Korkeapaine Nyt – aurinko vai sumupilvi?

Korkeapaineesta on nautittu kohta jo viikon verran ja samaa iloa jatkuu vielä viikonlopulle asti. Moni meistä on tottunut ajattelemaan, että korkeapaineessa on kyse automaattisesti aurinkoisesta säästä, mutta yllättäen meteorologin lupaamana korkeapainepäivänä taivaan saattaakin kattaa tasaisen harmaa ja ainakin joillekin masentava pilvi. Mistä tuo pilvi tupsahti? Ennustettiinko vain ihan perinteisesti päin pusikkoa vai mikä meni pieleen?

Korkeapaine kesällä

Kesäinen korkeapaine on usein niitä helpoimpia ja mukavimmin ennustettavia säitä. Sopivan sulkukorkeapaineen sattuessa sääkartoilla on nähtävissä jo etukäteen, että aurinko tulee paistamaan aamusta iltaan asti ja sateita ei näy mailla eikä halmeilla. Yksi Maikkarin kollegoista kertoikin työhönopetteluvaiheensa olleen haastavan – se osui juuri tällaisen pitkän korkeapainetilanteen ajaksi ja joka päivä oli keksittävä, miten esittää uusin sanoin ”aurinkoista ja poutaa” ja saada koko itselle annettu aika kulutettua!

Helteisen sulkukorkeapaineen tilanteessa ilma on niin lämmintä, että se kykenee sitomaan ilman sisältämän kosteuden itseensä, eikä pilviä pääse muodostumaan.

Kuva: Ian Stannard / Flickr

 

Korkeapaine talvella

Talvinen korkeapainetilanne on usein, toisin kuin kesäinen, pysyvän harmaa ja pilvinen. Sadetta ei juuri tule, mutta tasainen harmaus jatkuu silmänkantamattomiin. Tällöin ilmakehän alaosaan muodostuu ns. lämpötilainversio eli tilanne, jossa inversiokerroksen alapuolella lämpötila on matalampi kuin sen yläpuolella. Jos jäisit katsomaan lämpömittaria lentokoneen lentäessä inversiokerroksen läpi, sen alla näkisit ensin numeroita kuten 4, 3, 2, 1… yhtäkkiä seuraavana tulisikin 9, 8, 7… Celsiusastetta! Tuo lämpötilan hyppäyskohta on juuri tuo kuuluisa inversiokerros.

Mitä inversiokerros tarkoittaa käytännön elämässä: kosteus jää sen alle ”jumiin”. Meille kaikille on tuttua, että lämmin ilma nousee ylöspäin, mutta jos ylhäällä on lämpimämpää kuin nousuhaluisen ilman lämpötila, ei ilmalla ole suuntaa, mihin mennä! Se jää kellumaan inversiokerroksen alle. Tämän voi nähdä esim. tehdassavupiipun savusta, joka nousee ylöspäin jonkin matkaa, mutta muodostaa jollekin kerrokselle lautan eikä enää etene korkeussuunnassa.

Toisin kuin kesätilanteessa, ilma on niin viileää, että se ei pysty sitomaan itseensä näkymättömiin kaikkea pilven sisältämää kosteutta, eikä talvella vähäiseksi jäävä auringonsäteilykään saa lämmitettyä ilmaa niin paljoa, että pilvipisarat haihtuisivat. Sumupilvi jää taivaalle koko päiväksi, siitä saattaa jopa tulla vähän tihkua tai lunta.

Kuva: Fred Merchán / Flickr

Yksi poikkeus pilviseen talviseen korkeapaineeseen on: hyvin kuivan korkeapainesään tilanteet, jolloin kosteutta ei riitä pilviksi asti (tai ilma on niin kylmää, että kosteus leijailee kimaltelevina pikku jääkiteinä alas). Silloin sää on aurinkoinen ja usein myös pakkanen kireää. Tällaisissa tilanteissa saavutetaankin yleensä talven kylmimmät lämpötilat!

Kuva: Ales Kladnik / Flickr

 

Korkeapaine välivuodenaikoina

Kesällä korkeapaine on useimmiten aurinkoinen, talvisin pilvinen. Mutta entä sillä välillä? Tämä on kysymys, joka aiheuttaa meteorologeillekin harmaita hiuksia. On hyvin, hyvin pienestä kiinni, riittääkö auringonsäteily lämmittämään ilmaa niin, että pilvet katoavat ja taivas on sininen. Usein tällaisina epävarmoina päivinä lopputulos on läikikäs: osassa Suomea aurinko paistaa, osassa on harmaa ja täyspilvinen sää.

