Tuliko kesä jäädäkseen?

Julkaistu

Viime viikon perjantaista lähtien jossain päin Suomea on päivittäin ylitetty 20 asteen raja ja ensimmäinen hellepäiväkin on koettu. Maan etelä- ja keskiosassa vuorokauden keskilämpötila täyttää jo laajalti termisen kesän kriteerit ja pohjoisessakin kevät etenee kovaa vauhtia. Mutta tuliko lämpö jäädäkseen?

Länsi-Euroopan Omega-korkeapaine määrittelee Euroopan sään

Tämän kevään trendinä on useaan otteeseen ollut läntisen Euroopan tai Brittein saarten ylle muodostunut sulkukorkeapaine, joka on myös vaikuttanut pohjoisen Euroopan säähän ohjaamalla meille koillispuolitseen pohjoisesta kylmää ilmaa. Lähipäivinä uusi pitkäkestoinen korkeapaine on vahvistumassa Länsi-Euroopan ylle ja viikonlopun mittaan sen painopiste on vähitellen siirtymässä kohti Välimerta. Kylmänpurkaus käväisee lähellä Suomea loppuviikosta, mutta näyttäisi tällä erää suuntautuvan Suomen itäpuolelle.

Lähipäivinä on etelässä vielä melko kesäistä ja 20 asteen ylitykset ovat paikoin mahdollisia. Viikonloppua kohden ilmamassa on hieman viilenemässä, mutta etelässä pysytään yhä lähellä keskiarvoja tai hieman niiden yläpuolella. Pohjoisessa sen sijaan lumi- ja räntäkuurot yleistyvät torstain ja perjantain aikana, etelässäkin sää muuttuu vähän epävakaisempaan suuntaan, mutta sateet sentään pysyvät vetenä. Viikon viilein päivä näyttäisi olevan lauantai, jolloin valtaosassa maata jäädään 5 ja 15 asteen välille, Lapissa on paikoin tätäkin viileämpää.

Omega-korkeapaine jämähtää läntisen Euroopan ylle. Yltääkö helle Suomeen saakka sunnuntaina?

Sunnuntaiksi helle lähestyy Suomea

Länsi-Euroopan korkeapaine pyöräyttää länsipuolitseen viikonlopun aikana hyvin lämmintä ilmamassaa kohti Skandinaviaa, mutta vielä on epävarmaa, saako Suomi siitä osansa. Jos saa, niin näin kävisi todennäköisesti sunnuntaina. Tuoreimmissa ennusteissa helleilmamassa kulkee eteläisen Suomen yli kuitenkin vasta maanantain vastaisena yönä, mutta esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Ruotsissa on hellepotentiaalia sunnuntaipäivän aikana. Ennuste tarkentunee varmasti lähipäivien aikana.

Etelässä melko kesäinen sää näyttää jatkuvan ensi viikollakin, mutta pohjoisessa kevät etenee maltillisesti. Osassa Lappia lumipeite rajoittaa lämpötiloja kohoamasta korkeampiin lukemiin, sillä lämpöenergiaa kuluu lumen sulattamiseen. Toisaalta Lappiin virtaa aika ajoin koillisesta kylmempää ilmaa.

Etelään kesä on näin ollen nähtävästi tullut jäädäkseen, mutta pohjoinen vielä odottaa lämpimiä päiviään.

Värikäs auringonlasku Vaasassa 22.5.2017 (kuva: Matti Hietala)

63 vastausta artikkeliin “Tuliko kesä jäädäkseen?”

  1. Markus mikä estää Suomessa Blokkikorkean muodostumisen kesäaikaan syksyllä niitä sitten muodostuu ihan liiankin usein voisiko tänä vuonna vihdoin esim heinäkuusta alkaen muuttua tämä.

  2. Helteen arvuuttelu on nyt samanlaista, kuin että osuisko pitkäveto. Arktinen heijari näyttää tosiaan menevän aavistuksen ohi tällä kertaa, joten extreme -kylmyydeltä vältytään ainakin etelässä. Pohjoisen ”kesä”sää näyttää silti edelleen kevättalviselta.

