän parhaimpana ratkaisuna ympärivuotista kesäaikaa, jolloin kellojen siirtelyä ei tarvita. Aivan järjettömänä pidän ehdotusta siirtyä Keski-Euroopan aikaan ilman kesäaikaa. Tämähän tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Helsingissä joulukuussa ilta alkaisi hämärtää jo kello 13:n jälkeen ja kesällä aurinko laskisi kaksi tuntia aiemmin kuin nykyään eli valoisista kesäilloistakin luovuttaisiin!

    1. Täysin samaa mieltä. ”Kesäaika” olisi ympäri vuoden paras ratkaisu työssäkäyvälle. Eläkeläiselle ym. vapaalla oleville asialla ei liene mitään merkitystä, vaikka he eniten asiasta purnaavatkin. Ihmetyttää puheet sisäsestä kellosta yms. Nykyihmisten nukkumaanmenoaikaa ei määritä auringon nousu- ja laskuajat vaan lähinnä TV-ohjelmat yms.

    2. Täysin samaa mieltä kesäajan puolesta. Työ- ja kouluajan jälkeen ilta-aikaan kaipaa luonnonvaloa mahdollisimman pitkään kaikenlaiseen harrasteluun ja puuhasteluun kaikkina vuodenaikoina.

      1. Täällä taas yksi jatkuvan kesäajan kannattaja lisää! Tai sitten Suomi voisi siirtyä UTC+1 aikavyöhykkeelle, niin ollaan taatusti samassa ajassa muiden läntisten EU-maiden kanssa.

  19. Suomen leveysasteilla kesäaikaan siirtyminen on harmillinen pikku riesa. Etelä-Euroopassa on valtioita, jotka eivät ymmärrä ottaa kesäkuumuutta riittävästi huomioon työaikoja sovittaessa, jolloin kesäaikaan siirtymisellä on suuri merkitys. Sen takia ehditään tekemään tunti enemmän töitä ennen kuin tulee tosi kuuma.

  20. Onko Ilmatieteenlaitoksen ensi yön tuntiennusteen klo 3:n ennuste klo 3 ennen vai jälkeen kellon siirtämisen?

  21. Se mystinen kello kahdeksan… ennen sitä on varha ja sen jälkeen myöhä. Ja aamuihmiset ovat ne virkkuja ja iltaihmiset laiskoja. Ja valoa tarvitsevat ovat terveitä ja pimeämpää tarvitsevat ovat jotenkin mielivikaisia. Itse tarvitsen yksinkertaisesti pimeää vuotenaikaa rauhoittumiseen, voimien palautumiseen ym ja olen kyllä ihan normaali iloinen ihminen:-) Kesäisin tarvitsen kolmen tunnin yöunet ja talvella pitäisin lomaa. Meitä on erilaisia ja teeme erilaista työtä. Kunnioitusta tarvitsevat myöskin ne ihmiset, jotka saavat aikaa enemmän yötunneilla, kun on hiljaisempaa ja kun on helpompaa keskittyä.Eritäin luovilla aloilla. Koulussa näkee lapsista, miten paljon iloisempaa ja tehokampaa on opiskelu päivinä, jolloin päivä alkaa kello yhdeksältä (ei tarvitse syytä vanhempia eikä lapsia myöhäisestä nukkumaanmenoajasta – ehkä illalla on mukava olla juuri sen hiljaisuuten ja pimeämmän ajan takia – vaan totea , että ihminen tarvitsee tänäpäivänä enemmän unta liikojen ärsykkeiten takia). En ole vielä ymmärtänyt ollenkaan sitä valon vähäisyyttää, päinvastoin viime vuosina täysin turha valosaaste (puhun nyt kaupungin pihavalaistuksista ja rantaraitista omalla kotialueella, jossa on ollut todella mukavaa kävellä ja asua 15 edellista vuottaa) ärsyttää, ei enää edes hämärää pääse näkemään.

