Syksy tuo mukanaan vaikeasti ennustettavat sumupilvet

Sisämaassa alkusyksy on luvattua sumujen aikaa. Kylmien, selkeiden ja heikkotuulisten öiden sivutuotteena syntyy näyttäviä aamusumuja peltojen, notkelmien ja vesistöjen ylle. Sumut ovat usein hyvin paikallisia ja haihtuvat iltapäiväksi, jolloin ne eivät aiheuta merkittäviä ennustusvirheitä. Syksyn edetessä sumujen haihtuminen vaatii kuitenkin enemmän aikaa, kun haihtumiseen tarvittavaa energiaa eli auringonsäteilyä, saadaan päivä päivältä vähemmän.

Pahimmassa tapauksessa syksyllä tilanne on seuraava: meteorologi on ennustanut sumujen mahdollisuutta aamulla, jonka jälkeen koittaisi lämmin ja aurinkoinen syyspäivä. Tyypillisesti sumu hälveneekin iltapäiväksi – vielä ainakin syksyn alkupuoliskolla. Joskus sumusta saattaa kuitenkin muodostua laaja-alaisempi, jolloin sumukehitys jatkuu pitkälle aamupäivään saakka. Tällöin sumu yleensä ”hälvenee” alaosiltaan, mutta jatkaa kehittymistään yläosistaan kohoten ja muodostaen tiiviin sumupilvilautan, joka saattaa alaosistaan tihuttaa vettä. Lupauksia aurinkoisesta ja lämpimästä päivistä ei tällöin lunasteta, sillä sumupilvi voi jäädä roikkumaan taivaalle koko päiväksi.

Sumupilvilautta voi viedä mennessään luvatun auringonpaisteen. Kuva: Markus M/Foreca

Sumujen paikallisuuden vuoksi niiden ennustaminen on hankalaa siinä missä kesäisten kuurosateidenkin. Tiedetään, että sumuja syntyy, mutta on hankala sanoa, mihin kohtaan tarkalleen. Jos sumusta muodostuu sitkeä ja laaja-alainen, se voi heilauttaa lämpötilaennustetta useilla asteilla alaspäin. Auringonsäteilyn lämmittävä vaikutus ei jaksa tunkeutua paksun sumupilvikerroksen alle, jolloin lämpötila jää ennustettua alhaisemmaksi. Syksyinen korkeapaine ei enää takaa aurinkoisia säitä, jos mukana ei ole tuulikomponenttia, joka hajottaa sumun tehokkaammin kuin syksyn edetessä vähenevä auringonsäteily.

Syksyisiä sumutyyppejä on kaksi: kiinteän maan ylle syntyvä säteilysumu ja järvien ylle syntyvä sekoitussumu. Säteilysumu syntyy nimensä mukaisesti säteilyjäähtymisen seurauksena, jolloin pitkäaaltosäteilyn karkaaminen maanpinnalta ilmakehään kylmentää maanpinnan läheisyydessä olevan ilmakerroksen ja saa siinä olevan vesihöyryn tiivistymään näkyväksi sumuksi. Sekoitussumuja tavataan puolestaan vesistöjen yllä, jolloin kylmä ilma sekoittuu veden yläpuolella olevaan kosteaan ja lämpimämpään ilmakerrokseen, ja erityyppisten ”ilmojen” sekoittuminen aikaansaa sumun.

Säteilysumuja syntyy sisämaassa selkeinä ja heikkotuulisina syysiltoina ja -öinä. Maanpinnalta ylöspäin ilmakehään karkaava lämpösäteily aiheuttaa maanpinnan kylmenemisen, jolloin myös sen yläpuolinen ilmakerros jäähtyy. Sumuja syntyy, jos ilman lämpötila laskee nk. kastepistelämpötilaan saakka, jolloin ilmassa oleva vesihöyry muuttuu näkyväksi.

Alkusyksyn säteilysumua auringonlaskun jälkeen (kuva: Markus Mäntykannas)

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Sää ja luonto, Vuodenajat, Yleistä säästä. Tagit: , , , , . Pysyvä linkki.