  3. Näyttää aika pahalta täällä Jyväskylän seudulla, siis Keski-Suomessa, sateiden kannalta. Sama trendi toistuu viikosta viikkoon forecan sää-ennusteissa eli sunnuntain seutuvilla povataan to-pe-la-seutuville sateita, mutta vatuloidaan sitten pois, kun lähestytään reaaliaikaan. Näin on jatkunut koko kevään ja edelleenkin.

    Näyttää erittäin pahalta viljelyksien ja kasvustojen kannalta. 30 vuoden periodilla olen pannut merkille muutamien Päijänteen pienien latvajärvien vedenpintoja toukokuun puolivälissä. Tällä hetkellä ne ovat keskimäärin 50 cm matalammalla.
    Edelleenkin ihmettelen miten kunnon matalapaineiden muodostus on hiipunut tyystin ja miten ne voivat kiertää Keski-Suomen seudun? :)

  4. Yes, kiitos sulkukorkeapaineen saadaan vihdoin kesäinen keli tänne keskiseen Italiaan. Täällä on värjötelty alle 25 asteisissa keleissä, mutta nyt Forecan ennuste näyttää tylsän tappavaa aurinkoa ja +30 joka päivä tästä 10 päivää eteenpäin. Toivottavasti siitä vähän lämpöä Pohjolaankin irtoaa.
    Ennätyskuivaa on täällä ollut, luulin että Suomessa on sadetta riittänyt huolella, mutta ilmeisesti ei.

  5. Viikonloppuna viimeinen kylmeneminen ja kesä pääsee alkamaan. Ihan ok meininkiä sen jälkeen eli sopivan lämmintä ja vähäsateista.

    1. Mikä sinulle on sopiva minulle hautova +30 asteinen ja yölläkin lähellä hellerajaa. 2010 & 2014 oli timanttiset kesät niitä lisää

  6. Aika mutkittelevalta näyttää suihkuvirtaus. Eli mahdollisuudet on kuumimmasta ääripäästä kylmimpään. :) Ennustettavuus vaikeaa varmasi

  7. Kaiken ”poikkeuksellisesta kylmyydestä” vouhotuksen jälkeen voidaan todeta, että toukokuusta, samoin kuin huhtikuusta, muodostuu lämpötilan suhteen täysin normaali.

    Huhtikuun keskilämpötila 1961-90 oli 3,1 astetta. Vuonna 2017: 2,8.
    Toukokuun keskilämpötila 1961-90 oli 9,7 astetta. Tämän vuoden lukema tulee asettumaan hyvin lähelle tätä.
    (Arvot Kaisaniemestä)

    Tämä siis verrattuna siihen ilmastoon, joka Suomessa vallitsi 1990-luvulle asti. Sen jälkeen ilmasto on tietenkin lämmennyt niin voimakkaasti, että vuosi 2017 erottuu 2000-luvun muiden vuosien joukossa viileänä. Ainoastaan vuonna 2003 oli viileämpi huhti-toukokuu.

    Toisin sanoen, se mikä oli normaalia 20 vuotta sitten, on poikkeuksellisen kylmää nykyään.

    Siinä missä huhtikuut lähtivät lämpenemään jo 1990-luvun aikana, toukokuun suhteen taas vuosi 2000 näyttää olevan selvä vedenjakaja. Vielä 1990-luvulla oli useita toukokuita joiden keskilämpö alkoi 8:lla. On vaikea uskoa miten vielä vuonna 1999 toukokuu oli vain 8,0 astetta, kun nykyään tekee tiukkaa päästä edes 10 asteen alapuolelle. Jopa tällaisena vuonna kun toukokuun aikana on ollut parikin viikkoa ”poikkeuksellista kylmyyttä” ja somemyrskyily sen mukaista.