  22. Minulle on ihan sama onko kesäaikaa vai ei. Mutta pidän kyllä kesäajasta, koska illan valoisa aika pitenee tunnilla. Mukavaa keväisin ja etenkin syksyisin. Eilen la 28.10. aurinko laski n. 17:30, tänään 29.10. klo 16:34. Onhan se mukavaa puuhastella pihalla tai venerannassa kun päivänvaloa riittää pitempään.

  23. En näe mitään hyvää kellojen siirtelyssä,eläimet sekaisin kuin ihmisetkin Lopetetaan tämä pelleily tähän

  24. Tästä päivästä alkaa varsinainen pimeä putki, kun siirrytään talviaikaan. Jos kesäajasta luovuttaisiin, syksy tuntuisi paljon pitemmältä ja pimeämmältä. Luulen, ettei sitä kaikki tule ajatelleeksi. Kansanterveyden kannaltakin kesäaika on hyvä, kun töiden jälkeen voi syksyllä vielä ulkoilla ja siten virkistäytyä valoisassa. Matkailijoille taas Suomen valoisat kesäillat ovat elämys. Mukava huomata näistä kommenteista, että on muitakin, jotka eivät haluaisi luopua kesäajasta. Helsingin Sanomia lukiessa voi luulla, että kaikki suomalaiset puoltavat kesäajasta luopumista, koska kellojen siirto tuottaa lehden mukaan niin paljon hankaluuksia. Kaikkein paras ratkaisu olisi pysyä koko ajan kesäajassa.

  25. Kun pystyy elämään omaa elämäänsä, niin ei vaikuta mitään. Eilen syötiin lounasta virallista aikaa 11-12 välillä.
    Tänään söimme lounaan virallista aikaa 10-11 välillä. Olen siinä asemassa tai elämän vaiheessa, että on pääasia, kun elää ja seuraa maailmanmenoa muuten, ihmetellen ja päivitellenkin välillä.

    Toisin olisi asia, jos pitäisi kellon mukaan kulkea ja elää toisten pillien mukaan kuten palkkatyöläisten, virkamiesten ja muiden palkollisten. Olisihan se aika hankalaa puliveivaamista. :)

  26. Olen samoilla linjoilla viisaan virolaisen nimimerkki ”ihmiseen sopiva aika” kanssa. Mieleeni tulee kemijärviläisen ystäväni kommentti vuosikymmenten takaa: ”Kesälä myö nukutaa kuus tunthia ja talavela kakstoista tunthia.”

  27. ”…Kellojen siirtämisen puoltajat perustelevat siirtoa sillä, että kun kesäksi kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, perinteisen toimistoaikaisen työpäivän jälkeen jää tunnin verran enemmän valoisaa aikaa vapaa-ajalle kuin sitä jäisi ilman siirtoa”

    Silkkaa huuhaata kun valoisaa vapaa-aikaa on kesäaikaan ihan riittävästi ilmankin ja käytännössä puhdas nolla-argumentti.

    Sensijaan joutuu heräämään tuntia aikaisemmin kuin eilen ja se kertookin heti että koko kesäaikapelleily on aamuvirkkujen kosto aamu-unisille.

    Willet tiivistääkin sen täydellisesti että mistä on kyse:
    ”… harmitellessaan aamuratsastuksella sitä, että lontoolaiset nukkuivat niin suuren osan päivästä. ”

    Siis aamuvirkkua fanaatikkoa _ahdistaa että toiset ihmiset nukkuvat niin pitkään_. Mitään muuta todellista syytä ei ole eikä tule näillä leveysasteilla, selitellään asiaa miten tahansa.

    Suomessa kesäaikaan valoisaa riittää vielä monta tuntia sen jälkeen kun aamuvirkku on jo mennyt nukkumaan joten siitä ei ole kyse. Kun aurinko paistaa 20h vuorokaudesta niin on ihan sama mitä se kello on, sillä sitä ei voi perustella mitenkään.