36 vastausta kirjoitukseen

  1. Houdi sanoo:

    https://www.facebook.com/photo.php?fbid=836744673161109&set=a.132104556958461.28148.100004767515068&type=3

    en tiedä tuleeko kuva Syväriltä. Veneellä aamusumu tuo haasteita keretä töihin ajoissa

    • Houdi sanoo:

      https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/21314286_836744673161109_4290024064889644110_n.jpg?oh=b63bc8241290c66ca002633666eda287&oe=5A1E0527

  2. Bosse sanoo:

    Niin se kolme viikkoa vierähti Maspalomaksella. Ja paikkansa pitivät myös Forecan sääennusteet Maspalomaksen osaltakin, joita silloin tällöin siellä netistä vilkaisin. Päivällä aurinkoista ja lämpötila 28-36 °C ja yöllä pimeää ja viileätä 21-24°C. Ei ollut utuista ja sumuista korkeapainetta, joihin nyt pitää alkaa totuttautumaan. Nukkuminen ilmastoinnista huolimatta viileässä tottuneelle oli aluksi vaikeaa.

    On se kumma paikka varsinkin tuo Cran Ganaria? Mistä ihmeestä se johtunee, että siellä ei ole hirveitä muutoksia olosuhteissa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen? On siellä meteorologeilla prognoosit ja diagnoosit helppoja.:)
    Mutta kun sitä hellettä kolmisen viikkoa viettää makuulaveteilla ja rannoilla, niin alkaa kaivata syksyiseen sienimetsään jopa hirvikärpästenkin kera.

    Aikaisin näyttää talvi tulevan Keski-Suomeenkin, kun oli toissa yönä halla vienyt kesäkurpitsojen lehdistöt? Aiempina syksyinä olemme keränneet satoa vielä lokakuun alussakin etenkin valoisien ja lämpöisten korkeapaineiden vallitessa.
    Ikävintä on todella, kun meteorologit kertovat mediassa syksyisistä korkeapaineista ja se onkin sitten kosteaa, utuista ja pilvistä päivätolkulla. Keski-Suomessa näyttää sataneen kohtuullisesti juuri oikeaan aikaan eli sienikauden alussa ja Markus ennustaakin sateiden jatkuvan eli saamme hyvää syötävää jatkossakin raittiin ilman ja liikunnan lisäksi.:)

    • Samuli W. Niinistö sanoo:

      Kanariansaaret ovat keskellä Atlantin valtamerta, joka on lämmennyt viimeisen ihmisiän aikana vasta alle yhden asteen. Niin pientä eroa on vaikea huomata iholla.

      Suomessa on lämmennyt yli kaksi astetta samassa ajassa, ja talvisin vielä sitäkin enemmän. Sen alkaa jo huomata selvästi.

      • Samuli W. Niinistö sanoo:

        Lisäänpä vielä sen varsinaisen vastauksen Bossen kysymykseen:

        Kuten jo mainitsin, Kanariansaaret ovat keskellä Atlantin valtamerta, ja vieläpä pieniä saaria, josta johtuen sää / lämpötila vaihtelee siellä hyvin vähän vuorokauden aikana, ja jopa vuoden aikana. Atlantin lämpötila niillä tienoilla ei vaihtele montaa astetta koko vuoden aikana.

        Meillä Suomessa tilanne merellisen ja mantereisen ilmaston välissä on aivan toinen. Pelkkä tuulen suunta vaikuttaa lämpötilaan helposti jopa 30 astetta.

        • Ilmasto viilenee sanoo:

          Niin ja Varsinkin kun ilmasto kylmenee niin tuulen suunnan vaikutus onkin jo 35 astetta

  3. Heikki Pavonen sanoo:

    No, mikäs teille on sitten ollut helposti ennustettavaa, tai edes kohtalaisesti..?

    • Samuli W. Niinistö sanoo:

      Suursäätilan muutokset, isot matala- tai korkeapaineet, kovat myrskyt, helleaallot jne., ne pystytään ennustamaan nykyään oikein hyvin jopa viikko etukäteen.

  4. Maarit S. sanoo:

    Sitä olen ihmetellyt mistä johtuu hurrikaanien voimattomuus nykyään? Kun iskee rannikolle, tippuvat luokkaan 1. Tuntui että ennen oli hurrikaaneissa potkua enemmän. Johtuisiko viilenneistä merivesistä?