    1. Kylmyys osui 15.4-15.5 väliselle ajalle enimmäkseen, siksi kuukausitasolla poikkeamat eivät olleet niin suuria.

    2. Ja itseasiassa Kaisaniemessä toukokuun poikkeama on aika pieni, katso Ilomantsia tai Joensuuta.

    3. Mielenkiintoinen pointti tuo vertailu edellisten ajanjaksojen huhti-toukokuussa vallinneisiin olosuhteisiin.Mainitut kuukaudet ovat lämmenneet niin paljon viime aikoina,huhtikuut edellä että tämänvuotiset ovat tuntuneet jopa poikkeuksellisilta.
      Muuten mitä tulee koleisiin keväisin niin mainitsemasi vuodet 1999 ja 2003 olivat esimerkkejä siitä että koleaa kevättä voi seurata hellekesä.

      1. Yleensähän kylmä kevät seuraakin kylmää talvea, kun kunnollisena talvena pakkaset saattavat jatkua suurimman osan maaliskuusta ja jopa huhtikuussakin. Kesä on sitten taas ihan eri juttu.

        Ehkä poikkeuksellisin juttu tässä (Uuden ilmaston oloissa) viileässä keväässä olikin se, että se tuli lauhan talven perään, mitä ei ole tapahtunut kertaakaan 1990-luvun jälkeen. Tilastoissa pitää mennä vuoteen 1992 asti taaksepäin, ennen kuin löytyy samanlainen tapaus.

      2. 2003 oli hellettä heinäkuussa, muuten viileää ja sateista. 2013 olisi parempi esimerkki, kun kertaheitolla lämpeni toukokuun alussa ja lämpö myös pysyi pitkälle syyskuuhun asti. Vanha viisaushan on myös, että leutoa talvea seuraa viileä kesä ja kylmää talvea mantereisen kuuma kesä (ilman mitään tieteellistä perustetta toki). Mielenkiintoista onkin nähdä, jatkuuko jo neljän edelliskesän trendi lämpenevästä suunnasta loppukesää kohti eli (usein) koleaa alkukesää seuraava lämmin ja kesäinen elo-syyskuu.

  8. Tjaa. Sodankylässä taas saattaa olla kyseessä kylmin toukokuu 65 vuoteen, siinä ja siinä. Odotellaan nyt viralliset tilastot ja katsellaan mihin päädytään koko Suomen osalta.

    Huhtikuista puheenollen, ainakin Länsi-Suomessa 2000 -luvun trendi on jyrkästi viilenevä…

  9. Lumisateita odotellessa. Säämalleissa on yhä modernin lämpökauden asetukset, joten ne saattanevat yliarvioida seuraavan viikon lämpötiloja. Siinä on edelleen jonkinmoinen mahdollisuus extreme kylmyydelle myös etelämmäksi. Lapissa kärvistellään todennäköisesti juhannukseen asti kun 10 astetta ei meinaa millään ylittyä.

    1. Taidat nyt vähän liiotella, että jokin olisi muuttunut ja olisimme kääntyneet ”kylmään kauteen”..?

    2. Tuota extreme kylmyyttä minäkin kovasti odottelen. Edelleen paistaa aurinko ja lämpötila parissa kymmenessä, kuten jo yli viikon ajan.

      Päivittäiset ennusteet osuvat päinvastoin pääosin liian alas. Tänäkin vuonna on melkein järjestään voinut lisätä 2-3 astetta kaikkiin Ilmatieteen laitoksen ja Forecan ennusteisiin. Tämä päivä on hyvä esimerkki.

      Tietysti ei näin ole joka päivä, mutta selvä enemmistö päivistä.

  10. Ihmettelen täällä Jyväskylässä huhtikuusta (en muista mistä alkaen, sanoisin noin ) että joka päivä näkyy aurinkoa ja toukokuussa vain yksi päivä ei näkynyt aurinkoa. Toukokuussa yöuneni lyheni noin yli 1 tuntia, olen ihan varma johtuu auringosta. :)

    Olisi kiinnostavaa tietää miten muualla suomessa?