    Talvella taas aurinko paistaa (jos paistaa) ~6h, veivaa kelloa miten tahansa niin ei ole valoisaa kun a) lähtee töihin tai b) tulee töistä.

  28. Kesäaika on tärkeä. Vastineeksi pimeälle talviajalle on kesäaika, milloin valoa riittää pitkin iltaa. Nyt jopa lokakuussa on ollut valoisaa aikaa työpäivän jälkeen ulkoharrastuksille. Ilta on sitä aikaa kun voisi jotain ulkona harrastaakin. Pimeässä se jää vain helposti tekemättä.

    Valitettavasti tämä etu halutaan nyt ottaa pois. Kansalaisaloite kesäaikaa vastaan meni eduskuntaan, ja nyt kaikki poliitikot innokkaasti haluavat kesäajasta luopumista, kun kuvittelevat sen olevan koko kansan tahto. Mitä se ei kuitenkaan ole. Monet haluaisivat valoisia iltoja ja iltapäiviä.

    Terveydelliseksi syyksi kesäaikaa vastaan on mainittu mm. masennus, joka on tullut siirryttäessä talviaikaan. Ihmiset siis masentuvat pimeyden lisääntymisestä illoissa. Tähän tarjotaan ratkaisuna lisää pimeyttä iltoihin. Pääsevät sitten masentumaan jo aikaisemmin syksyllä, kun illat pimenevät vielä aikaisemmin. Valon vähentyminen vähentäisi myös ulkona puuhattavaa harrastustoimintaa. Pimeässä istutaan mieluummin kotona sisällä. Liikuntaharrastusten väheneminen voisi vaikuttaa negatiivisesti kansanterveyteen.

    Pahimmillaan on vaadittu jopa pysyvää siirtymistä Keski-Euroopan talviaikaan (euroedustaja Henna Virkkunen). Tämä ehdotus tarkoittaisi sitä, että pimeä tulisi talvella tuntia aikaisemmin kuin nykyisin. Jos samalla luovuttaisiin kesäajasta, keväästä syksyyn pimeä tulisi kaksi tuntia aikaisemmin. Jos muu Eurooppa ei luopuisi kesäajasta, aikavyöhykkeemme olisi kesän ajan ”väärin päin” verrattuna Keski-Eurooppaan, ja olisimme silloin samassa ajassa Britannian kanssa. Käytännön vaikutus olisi myös, että tyypilliseen työaikaan sidotut ihmiset eivät saisi valoisaa vapaa-aikaa arkena juuri lainkaan suuren osan vuodesta.

    Joten eiköhän jäädä pysyvästi kesäaikaan, jos kellojen siirtäminen on pakko lopettaa. Silloin useimmilla ihmisillä olisi enemmän aikaa puuhastella kaikkea valossa vielä työpäivän jälkeen, verrattuna siihen että valitaan ainainen talviaika kuten ministeri Terho ja Suomen euroedustajat vaativat. Aamulla valoisuudella ei ole niin paljoa merkitystä, kun silloin kuitenkin vain herätään ja riennetään töihin.

  29. Aivan sama, onko kesä- tai normaaliaika. Ehkä kesäaika voisi olla hiukan parempi. Mutta tämä kellojen kanssa pelleily pitää lopettaa.

  30. Älytöntä ja sekoittavaa tämä kellojen jatkuva siirtely! Kerrankin voitaisiin ottaa mallia Venäjästä ja pitää joku sama aika kesällä ja talvella. Minulle aivan sama, kumpi aika olisi vallitseva.

  31. Jos kesäiltoihin halutaan lisää valoisaa vapaa-aikaa, niin ei siihen kellojen kääntelyä tarvita. Ihan sama tulos saadaan sopimalla, että työaika alkaa ja päättyy tuntia aiemmin. Jos kellot nyt jostain ihmeen syystä kuitenkin halutaan toiselle aikavyöhykkeelle kääntää, niin pidetään ne sitten siellä ympäri vuoden. Talvella aamut ja illat ovat joka tapauksessa pimeitä, siihen ei kellojen kääntely auta.