    • Samuli W. Niinistö sanoo:

      Hurrikaanit ovat muuttuneet entistä voimakkaammiksi. Ja merivedet ovat lämmenneet. Siinä sinulle vielä enemmän ihmeteltävää.

      • Jopi sanoo:

        Maarithan oli ihan oikeassa, Irma muuttui rannikolle tultuaan 1 luokan hurrikaaniksi.

        Hurrikaanit ovat paitsi harventuneet, muuttuneet myös heikommiksi. Mm. vuonna 1900 Texasissa hurrikaani vaati 8000 kuolon uhria.

        • Samuli W. Niinistö sanoo:

          Jokaikinen hurrikaani kautta maailman historian on aina heikentynyt ja lopulta kadonnut. Ei niistä yksikään ole jäänyt ikuisesti pyörimään.

          Tiedelähteiden mukaan hurrikaanit ovat voimistuneet ilmaston lämpenemisen seurauksena.

          Vuonna 1900 ei taidettu ihmisiä evakuoida hurrikaanien alta, eikä heitä pystytty edes varoittamaan etukäteen, ja he asuivat paljon heikommissa hökkeleissä kuin nykyään.

          • peikko763 sanoo:

            Mikähän niitä hurrikaanien määriä säätelee ?
            https://www.climate.gov/sites/default/files/AMO_and_TCCounts-1880-2008_0.png

            Miksi hurrikaanikauden ennustamisen perustana käytetään jotain tietoa Atlantilta ?
            http://www.air-worldwide.com/Publications/AIR-Currents/2016/Preview-of-the-2016-Atlantic-Hurricane-Season/

          • Petteri sanoo:

            Irma oli 25. voimakkain hurrikaani USAssa.

          • Samuli W. Niinistö sanoo:

            Hurrikaanien voimakkuutta ja vaikutuksia voi mitata monin eri tavoin. Irma pitää ykkössijaa monessakin eri kategoriassa.

          • peikko763 sanoo:

            Tässä tieteellinen paperi hurrikaaneista satojen vuosien ajalta :
            https://www.researchgate.net/publication/307874931_Hurricanes_in_the_Gulf_of_Mexico_and_the_Caribbean_Sea_and_their_relationship_with_sunspots

            MItä enemmän auringonpilkkuja, sitä vähemmän on hurrikaaneja. Hurrikaanien määrä on laskenut jo noin 200 vuotta jo Meksikonlahdessa. Hurrikaanien määrässä huippu oli n. 200v sitten Daltonin minimissä.

        • Samuli W. Niinistö sanoo:

          Merirosvojen määrä on vähentynyt jo 200 vuotta. Hurrikaanien ja merirosvojen määrässä on selvä korrelaatio, joten niiden täytyy olla yhteyksissä toisiinsa. Niitä on myös esiintynyt enimmäkseen samoilla alueilla eli Karibialla.

          Tai sitten ei. Tämä vain parodiana peikon sekoilusta.

          • Jopi sanoo:

            Selittet jotain merirosvoista, vaikka kysyin missä kategorioissa Irma on ykkönen. Oletko ystävällinen ja kerrot.

          • Samuli W. Niinistö sanoo:

            Etkö muka huomannut, että tämä oli tässä keskustelussa jo aikaisemminkin:

            Irma yksi kaikkien aikojen pahimmista koko maapallolla

            Maailman meteorologinen järjestö WMO on listannut hurrikaani-Irman jo tähän mennessä tekemiä ennätyksiä. Se on monin tavoin mitattuna yksi pahimmista sykloneista.

            https://yle.fi/uutiset/3-9825395

          • peikko763 sanoo:

            Samuli vastaa” asiantuntevasti” kun linkkaan tänne vertaisarvioitua tiedejulkaisuja hurrikaaneista. Minun mielestäni on loogista, että on myrskyisää jos ilmasto on kylmempi. Jääkaudet on todennäköisesti olleet vielä myrskyisempiä kuin interglasiaarit. Siksi Etelämannertakin kiertää voimakkaat matalapaineet..