    1. Lisäys: (en muista mistä alkaen, sanoisin noin puolestavälistä)

  11. Mitä ilmeisimmin esim. Seinäjoella termisen kesän lämpösumma menee miinukselle ja laskeminen aloitetaan uudestaan ehkä 6.6. Näin ollen Etelä-Suomea lukuun ottamatta terminen kesä alkanee kun kesäkuuta on menty jo pitkälle.

  12. Terminen kesä siis ainakin pari viikkoa myöhässä vuosiin 1981-2010 nähden.

  13. Karmein skenaario näyttää toteutuvan. Useampi GFS ajo putkeen näyttää että ärhäkkä matala pyyhkäisee yllemme suoraan koillisesta ja kiskoo voimalla perässään arktista ilmaa. Huh.

    1. Kyllä geomagneettinen aktiivisuus on se, joka tarvitaan alas että tälläisiä kelejä tulee. Nyt kuukauden keskiarvo ap-indeksissä reilut 6, vastaavia lukemia ollut 2014 alkuvuodesta viimeksi.

  14. 2014 oli myös lämmin kesä täälläpäin. Onhan senkin kesän uusinta mahdollinen joskin epätodennäköinen 2006 tai 1999 on todennäköisempi

  15. Voi maajussit jo tämän kauden satonsa unohtaa, kyllä niin voimalla tulee Petterille terveisiä että ei mitään rajaa. Viileiden huhti-toukokuiden jälkeen aiemmin melko yleistä oli että kesäkuu oli lämmin, viime vuosina taas kuumat kesäkuut ovat olleet harvinaisempia, mutta nyt näyttäisi että huhti-kesäkuu jakso olisi yksi kylmimmistä kun kesäkuustakin on tulossa arktisen kolea.

  16. Miten sää voi olla näin perseestä kuukaudesta toiseen? Ei ollut talvea, ei kevättä, eikä näemmä kesääkään. Samaa sontaa aina vaan.

    1. Se on pötypuhetta että Suomessa olisi neljä vuodenaikaa!!!

      Eikä ole. Ei ole kevättä, ei ole kesää, eikä ole talvea!!! Vain syksy on! Ikuinen haikea syksy!!!!

  17. Seuraavan viikonlopun ennuste näyttää kyllä siltä, ettei voi olla tottakaan. Tiputaan moneksi päiväksi taas sinne +8C tasoon. Kesäkuussa.

    1. Tänne Länsi-Suomeen Forecan malli näyttää torstaipäiväksi nyt 5 astetta ja runsasta sadetta. Sateen osuessa yöhön lumipyry on mahdollisuuksien rajoissa. Tässä on nyt jännä rytmi kun muutaman tunnin pikakesät ja arktinen ilmamassa vuorottelevat. Elimistökään meinaa pysyä rytmissä, taas tuli kummallinen olotila kun yhtäkkiä lämpeni kesälukemiin.

  18. Hienosti alkaa kesäkuu, päivälämpötilat 10-12 astetta keskimääräistä alempia ekalla viikolla.

  19. Eikö tämä ilmaston lämpeneminen koskaan lopu?

  20. No eihän se tietenkään tullut. En pidä dynaamisesta säästä.

    Miksi Suomessa ei voi olla sään staattisuutta edes viikon verran. Olisi samaa säätä, mutta ei jatkuvaa vaihtelua. Jatkuva vaihtelu ei sovi minulle.

    1. Odota joulukuuhun, niin johan on staattista -> jatkuvaa sadetta ja lounaistuulta viikko toisensa jälkeen.

    2. Kelit ovat olleet sateisuuden osalta ainakin kovin staattista, eli sadetta ollut todella vähän.

  21. Toukokuuta on pari päivää jäljellä ja voidaan todeta, että sen keskilämpö vastaa muutaman kymmenesosan tarkkuudella keskiarvoa 1961-90. Mitään poikkeuksellista kylmyyttä ei koskaan ollutkaan, oli vain paljon porua ja vähän villoja.