  32. Kellojen siirtely ei haittaa yhtään. Tunnin muutosta ei omassa olossa huomaa vuorokautta kauempaa. Kesäaikaa aina odotan, koska silloin illat ovat valoisampia pidempään ja kesällä myös lämpimämpiä.

  33. Kesäaikaa vastustetaan mm. perustellen, ettei Suomen oloissa yhdestä illan valotunnista ole hyötyä. Kesäaika valoisuttaa iltoja kuitenkin keväästä pitkälle syksyyn, jolloin pimeät illat ovat pitkiä. Jos ”tavallinen” ihminen valvoo aamuseitsemästä iltakymmeneen ja käyttää hereillä ollessaan keinovaloa auringonlaskun ja –nousun välillä, säästi hän valaistuksen käytössä tänä vuonna Oulussa yhteensä neljä vuorokautta ja kuusi tuntia. Helsingissä vastaava säästö oli kuusi vuorokautta ja viisi tuntia. Ei mikään pieni säästö energian kulutuksessa!

    1. Perustelusi sähkönsäästöstä on aika naurettava kun sen määrän laskee. Kustannuksia se kylläkin tuo moninkertaisesti säästöön nähden.
      Jos tuolla säästäisi sähköä 10kWh verran vuodessa, siitä tulisi rahassa mitaten 10 * € 0,25,-/kWh= € 2,5.-
      Jos sähkön kulutuksesi viidessä päivässä ylittää tuon kulutuksen, on valaistusjärjestelmäsi erittäin kipeästi uudistamisen tarpeessa, sillä 100W valaisuteholla valaisee 100 neliön asunnon kevyesti 150 luksin kirkaudella. Jos laskennallinen kulutuksesi ylittää 20kWh viiden vuorokauden aikana (24h), niin valaistusjärjestelmäsi on varsinainen energiasyöppö. Jos valaistavan asunnon koko ylittää 300 neliötä, niin tuon 20kWh voin hyväksyä, jos jokainen nurkka pitää olla valaistuna kokoajan.
      20kWh on mitätön säästö vuositasolla kaikkineen (alle 0,5% normaalin kerrostalokolmion kulutuksessa hehkulampuilla valaistuna).

      Toisin sanoen analogia olisi sama, kuin sammuttaisi auton moottorin (ei start/stop autumatiikkaa) jokaisessa risteyspysähdyksessä säästääkseen 5L polttoainetta vuodessa. Mutta sen seurauksena joutuisi vaihtamaan starttimoottorin ja virtalukon joka toinen vuosi (€ 1200,-), jolloin pitää jokaisen järkevän ihmisen miettiä mikä on parasta kokonaisuutena.

      Eli jos valaistuksen energiansäästölaskelmasi perustuvat hehkulampuilla valaisemiseen, on perustelusi yhtä viktoriaaninen kuin itse kellon vääntelyvaatimuskin.

      1. Suomessa lienee noin miljoona kotitaloutta. Kerro laskelmasi miljoonalla, niin pääset lähelle kesäajan tuomaa säästöä pelkästään asuntojen valaistuksessa. Siihen päälle ulkovalot, osan aikaa päällä olevat katuvalot, julkiset rakennukset yms…

        Kyse on todellakin merkttävästä säästöstä koko Suomen energiankulutuksessa.

