Hurrikaani, taifuuni, sykloni – mikä se on?

Viime aikoina sää on ollut vahvasti läsnä maailman sääuutisissa. Hirmumyrskyt ovat tappaneet ihmisiä, aiheuttaneet tulvia ja tuhonneet sekä ihmisomaisuutta että luontoa.

Trooppisten myrskyjen nimet menevät helposti sekaisin – meteorologikin joutuu välillä pienen hetken miettimään, puhuuko nyt vaikkapa syklonista vai taifuunista.

Tänään blogissa pieni tietopaketti näistä tuhoisista luonnonilmiöistä.

Super-taifuuni Haiyan (kuva: NASA)

 

Trooppiset syklonit

Trooppinen sykloni on yleisnimitys hirmumyrskyille, joita tavataan päiväntasaajan lähettyvillä (mutta ei ikinä päällä!). Myrskyt saavat nimensä maantieteellisen sijaintinsa mukaan:

Hurrikaani: Atlantilla tai koillisella Tyynellämerellä

Taifuuni: Luoteisella Tyynellämerellä

Sykloni: Eteläisellä Tyynellämerellä tai Intian valtameressä

Kaikki nämä ovat siis rakenteensa ja yleisen käytöksensä puolesta sama ”otus”, vain niiden sijainti antaa niille nimen.

 

Trooppinen sykloni Bianca (Kuva: NASA)

Trooppisen syklonin voimakkuus

Hurrikaanien kohdalla on totuttu puhumaan kategorioista: kategorian 1 hurrikaani on heikompi kuin huippuvaarallinen kategorian 5 hurrikaani. Trooppisen syklonin paikka asteikolla määrittyy sen keskituulennopeudesta.

Ikävä kyllä trooppisen syklonin voimakkuuden määrittävä asteikko ei suinkaan ole sama ympäri maailman. Kullakin trooppisia sykloneja tutkivalla ja niistä varoittavalla keskuksella (esim. NHC eli National Hurricane Center tai JMA eli Japan Meteorological Agency) on oma asteikkonsa, jonka kullakin luokalla on omat rajatuulennopeutensa. Esimerkiksi kategorian 4 hurrikaani olisi samanvoimakkuisena Intian valtamerellä esiintyessään ”Extremely Severe Cyclonic Storm” tai ”Super Cyclonic Storm”, voimakkuudestaan riippuen.

Suomalaiseen säähän tottuneelle trooppisten syklonien tuulennopeudet kuulostavat täysin käsityskyvyn ylittäviltä. Heikoimmillaankin myrskyn 10 minuutin keskituulennopeuden tulee olla 30 m/s tienoilla, jotta se saisi nimekseen hurrikaani tai taifuuni. Keskituulennopeus tarkoittaa automaattisesti, että ajoittain, etenkin puuskissa, tuuli on huomattavasti tuota rajanopeutta suurempi.

 

Trooppisen syklonin synty

Trooppisia sykloneja ei voi syntyä Suomen, tai edes Euroopan, läheisillä merialueilla. Trooppiseen sykloniin sitoutuu käsittämättömän suuri määrä energiaa, joita ei näin kylmien merien yhteydessä yksinkertaisesti ole saatavilla. Trooppisia sykloneja varten onkin olemassa ”ostoslista”: näitä kaikkia (tai lähes kaikkia, mikäli olosuhteet ovat muuten otolliset) tarvitaan, jotta trooppinen sykloni voisi syntyä:

  • Veden lämpötila vähintään 26.5ºC vähintään 50 m paksuisessa vesikerroksessa
  • Ilman riittävä jäähtyminen pinnasta ylöspäin noustessa, jotta syntyisi riittävä konvektio eli ilman nousu- ja laskuliike
  • Riittävästi ilmankosteutta etenkin troposfäärin ala- ja keskiosassa ”ruokkimaan” syklonin valtavaa kosteustarvetta
  • Tuuliväänne eli ilmakerrosten välisen tuulen suunnan ja nopeuden ero ei saa olla kovin suuri, ettei kokonaisuus hajoa jo ennen kunnolla muodostumistaan
  • Vähintään 555 km etäisyys päiväntasaajalta, jotta Coriolis-voima kääntäisi tuulet puhaltamaan kehämäisesti
  • Ennestään olemassaoleva matalapaine tms. säähäiriö, jonka yhteyteen trooppinen sykloni kehittyy

Kun kaikki nämä ehdot täyttyvät, pieni säähäiriö voi kehittyä voimakkaaksikin trooppiseksi sykloniksi.