    Tänäänkin paistaa aurinko ja lämpötila hipoo 20 astetta, kuten melkein joka päivä n. puolentoista viikon ajan. Menneet sukupolvet olisivat olleet täysin tyytyväisiä tällaiseen ilmaan tähän aikaan vuodesta. Mutta valittajille ei tietysti mikään riitä.

    1. Ihmeellistä vinkumista täällä. Viimeksi 2015 toukokuu oli tätä vuotta kylmempi, eli ei mitään ihmeellisen kylmää, vaikka näistä kirjoituksista voisi niin päätellä.

      1. Pääkaupunkiseutu ≠ koko Suomi
        http://models.weatherbell.com/climate/ncep_cfsr_europe_t2m_anom.png

        Katsokaahan vähän kartasta miltä näyttää koko Suomen tilanne.

        1. Toisaalta Etelä-Suomikin on Suomea. Jos nyt valtioiden rajat yleensäkään ovat merkityksellisiä tässä tarkastelussa.

          Ja miksi Etelä-Suomessa on aina suhteellisestikin lämpimämpää kuin pohjoisessa? En tiedä mistä johtuu, mutta näin tuntuu olevan lähes aina.

          1. Se johtuu siitä kun kylmänpurkaukset ovat olleet ajallisesti vain muutaman päivän kestoisia. Eteläsuomi vaatii viikkojen pituisia kylmänpurkauksia muuten kylmä ilma ei ennätä sinne asti. ItäSuomessa sen sijaan kylmä ilma tulee nopeasti ja myös Pohjoisessa.

            Toukokuun kylmänpurkauksessakin huomasi, että aika monta päivää sai tuulla pohjoisesta että se tuntui Helsingissä asti. Kun taas lämpöisenpurkauset ennättävät tietysti Etelään aikaisemmin ja keli toukokuussa on ollut vaihtelevaa.

            Epäilisin että tästä johtuu tuo.

      2. Kolumbiassa vai missä? Suomenmaassa saattaa paikoin tulla kylmin toukokuu vuodesta 1961 alkaen. Kun lisukkeeksi lyödään jäätävä huhtikuun loppupuolisko, niin tuloksena on hitain kesäntulo kenties sitten vuoden 1867.

        Näin siis kun koko Suomi huomioidaan.

      3. Sanopa muuta. Tällaiset kylmänpurkaukset liittyvät ohimeneviin matalapaineisiin, eivätkä ne koskaan kestä muutamaa päivää pidempään. Nytkin näyttää siltä, että tulossa oleva viileä jakso kestää vain muutaman päivän ja ensi viikolla on taas 20 astetta lämmintä.

        Paljon porua ja vähän villoja, kuten jo aiemmin sanoin.

    2. Pää pois Helsingin asvaltoidusta virtuaalitodellisuudesta.
      Eilen oli 10 astetta täällä Itä-Suomen suunnalla ja tänään korkeimmillaan 14, mikä on kehno aurinkoiselle päivälle alle kuukautta ennen juhannusta.
      Ja huominen taas pilven alla näyttäisi menevän siihen 10 asteeseen.
      Itse asiassa parviajo (ensemble-meterogram) näyttää yksimielisesti samaa todella kylmää ilmamassaa viikoksi eteenpäin:
      https://www.puuppa.org/~boogie/gfs/
      850 hPa spagetti-plotteja taas voi katsella vaikka täältä:
      http://old.wetterzentrale.de/topkarten/fsenseur.html

      Ja miksikäs vertailukeskiarvoon kelpaa vain tuo väli?
      (sopivan tilaston saaminen?)

      Katsotaanpas sitten siihen menneiden sukupolvien aikaan:
      Kunnollisen kesän vaativa kiva ”pikku”pörriäinen herhiläinenhän oli aikanaan yleinen koko Etelä-Suomessa ollen runsaimmillaan ennen sotia ja niiden aikana.
      Sen jälkeen kesien kylmeneminen harvinaisti sen ja lopulta hävitti tuohon vertailujaksoosi mennessä ja vasta vuosituhannen vaihde toi sen takaisin Kaakkois-Suomeen.