        1. Kotitaloudetkin ovat sijoittuneet väestöjakauman mukaisesti tampereen eteläpuolelle maantieteellisesti (60%), joten ns. sähkönsäästöäsi ei voi estimoida suoraan mainisemallasi tavalla. Mutta jos oletetaan, että energiansäästön hinta olisi sen 2,5 miljoonaa euroa. Mutta tietääkseni kukaan ei maksa 25 senttiä kilowatista, joten miljoonan kotitaloudenkin laskennallinen säästö on tosiasiallisesti luokassa 1,5 miljoonaa euroa.
          20kWh*1 000 000 = 20 000 000 = 20 000MWh = 20GWh
          Mutta ajatellaampa sitä hetkellistä tehoa 0,2kW*1 000 000 = 200 000kW = 200MW. Joka on pienen säätövoimalan verran tehoa.
          Tällä hetkellä koko suomen sähkönkulutus on 11 142 MW, joten teoriassa tuo vajaat 2% olisi mahdollista säästää. Ilman kylmetessä kulutus kasvaa, jolloin valaistuksen teoreettinenkin merkitys pienenee nopeasti. Edelleen 200W teholla saa melkoisen juhlavalaistuksen jos valaistuasiat ovat edes liki tällä vuosituhannella.

          Ulkovalaistus on melko pieni kuluttaja kotitalouksissa, ellei kyseessä ole isoisän aikaisilla hehkulampuilla toteutettu.
          Kotikaupunkini katuvalaistus on ollut leditekniikalla jo vuosia, eikä sitä sammutella kuin ulkovalaistuksen tahtiin (syttyvät kun hämärtää tarpeeksi).
          Julkisissa rakennuksissa sisävalaistus on pääsääntönä päällä koko työajan, sillä äärimmäisen harvoin syys- ja kevätpäivän tasauksen välisenä aikana luonnonvalo riittää.

          Oulun korkeudella tänään päivä on jo lyhyempi kuin normi 8-tunnin työpäivä (päivän pituus 7 h 48 min). Joten kellon siirtelystä ei hyödytä mitään oulun yläpuolella marras- ja helmikuun välisenä aikana.

          Sen sijaan kellon siirtämisen välittömät ja välilliset kustannukset ylittävät energiansäästön monikymmenkertaisesti.

          1. Eihän kelloja siirelläkään marras-helmikuun välillä, joten jo sillä putoaa pohja pois laskelmistasi. Valitettavasti energian säästö ei ole nykynuorille trendikästä. Senpä vuoksi meille pitää rakentaa ydinvoimaloita hienoille merenrannoille, valjastaa vapaat joet, hukuttaa lapin aavat tekoaltaisiin, louhia uraania Talvivaarasta, täyttää maa viikatemaisesti lintuja tappavilla jättiropeleilla yms. yms. yms.

            Ja kaikki vain sen takia, että mikat eivät jaksa ja viitsi käännellä kelloja kahdesti vuodessa. Samat mikat kuitenkin reissavaat todennäköisesti monta kertaa vuodessa pitkin poikin maapalloa eikä kellojen kääntelystä sillon ole harmia.

          2. Nyt säästöpossu on eksyksissä ja pahasti.
            Kellon siirtely aiheuttaa jokaiselle veronmaksajalle turhia kustannuksia ja uskomattoman paljon turhaa logistista vaivaa yhteiskunnalle. Muista haitoista puhumattakaan.

            Ja jos minä päättäisin energiapolitiikastamme, niin meillä olisi enemmän ydinvoimaa, jopa keskellä helsinkiä! Sillä minusta hanasaaressa ja salmisaaressa poltettu fossiilinen hiili on järjetöntä tuhlausta stadilaisten energian tarpeisiin. Hiili kuuluu enemmin kemian teollisuuden raaka-aineeksi, kuin energian lähteeksi. Puhumattakaan rikki- ja pienhiukkaspäästöistä, jotka ovat terveydelle haitallisia, kuten kellojen siirtelykin.

            Yhteiskunnan kehittymisen välttämätön seuraus on sen energian kulutuksen kasvu. Se miten tarpeen täyttäminen toteutetaan, on politiikkaa. Sillä pelkällä älyllä se energiantarpeen täyttäminen toteutettaisiin ympäristöystävällisellä ydinvoimalla hyvin suurilta osin.