Trooppisen syklonin ominaisuuksia

Trooppiset syklonit ovat kooltaan valtavia. Niiden halkaisija on tyypillisesti välillä 100-2000 kilometriä.

Trooppisen syklonin keskellä on silmä, joka on täysin tyyni ja lähes pilvetön. Silmän ympäri kiertävä ilmavirtaus puhaltaa pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään, eteläisellä myötäpäivään. Trooppista syklonia kiertää pilvivalli, jossa voimakkain konvektio eli voimakkaammat ukkoset ja sateet muodostavat kehiä, muodoltaan ikään kuin vuosirenkaat puussa.

Ikään kuin tuhoisat tuulet ja sateet eivät riittäisi, trooppisen syklonin ukkosiin saattaa liittyä myös pyörremyrskyjä eli tornadoja / trombeja.

Hurrikaani Alex (kuva: NASA)

 

Trooppisen syklonin tuhovoima

Trooppisen syklonin pahimmat tuhoa aiheuttavat tekijät ovat tuuli (mitä voimakkaammat ja / tai pitkäkestoisemmat tuulet yhdessä paikassa, sitä enemmän tuhoja), sade (erityisesti sen aiheuttamat tulvat), myrskyvuoksi eli tuulen ja ilmanpaineen aiheuttama vedenpinnan nousu trooppisen syklonin yhteydessä, sekä tuulen nostattama aallokko.

Trooppiset syklonit aiheuttavat pahimmillaan katastrofaalista tuhoa. Ihmishenkien menetyksessä mitattuna pahin tunnettu trooppinen sykloni oli vuonna 1970 Bangladeshiin iskenyt Great Bhola Cyclone, joka tappoi peräti 300000-500000 ihmistä. Yli 100000 ihmisen hengen menetyksen on viimeisen parinsadan vuoden aikana aiheuttanut yhteensä 10 trooppista syklonia; niistä valtaosa oli Bengalinlahden sykloneja.

Voimakkaimmat trooppisessa syklonissa mitatut 1 minuutin keskituulet havaittiin vuonna 2015 Patricia-hurrikaanissa: peräti 345 km/h eli 96 m/s! Verrokiksi – Suomessa suurin mitattu 10 minuutin keskituulennopeus on 31 m/s. 10 minuutin keskituulennopeudet ovat toki aina pienempiä kuin 1 minuutin keskituulennopeudet, mutta mittaluokan ero on jo paljonpuhuva.

 

Trooppisen syklonin elinkaari

Trooppiset syklonit syntyvät, tai ainakin saavuttavat trooppisen syklonin tuulennopeuden, merellä. Trooppisille myrskyille otollisin aika vaihtelee hieman alueittain, mutta se korreloi aina meren lämpötilan kanssa. Joillakin alueilla trooppisilla sykloneilla on oma sesonkinsa, toisilla niitä esiintyy ympäri vuoden, mutta joinakin kuukausina yleisemmin kuin toisina.

Trooppisten syklonien reitin määräävät toisaalta tuulet, toisaalta myös muut olosuhteet ympäristössä.

Hirmumyrskyt alkavat heikentyä, kun niiden energian saanti syytä tai toisesta loppuu; pysyäkseen hengissä, ne tarvitsevat valtavan määrän kosteutta ja alhaaltapäin tulevan lämmön aiheuttamaa nousevaa liikettä. Kun trooppinen sykloni ajautuu maalle tai joutuu sille epäsuotuisaan ympäristöön, esim. liian viileälle merelle, se alkaa nopeasti heiketä ja muuttuu ”tavalliseksi” matalapaineen keskukseksi. Tällaisia matalapaineen keskuksia, joiden menneisyydestä löytyy ura hurrikaanina, ajautuu joskus jopa meille Suomeen asti!

Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän sekä trooppisten myrskyjen määrää että niiden tuhovoimaa, sillä myrskyjen käyttöön on enemmän lämpöenergiaa. Tämä lisääntyminen on nähty myös jo käytännössä.