      Muutenkaan luonto ei oikein ole samaa mieltä teidän ”keskiarvoistajien” kanssa säästä.

      http://www.perceptions.couk.com/damned_lies.html

  22. Entäpä jos jatkossa pohjoisen ilmavirtaukset yleistyvät tai muuttuvat ilmastomuutoksen takia enemmän kuin pysyviksi?
    Sanotaan kuin entisen suutarin mainoksessa oli: ”Kenkään ei saa täällä pysyvää paikkaa”. :)

  23. Myrskyisät terveiset Moskovasta kaikille säähavainnoista kiinnostuneille.
    Tämänpäiväinen myrsky oli mieletön: autotalleja (peltisiä) lenteli, kattopelleistä puhumattakaan, ja isoja puita rymähteli poikki tuosta vaan. Oli aivan sattumaa, kuka jäi jonkun kaatuvan/lentävän esineen alle.Käveleminen vastatuuleen oli suuri ponnistus. Koko myrsky kesti noin 15 minuuttia. Juuri äsken TV-uutisissa varoittivat uudesta hurrikaanin mahdollisuudesta yön aikana.
    Mitään lähelläkään tällaista en ole ikinä kokenut Suomessa enkä täälläkään.Kuolonuhreja on toistakymmentä.
    Säätiedotuksessa kerrottiin tuulen puhaltaneen yli 100km/h. Onkohan se mahdollista ?

    1. Hurrikaania nyt ei varmaankaan ole ollut..:) Paikallinen syöksyvirtaus tai trombi korkeintaan. 100 km/h ei ole kovinkaan erikoinen syöksyvirtauksen tai trombin puhallusnopeus, eli noin 28 m/s.

    2. Tornadoissa nousee tuulen nopeus jopa 400 km/h. Ole kiitollinen ettei Moskovassa ole tornadoita kuten on Yhdysvalloissa.

      1. Kyllä on tasan tarkkaan Venäjällä tornadoja, kuten muuallakin Euroopassa ja Suomessakin.
        Ne vain ovat selvästi harvinaisempia ja yleensä paljon heikompia kuin Yhdysvalloissa.
        Historian aikana isoimmat tapaukset ovat tappaneet satoja ihmisiä Euroopassakin.
        Venäjän kuumat ilmamassatkin ovat juuri sopivaa ”polttoainetta” voimakkaille ukkosille.
        https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_European_tornadoes_and_tornado_outbreaks
        https://en.wikipedia.org/wiki/1984_Soviet_Union_tornado_outbreak

        Suomen voimakkain tunnistettu tornado oli F4 jälkien perusteella.
        http://yle.fi/uutiset/3-6241289
        Tuoreempina niitä on ollut esim F3 Mikkelissa 1998 ja sitten Kontiolahdella 2004.
        http://ilmatieteenlaitos.fi/suomalaisia-trombitapauksia
        http://www.panoramio.com/photo/1078321
        http://www.panoramio.com/photo/1078369

        Venäjältä tulleessa oikean kesän ilmamassassa (niitä harvoja idästä tulevia hyviä asioita) ne Asta ja Veerakin sattuivat.
        https://www.youtube.com/watch?v=gVvmIqciDJs
        https://www.youtube.com/watch?v=btnjxTEX9mg
        https://www.youtube.com/watch?v=RWNj5Z01Xoc

    3. Hurrikaaneja ei ole Moskovan tienoilla.Nehän syntyvät lämpimien valtamerten alueilla.Atlantilla puhutaan hurrikaaneista,Intian valtamerellä trooppisista sykloneista ja Tyynellä valtamerellä taifuuneista.Nämä 3 tarkoittaa samaa.Sensijaan kyseessä on varmaan ollut voimakas trombi tai syöksyvirtaus eli samankaltainen juttu kuin tornado Jenkeissä.Moskovan tienoilta ne kovimmat trombi meillekin tulevat.