            Mitä omaan energian käyttööni tulee, olen ajanut etanolilla jo kahdeksan vuotta, valaissut kotini ledeillä reilut 15 vuotta, jne… Ulkomailla olen matkustellut yhden kerran omaehtoisesti lentäen, loput lentomatkat ovat olleet työmatkoja, jolla on viety Suomalaista osaamista muille maille.
            Tuo omaehtoinen matkani italiaan oli isälleni ensimmäinen ja viimeinen ulkomaanmatka hänen elämänsä aikana, minulle ei kenties.Tämä kaikki on tehty puolen vuosisadan aikajanalla.

          3. Nyt päädyit Mikaseni asiaan. Kuinkahan moni kesäajan vastumisadressin allekirjoittaneista haluaa kellojen kääntelystä luopumisen vastineeksi ydinvoimalaa Helsingin keskustaan.

            Tällaista lobbaustahan, tai trollausta, kuten sitä nykyään joskus kutsutaan, voimalateollisuus tunnetusti harrastaa.

  34. Kellon kääntely on hölmöläisten hommaa, jossa eletään pärevalojen aikakaudella.
    Kellon siirtäminen aiheuttaa haittoja enemmän kuin hyötyjä. Haittoja terveydelle, ihmisille ja eläimille.
    Turhia kustannuksia kaikelle toiminnalle, joka tapahtuu siirron aikaan. Tai on muutoin aikataulutettu 24/7.

    Jokainen, joka perustelee ilta-aikaisella valolla, niin voi rukata liikkumisaikojaan valon mukaiseksi, jos kaipaa sitä luonnonvaloa, mitä talvella ei ylipäätään ole. Kesällä sitten senkin edestä.
    Jos valoa kaipaa liikkumiseen, niin talvella se otsavalaisin on se ainoa vaihtoehto, jolla näkee, sillä keskitalvella valoisaa aikaa on ainostaan 6h helsingin korkeudella, vajaat 5 tuntia jyväskylän korkeudella, joten se ei ns. normaaleja työaikoja noudattavalle anna mitään etua.

    Toisin sanoen, kellojen siirtelyä perustellaan viktoriaanisilla perusteilla, eikä millään loogisesti pätevällä argumentilla.
    Joten pelleilystä olisi aika luopua ja siirtyä siihen, että klo 12:00 aurinko on ratansa korkeimmassa pisteessä taivaalla.

  35. Sydänkohtausten sanotaan lisääntyvän kellojen kääntelyn seurauksena. Suomalaisen vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Ajanvaihdon jälkeisellä viikolla sydäninfarktiin ei kuoltu yhtään useammin kuin vertailuviikkona ennen ja jälkeen kellojen kääntämisen. Vain yhtenä päivänä kuolleisuus oli hieman suurempaa kuin vertailuviikojen vastaavana viikonpäivänä. Infarktiin kuolleiden keskimääräinen ikä oli 71 vuotta, joten työajan äkkimuutoksella ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä.

    Työssäkävijöille kesäaika mahdollistaa työpäivän jälkeen tunnin pidemmän valoisan vapaa-ajan, jonka voi käyttää vaikka ulkoiluun. Syysillan sieniretki auttaa mainiosti palautumaan päivän stressistä. Luonnossa liikkumisen terveyshyödyt on tunnustettu virallisestikin. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta sydänkohtausta vuoden mittaan vältetään siksi, että kesäaika antaa meille mahdollisuuden nauttia valosta ja ulkoilmasta muuten niin kiireisen elämän vastapainona.

  36. Ei ole kysytty kansalta mielipidettä nykykäytäntöön siirtymisestä siis siirryttäköön takaisin normaaliaikaan siis talviaikaan. Jos tälle liikaa vastustusta pidettäköön kansanäänestys. Sen tulokseen tyytyisin, en nykysen kaltaiseen epädemokraattiseen sanelukäytäntöön.