Neljä trooppista syklonia Tyynellämerellä (kuva: NASA)

 

Trooppisten syklonien nimeäminen

Trooppisia myrskyjä nimeäviä meteorologisia toimistoja on yhteensä 11 kpl. Nimen antava toimisto määrittyy myrskyn syntypaikan sijainnin mukaan. Nimilista on määritelty kussakin toimistossa jo etukäteen ja nimet annetaan listalta myrskyille esiintymisjärjestyksessä (esim. aakkosjärjestyksessä, Japanissa numerojärjestyksessä). Mikäli myrsky on erityisen tuhoisa, nimeä ei enää uudelleenkäytetä, vaan se poistetaan listalta.

 

Hirmumyrskyt ovat äärimmäisen kiehtova, mutta myös tuhoisa luonnonvoima. Niihin suhtautumisesta on viime aikoina saatu yllättäviäkin tietoja: ihmiset eivät tutkitusti ryhdy suojautumistoimenpiteisiin yhtä herkästi, jos myrskyllä on naisen nimi, kuin jos samanlaisella myrskyllä on miehen nimi. Tämä näkyy, ikävä kyllä, myrskyjen takia henkensä menettäneiden lukumäärässä. Hirmumyrskyjen tuhovoimaa ei ikinä pidä aliarvioida.

 

 

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

35 vastausta kirjoitukseen

  1. Timo Koski sanoo:

    Mukavan informatiivinen juttu, sinänsä ei juuri uutta asiaa itselle, mutta kertaus on opintojen äiti.

    • Joanna Rinne sanoo:

      Kiitos! Tämä oli tosiaan tarkoitettu perustietopaketiksi, asiasta valmiiksi jo perillä olevalle jo tuttua tietoa.

  2. Tertsi sanoo:

    ”Silmän ympäri kiertävä ilmavirtaus puhaltaa pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään”…

    Tarkentava kysymys:
    Tämä tarkoittanee, että tarkalleen silmän pohjoispuolella oleva osa pyörrettä puhaltaa vastapäivään ja silmän eteläpuolella myötäpäivään, Siis sillä ajatuksella, että mikään osa syklonista ei pääse 555 km lähemmäksi päiväntasaajaa, joten pyörre on aina kokonaisuudessaan jommallakummalla pallonpuoliskolla?

    Kiitoksia mielenkiintoisesta kirjoituksesta!

    • Samuli W. Niinistö sanoo:

      Kiertääkö Mikki Hiiren käsi sinun kellossasi sinun mielestäsi myötäpäivään vai vastapäivään vai edestakaisin?

      (Voi hitsi, miksi näille trolleille tekee aina mieli vastata jotain?)

    • Tertsi sanoo:

      Joo, oli huonosti ilmaistu kysymys.

      Mutta siis: pysyykö pyörteen päiväntasaajaa lähempänäkin oleva osa (siis se päinvastaiseen suuntaan kulkeva paluuvirtaus) aina samalla pallonpuoliskolla kuin Coriolis-voiman seurauksena pyörteen liikkeelle pannut kauempana oleva osa?

      Eli voiko pyörre joskus myös ylittää päiväntasaajan, siitä en ole perillä.
      Ja Samulille: mulla on digikello :)

  3. Leone sanoo:

    Hurrikaanitko lisääntyneet?

    https://www.sciencenews.org/web-assets/images/climatechange/1_2.png

    • Jarno sanoo:

      Ja taas esitetään kivoja käppyräkuvia ilman mitään tieteellistä lähdeviitettä. Tämän homman te denialistit osaatte varsin hyvin. Ja valitettavasti maailma (ja jopa tämä maa) on täynnä vajavaisen tieteellisen lukutaidon omaavia henkilöitä, joihinkin nämä uppoavat.

      Mutta hei. Osaan mäkin:
      https://www.gfdl.noaa.gov/wp-content/uploads/pix/user_images/tk/global_warm_hurr/Adjust_TS_Count.png
      https://static.skepticalscience.com/pics/NATS_frequency.gif

      Nyt on kaksi sun yhtä vastaan :D

      • Leone sanoo:

        Ei ihan. Tuossa ylemmässä ei ole tilastollisesti merkitsevää nousua siinäkään. Valitettavasti hurrikaanien määrässä ei ole mitään oireita AGW:stä vaikka kirsikanpoimijat sitä kovasti haluaisivatkin.