  24. Eiköhän tämä ole viimeinen heijari pohjoisesta ja lämpenee pidemmäksi aikaa. Jetin dynamiikka suosii nyt myös pidempää poutajaksoa kun askelmerkit osuvat. Tuskinpa kuitenkaan kuukautta kauempaa menee kun seuraavan kerran napsahtaa arktiselta.

  25. Kiitos Masalle ja Lintujen puolesta-nimimerkille valistuksesta. Täällä puhuttiin ”hurrikaanista”, siksi käytin sitä sanaa.
    Kuolonuhrien määrä sen kuin vaan nousee, joten ihan onnellinen ei voi olla, vaikka tornadot puuttuukin.
    Käsittämätöntä tuollainen 400km:n tuulennopeus. Johan siinä luulisi vuortenkin vapisevan.
    Itse mietin myös sitä, jotta missähän kaikki juuri saapuneet pääskyset ym. linnut ja luontokappaleet tuollaisen myrksyn aikana piileskelevät .
    Lohduttomia ovat monet puistobulevardit näin myrskyn jäljiltä.
    Rauhallisempaa kevättä toivotaan.

  26. Seinäjoelle nähdään päivän ylimmäksi perjantaina 5 astetta. Se on extremeä se.

  27. Ja siihen vielä höysteeksi pohjoispuhuri, niin eihän voi kesäsää enää huonommaksi mennä. Eihän?

    1. No sanotaanko että ihan poikkeuksellinen lämpötila tuo on. Kylmällä 1800-luvulla tuollaisia ylimpiä lämpötiloja on nähty myös kesäkuussa ja ihan Etelä-Suomessakin asti :
      http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906059721494_uu.shtml

  28. Katos, perjantaina meinaa räpsiä räntää täälläkin. Saataisko vielä maa valkeaksi jossain päin etelämpänäkin?

  29. Kesäkuun 10. päivän tienoilla Suomi olisikin sitten GFS:n mukaan kutakuinkin Euroopan kuumin paikka! Kuuluisi ihan hyvin settiin -. ja tuostahan se ehtii taas juhannukseksi jäätyä.

  30. No niin, tulihan se sieltä! Ainakin Kuusamossa toukokuu oli kylmin ainakin 67 vuoteen! Ja lisää tulee…

    Ilmatieteenlaitos voisi rohkeasti vaan hehkuttaa, vai mikä on?

  31. Ja jos tarkastelujaksoa laajennetaan esim. 15.4-31.5, niin kyllä tuon jakson kylmyydelle pitänee monin paikoin hakea vertailukohtaa vuodesta 1867.

    Kyse oli siis aivan poikkeuksellisesta keväästä ja vahva osoitus Auringon aktiivisuuden vaikutuksesta ilmastoomme!

    Kesässä taas ei ole niin paljon mielenkiintoista, mutta tulisko elokuussa hallat 1867 tapaan? Toivotaan kuitenkin hellettäkin, muuten ei pää jaksa seuraavaa talvea.

    1. Huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin 16.4.-15.5. oli Helsingissä kylmin vuoden 1980 jälkeen. Kevään 1867 kylmyydestä jäätiin vajaaksi suunnilleen 4 astetta jos oikein muistan.

      Päivittäiset tiedot on ladattavissa Ilmatieteen laitoksen avoimen datan palvelusta. Helsingistä 1844 alkaen. Palvelu on kyllä aika vaikeakäyttöinen, mutta toimii sitten kun sen oppii.

      Myös osoite http://suja.kapsi.fi/fmi-tilastot.php?kuumoodi=true

      auttaa. Sivusto näyttää olevan jonkun kiinnostuneen kansalaisen tekemä käyttöliittymä Ilmatieteen laitoksen tietokantaan. Sieltä tosin ei saa aikasarjoja exceliin tms, vaan voi vain katsella visuaalisesti.

      Kainuussa tämä mennyt toukokuu oli poikkeuksellisen kylmä, sitä ei käy kiistäminen.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.