          • peikko763 sanoo:

            Labor day hurrikaani vuodelta 1935 oli rantautuessaan Yhdysvaltoihin paljon voimakkaampi kuin Irma
            https://www.thegwpf.com/content/uploads/2017/09/Klotzbach-Irma.jpg

            Myös 2005 vuoden Katrina oli rantautuessaan suurempi kuin Irma.

            Eiköhän jokainen 5-luokan hurrikaani ole ennätyksellinen jossain päin Atlantia, koska harvemmin ne menevät ihan täsmälleen samaa reittiä.

          • Samuli W. Niinistö sanoo:

            thegwpf – öljyfirmojen propagandaa suoltava sivusto. Sieltäkö sinä peikko kuvittelet löytyvän ”vertaisarvioitua tiedejulkaisuja hurrikaaneista”?

          • peikko763 sanoo:

            Onko tuo aurinkojulkaisu sieltä ?
            Onko researchgate öljyfirmojen alainen julkaisupaikka ?

            Miksi Samuli väistelet muiden keskustelijoiden kysymyksiä Irmasta. Etkä näytä taulukoita ja kuvia, missä sitä verrataan muihin hurrikaaneihin ?

          • Samuli W. Niinistö sanoo:

            Näyttäisi vähän siltä, että ResearchGate:ssa voi melkein kuka tahansa julkaista mitä tahansa roskaa. Kritiikkiäkin sitä kohtaan on esitetty.

            https://en.wikipedia.org/wiki/ResearchGate

          • peikko763 sanoo:

            Mikä on esittänyt tai kuka kritiikkiä tätä researhgatea kohtaan ?

  5. Jopi sanoo:

    Kerro toki lisää Samuli, missä kategorioissa?

    • Hohhoijaa sanoo:

      Saanko minä kertoa? No kerron kuitenkin:

      Irma yksi kaikkien aikojen pahimmista koko maapallolla

      Maailman meteorologinen järjestö WMO on listannut hurrikaani-Irman jo tähän mennessä tekemiä ennätyksiä. Se on monin tavoin mitattuna yksi pahimmista sykloneista.

      https://yle.fi/uutiset/3-9825395

  6. Heikki Pavonen sanoo:

    Taitaa olla mutu ja kuulopuheita. Jopin kysymys hyvä, missä kategorioissa väitteenne on todettu..?

    • Samuli W. Niinistö sanoo:

      Etkö muka huomannut, että tämä oli tässä keskustelussa jo aikaisemminkin:

      Irma yksi kaikkien aikojen pahimmista koko maapallolla

      Maailman meteorologinen järjestö WMO on listannut hurrikaani-Irman jo tähän mennessä tekemiä ennätyksiä. Se on monin tavoin mitattuna yksi pahimmista sykloneista.

      https://yle.fi/uutiset/3-9825395

      • Jyrki Itkonen sanoo:

        Irma näkyy olevan seitsemäs:
        https://wattsupwiththat.com/2017/09/12/irma-nuclear-hurricane-headline-clearly-demonstrates-l-a-times-climate-alarmist-propaganda-agenda/comment-page-1/

        Mitä sitten? Hurrikaaneja on ollut iät ajat ja tulee olemaankin. Toki tuhoa ne tekevät enemmän, koska väestöräjähdys on meneillään ja siihen liittyen rakennetaan taloja lisää ja sellaisiin paikkoihin, joihin niitä ei pitäisi rakentaa.

        1900 meitä oli miljardi, kun kovimmat hurrikaanit tappoivat eniten ihmisiä. Nyt meitä on 7,5 miljardia ja lisää tulee 85 miljoonan ihmisen vuosivauhdilla. Kyllä siihen porukkaan hurrikaani ja tavanomainen monsuunisade osuu helpommin kuin 120 vuotta sitten. Floridan rannnoillekin on muuttanut 6 miljoonaa ihmistä.

        • Samuli W. Niinistö sanoo:

          Eipä ole tuo mahdollisesti öljyfirmojen rahoittaman ja tunnetun valemeteorologin ylläpitämä wattsupwiththat myöskään kovin laadukkaan tiedejulkaisun maineessa.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.