  37. Kellojen siirtely voidaan lopettaa. Pidetään jatkuvasta kesäajasta kiinni. Ihan sama mitä muualla tekevät. Illalla valoa tarvitaan !!!!!

  38. Minusta on ihan se ja sama, jäädäänkö talvi- vai kesäaikaan, kunhan vaan tästä muinaisjäänteestä päästäisiin lopullisesti eroon. Ainakin itseäni ja omaa vuorokausirytmiäni selvästi rasittaa viisarien täysin turha siirtely kaksi kertaa vuodessa. Ja rasittaa näköjään vuosi vuodelta enemmän. Nytkin tuntuu olevan unirytmi ihan sekaisin. Kai tästä jotkut sitten vain häiriintyvät enemmän kuin toiset.

  39. Olin aikoinaan elintarviketehtaassa töissä jossa valmistettiin säilykkeitä ja minun hommiini kuului tuo kellojen kääntely. Tölkkiin kun leimataan valmistukellonaika niin vuorotyötä kun tehdään niin yölläkin tuotanto pyörii. No syksyllä tuo sama tunti tehtiin kahteen kertaan kun kelloa siirrettiin taaksepäin. Siitä syntyy sellainen ongelma , että jos tuotteesta löytyy myöhemmin jokin virhe joka johtaa niin sanottuun takaisinvetoon niin joudutaan vetämään takaisin tunnin ylimääräinen tuotanto koska ei tiedetä kummalla tunnilla tehdystä tölkistä on kyse. Mitään ylimääräistä lisämerkkiä ei ollut lupa laittaa tuon tunni tuotannon tölkkeihin koska leima olisi muuten poikennut standardista. Samoin tuli kiistaa milloin työntekijät saavat lähteä kotiin 8 vai 9 tunnin jälkeen. Muistaakseni ei saatu ylityökorvausta tuosta ajasta vaan se tasoitettiin jotenkin muuten. Joillekin tietysti osuu keväällä tunnin lyhyempi vuoro mutta ei välttämättä samoille henkilöille. Eli sanoisin, että turhaa hommaa tuo kellojen kääntely haitat ovat huomattavasti hyötyä suuremmat.

    1. No voi hyvänen aika! Kylläpä löytyy perusteita. Ei voi kuin ihmetellä kesäajan vastustajien mielikuvituksen runsautta vastustusperusteita keksiessään. Samalla mielenvilkkaudella paatuneimmankin kesäajan vastustajan pitäisi pystyä keksimään hyviä stragegioita kellonkääntelyn aiheuttamista traumoistaan selviämiseen.

  40. Pysytään vaan normaaliajassa.
    Mitä sitä suotta lisäharmeja itsellensä tuottamaan.
    Kyllä noita direktiivejä riittää muutoinkin kiusaksi asti.

  41. Kesäajan puolesta ehdottomasti. Talvella ollaan ikään kuin talviunilla , pimeä tulee aikaisin ja valoa tarvittaville ulkohommille jää tuskin ollenkaan aikaa töiden jälkeen. Valaistut ulkoilualueet ja sisähommat ja ihan vaan sisälläköllöttely ok. Keväällä maaliskuun lopussa kesäaikaan siirtymistä oikein odottaa. Minusta se yksi valoisa lisätunti iltaisin on tosi paljon. Ihanaa kun aurinko laskee toukokuussa vasta iltakymmeneltä. Oikein ulkonaliikkujan unelma. Kesällä esim. merellä liikuttaessa näkee luonnonvalossa vielä myöhään. Ja elo-, syys- ja lokakuussa se yksi valoisa lisätunti on iltaisin tarpeen. Tämä on hyvä käytäntö. Pysytään tässä. Niin kuin muuallakin Länsi-Euroopassa. Idempänä meistä ei olla kesä- eikä talviaikasysteemissä mukana.
    Talvella kaupungissa kesällä saaressa

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.