Pilvisyysennuste vaikuttaa suoraan lämpötilaennusteeseen: muistanpa vielä hyvin joidenkin vuosien takaisen pääsiäisen, jolloin meteorologit uskoivat siihen, että pilvikerros haihtuu ja povasivat lähes kahdenkympin lämpötiloja. Lööpit hehkuivat tulevaa kesäistä pääsiäistä. Kuinka kävi? Pilvikatto jäi päälle ja lämpötila suuressa osassa maata +12ºC tienoille.

Näissä tilanteissa tietokonemallit ovat usein oikeassa – mutta eivät aina. Jää kunkin meteorologin tehtäväksi päätellä, kummin päin tilanteessa tulee käymään. Usein syys- ja kevätkorkeapainetilanteissa meteorologien välinen keskustelu toimistolla liittyykin juuri pilvisyyteen. Missä sitä on? Kuinka paljon? Mitä ennustit? Olivatko mallit oikeassa? Näiden tietojen pohjalta pyritään muodostamaan kuva siitä, mitä tulevina päivinä tuleman pitää.

Kuva: Eric Huybrechts / Flickr

Tätä pilvisyysarvailua riittää siis vielä muutaman päivän ajan. Toivotan teille mahdollisimman aurinkoisia korkeapainepäiviä!

TIEDOKSI

Olemme ottaneet blogissamme käyttöön kommenttien ennakkotarkistuksen. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa arkipäivisin.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

8 vastausta kirjoitukseen

  1. Petri Ilmonen sanoo:

    Tragikoominen..öö oikeestaan hauska inversioselitys.Odotellaan.Tämäkin saattaa kääntyä lähes ylösalaisin tai sitten melkein tai..ehkäpä jopa kokonaan ;)

    • Joanna Rinne sanoo:

      Inversion yksinkertaistettu versio. Todellisuus on toki aina hieman monimutkaisempi… :)

  2. Leone sanoo:

    Täällä läntisessä Suomessa tätä paljon mainostettua korkeapainetta on viime päivät vietetty hemmetin kalseassa sumussa iltaan asti. Isännät järsii kynsiään kun viimeinen sauma puinteihin meni mönkään sekin. Sumu kun tarkoittaa ilman kosteutta 100%.

    • Joanna Rinne sanoo:

      Ei ole helppoa säiden armoilla työtä tekevillä ihmisillä, koskaan ei voi tietää varmasti, minkälainen vuosi on tuloillaan. Tsemppiä ja kunnioittava kumarrus kaikille tietyistä sääolosuhteista riippuvaisille!

  3. Mummo sumussa sanoo:

    Eiköhän tuota inversiota ennen ollut, kun sateistenkaan kesien jälkeen ei ollut tällaista kuukausia kestävää yhtäjaksoista sumua ja harmautta. Muistellaanpa esim. erikoisen sateista kesää v.1960 tai myöhempiä vaikkapa v. 1990. Muistaakseni myös kesä 1998 oli sateinen. Syksyt eivät olleet siitä huolimatta yhtäjaksoista sumun sisällä elämistä. Eikä aurinkoa ole näkynyt viime vuosina pahemmin talvellakaan. Olisikohan sillä mitään osuutta, että maapallon ympärille muodostuu koko ajan lisääntyvistä lentokoneista ja muista härveleistä ja romusta vaippa.

    • Mummo sumussa sanoo:

      Tarkoitin edellisessä kommentissani sateista ja kylmää kesää 1962, mutta on lipsahtanut 1960. Vuosi 1962 on jäänyt mieleeni muutamista tapahtumista ja toivottomasta heinien kuivaamisesta.

  4. Joanna Rinne sanoo:

    Ei tämä sääilmiö sinänsä uusi asia ole; joskus myös eri syistä johtuvat harmaat säät nivoutuvat yhteen. Korkeapaineharmautta seuraa matalapaineharmaus ja sitten päästään uuteen korkeapaineharmauteen…
    En ole itse nähnyt tilastoja pilvisyyden muutoksista Suomessa, ilmastonmuutoksen myötä ei olisi mahdotonta, että pilvisyys lisääntyy. Pitääkin tutkia tarkemmin, josko tuollaisia tilastoja löytyy,

    Toivotan teille tulevaisuuteen aurinkoisia päiviä! :)

  5. Leone sanoo:

    Ilmastonmuutokset on tosiaan hyvä ottaa huomioon. 1600 -luvulta 1950 -luvulle Suomessa tapahtui merkittävä ilmastonmuutos kun palauduttiin pikkujääkaudesta. Hiilidioksidipitoisuus ei tuona ajanjaksona merkittävästi muuttunut, eli kyse oli ihmisestä riippumattomasta muutoksesta. Tämän suuruinen ihmisestä riippumaton muutos on tietysti mahdollinen myös toiseen suuntaan.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.