        • Samuli W. Niinistö sanoo:

          Kirsikanpoimintaan syyllistytte yleensä vain te denialistit.

          Tuossa muutama tiedelähteisiin viittaava uutisartikkeli, joiden mukaan hurrikaanien tuhovoima on lisääntynyt ilmastonmuutoksen seurauksena:

          https://yle.fi/uutiset/3-9824330
          https://yle.fi/uutiset/3-9824930
          http://edition.cnn.com/2017/09/15/us/climate-change-hurricanes-harvey-and-irma/

          • Leone sanoo:

            Juuri näin. Kun yhden kirsikanpoimijan väitteen kumoaa, niin tulee toinen toisella väitteellä. Sinnikkyydestä kuitenkin plussaa, kun niitä AGW:n merkkejä yritetään milloin mistäkin löytää. Vaikkei onnistumisia tulekaan.

        • Jarno sanoo:

          WAU!
          Sinähän se aikamoinen velho olet, kun tuosta vaan onnistut käppyrästä päättelemään, onko tilastollisesti merkittävää nousua vai ei. Toivottavasti joku maksaa sinulle kuusinumeroista kuukausipalkkaa tilastollisten analyysien tekemisestä. Aihetta olisi, kun tuollaisen taidon omaat.

  4. Säänoviisi sanoo:

    Saharan autiomaasta Atlantille lentävällä hiekalla voi olla Atlantin myrskyaktiivisuutta heikentävä vaikutus, koska kuiva hiekka mm. kuivattaa ilmaa. Tästä on tehty useita tutkimuksiakin.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Saharan_Air_Layer

    ”The SAL has also been observed to suppress the development and intensifying of tropical cyclones, which may be related directly to these factors.”

    Tässä tutkimus, joka esittää, että Saharan hiekkamyrskyaktiivisuus ja Atlantin myrskyaktiivisuus korreloivat käänteisesti toisiinsa.

    http://www.nsstc.uah.edu/~naeger/references/journals/Sundar_Journal_Papers/2006-GRL-Evan-Cyclone_Dust_Relationship.pdf

    ”…there appears to be robust link between tropical cyclone activity and dust transport over the Tropical Atlantic”

    Kuten vielä tästä Wikipedian kuvasta huomata saattaa, hurrikaanit ovat hyvin usein syntyneet Atlantilla Saharan autiomaasta länteen. Kuvassa on siis hurrikaanien reitit vuosina 1851-2012.

    https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/31/Atlantic_hurricane_tracks.jpg

    Saharan autiomaa laajenee koko ajan, joten voi olla mahdollista, että sen vuoksi entistä enemmän hiekkaa kulkeutuu Atlantille ja sillä saattaa olla hurrikaaneja heikentävä ja niiden määrää vähentävä vaikutus.

    • Samuli W. Niinistö sanoo:

      Ja samaan aikaan merien eli myös Atlantin lämpeneminen lisää hurrikaanien määrää ja varsinkin voimakkuutta paljon enemmän. Ihan useiden tiedelähteiden perusteella.

      • peikko763 sanoo:

        Lämpeneekö Atlanti ?
        http://www.climate4you.com/images/NOAA%20SST-NorthAtlantic%20GlobalMonthlyTempSince1979%20With37monthRunningAverage.gif

        2010 oli lämpöhuippu ja tuon vuoden jälkeen ei ole pystytty pääsemään enään vastaaviin lämpöihin.

        Täällä vähän sama juttu :
        https://www.esrl.noaa.gov/psd/data/correlation/amon.us.long.data

        AMOC:n kiertonopeus oli huipussaan jo 2010, sen jälkeiset vuodet eivät ole olleet enään niin huipussa.

        • Kyllä lämpenee sanoo:

          Maailman meret lämpenevät. Valitse tuolta ”Ocean Heat”:

          https://www.climate.gov/maps-data#global-climate-dashboard

        • peikko763 sanoo:

          Mutta nyt oli kyse Pohjois-Atlantista. Ja siellä Heat-Content jota tuolla sivullasi mainostetaan ”Ocean Heat” :ssä viilenee :
          http://www.climate4you.com/images/NODC%20NorthAtlanticOceanicHeatContent0-700mSince1955%20With37monthRunningAverage.gif

        • Jarno sanoo:

          Hei peikko. Voisitko kertoa, mitä nuo datat (climate4you ja NOAA) täsmälleen ottaen oikein ovat? Käppyröiden ja datan esilletuominen ilman kontekstia kun ei ole oikein hedelmällistä.

          Ja miten AMOC tähän liittyy? AMOC esiintyy ja vaikuttaa alueilla, joissa trooppisia myrskyjä ei kehity.

          • peikko763 sanoo:

            Katsoin tästä kesällä hyvän videon, kun jenkkiläinen sääkanava kertoi animaatiolla kuinka tuo AMOC vaikuttaa hurrikaaneihin pitkällä aika välillä. Nyt kun yrittää googlata tuota videoo, tulee vaan 2017 Irmaa ja muita myrskyjä ja tuota on vaikea löytää. Jos löydän kuitenkin niin linkkaan tänne, ihmisen vaikutuksen lisäksi luonto itsekkin vaikuttaa noiden määrään.

          • peikko763 sanoo:

            Tässä nyt on vähän pidempi pätkä, mutta jotain mainintoja tuosta
            http://www.air-worldwide.com/Publications/Presentations/2017-AIR-Hurricane-Season-Preview/

          • Jarno sanoo:

            Siis niinku oikeesti! Pitäiskö katsella ja ennen kaikkea kuunnella läpi 50-minuuttinen nettivideo, jonka äänenlaatu on huonompi kuin esikoululaisten kännykällä tehdyssä äänityksessä. Juu. Ei kiitos.

            Eli voisitko ystävällisesti esittää vaikkapa vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta? Jos asia on tieteellisesti merkittävä, sellaista varmastikin löytyy.

            Ja edelleen odotan sitä, mitkä ovat noiden esittämiesi (climate4you ja NOAA) datojen täsmälliset kuvaukset. Data ilman selitystä kun ei oikeasti kerro yhtään mitään.

          • Wade sanoo:

            Jarnolle tiedoksi, että peikko763 esittämät Pohjois-Atlantin käppyrät selostuksineen löytyvät fyysisen maantieteen emeritus professori Ole Humlumin ylläpitämältä verkkosivulta Climate4you.

            http://www.climate4you.com/SeaTemperatures.htm#North Atlantic (60-0W, 30-65N) heat content 0-700 m depth

          • peikko763 sanoo:

            No tuosta on netti pullollaan tiedettä, kun laitat googleen ”AMOC+hurricane activity”
            Löydät varmasti sellaisestakin julkaisupaikasta itsellesi artikkelin joka sopii sinulle.

            Jos ei tuo hurrikaanin tohtorin video kelpaa, niin en voi mitään. Ja 0-700m mittauksissa on argopoijumittauksia tehty vuodesta 2004 lähtien, sitä edeltävät ajat ovat rekosntrukstioita, eli täysin puhtaita arvauksia merien lämpösisällöstä.

            Tässä seuraavat 10v vielä voidaan nähdä vilkasta hurrikaanitoimintaa, mutta 2020-luvun lopussa tai 2030-luvun alussa veikkaisin, että 4-5 kategoriset hurrikaanit ja niiden määrät tippuvat alas kuin lehmänhäntä.

          • peikko763 sanoo:

            Tässä Jarno avuksi vielä linkki :
            https://www.google.fi/search?q=AMOC+hurricane+activity&oq=AMOC+hurricane+activity&gs_l=psy-ab.3…0.0.0.3070.0.0.0.0.0.0.0.0..0.0….0…1..64.psy-ab..0.0.0….0.gOKEzOAawKI

            Netti on tiedon kaatopaikka, kun etsii. Näyttäisi siltä tosiaan, että AMO ja sen taustalla oleva ”kone” AMOC on tärkein hurrikaanienkin luonnon oma säätelijä. AMOC kiertonopeus on tällä hetkellä tavanomaista nopeampi ja siksi Pohjois-Atlantikin on hyvin lämmin ja hurrikaanien syntyalue. 2020-luvun lopussa tai 2030-luvun alussa AMOC kiertonopeus on ennustettu hidastuvan luonnollisen syklisyytensä vuoksi.

          • Jarno sanoo:

            Wadelle tiedoksi, että climate4you ei ole vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu, vaan BLOGI! Minäkin voin kirjoittaa nettiblogiin mitä tahansa, mutta sillä ei ole mitään tieteellistä arvoa, kuten ei climate4you:llakaan.

            Ja Peikkoseni. Minun velvollisuuteni ei ole kaivaa Googlella informaatiota. Sinä esitit teteellisen väitteen. Ole hyvä ja esitä vertaisarviotu tieteellinen tutkimus, joka puoltaa väitettäsi. Jos et pysty, niin älä esitä väitteitä.

            Yritä ymmärtää, että blogit ja Google-hakujen tulokset eivät ole tiedettä. Yleensä vain mielipidekirjoituksia tai virheellisiä analyyseja oikeasta tieteellisestä tutkimuksesta. Joskus harvoin jopa saattaa löytyä kunnollista tietoa, mutta yhdenkin artikkelin tiedon laadun selvittämiseen menee yleensä jopa tuntitolkulla aikaa, joten mieluummin kannattaa lukea vain alkuperäisiä vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia.

            Yhdessä asiassa olet kyllä erittäin oikeassa. Netti on todellakin ”tiedon” kaatopaikka (oletan että vahingossa unohdit lainasmerkit sanasta ”tieto”). Mielummin sanoisin sitä kuitenkin ”tiedon” viemäriksi. Kaikki p*ska aina valuu sinne.

          • Väärä Kuitenkin sanoo:

            Nimenomaan juurikin kuten Jarno sanoi! Harvinaisen fiksu kommentoija täällä hän.

          • peikko763 sanoo:

            Luuletko Jarno että linkkaan sinulle jotain artikkeleita ? tuon videon jälkeen. Etsi ihan itse. Mistä minä tiedän mikä sinulle kelpaa ?

          • peikko763 sanoo:

            Sinulle on esitetty jo video, jossa hurrikaaniasiantuntija tohtori esittää tuon saman argumentin minkä minäkin :)
            Sinä teet itse argumentointivirheen :
            https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

            jos väität että AMOC ei vaikuta hurrikaaneihin sillä perusteella jos joku videon ääniraita ei ole mieltymyksiesi mukainen.

          • peikko763 sanoo:

            Tuota virhettäsi Jarno argumentissa voi kutsua tälläkin termillä :
            https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_hominem

            :) en linkkaa sinulle yhtään mitään, ennenkun itse argumentoit asiallisesti takaisin. Tarkoituksesi taitaa olla täällä kuitenkin enemmän henkilökohtaisuuksiin meneminen kuin itse asiasta objektiivinen keskustelu.

  5. TupuTii sanoo:

    Mistähän nämä nimet ovat saaneet alkunsa, ja milloin? Taifuuni lienee japaninkielestä?

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei!
      Hyvä kysymys, itsekin piti luntata tähän vastaus. Wikipedian mukaan sana on hyvinkin samanlainen kuin Kiinan, Japanin ja Korean taifuunia tarkoittava sana, mutta artikkelin mukaan englannin kieleen (ja varmasti myös suomen kieleen) sana on tullut Arabiasta, johon se puolestaan on tullut Kreikasta; Kreikkalaisen mytologian ”Typhon”-nimisestä myrskyihin assosioidusta hirviöstä. Hurrikaani-sanaan etymologia puolestaan löytyy Online Etymology Dictionaryn mukaan Espanjasta ja Portugalista.

  6. Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

    Joanna, ovatko trooppiset myrskyt lisääntyneet, vähentyneet vai pysyneet ennallaan mittaushistorian aikana?

  7. Jurmu sanoo:

    Eikös Mauri-myrsky 1982 ollut Debbie-hurrikaanin jäännös?

    • Masa sanoo:

      Ei käsittääkseni kokonaan. Taisi Deppien jäänteet voimistaa kehittyvää / olemassa ollutta matalapainetta.

  8. Toni sanoo:

    Todella kiinnostava artikkeli. Tästä olisi voinut lukea pidemmänkin jutun!

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.