Kesä saapuu: ensimmäinen hellepäivä mahdollinen loppuviikolla

Julkaistu

 

Vielä tällä hetkellä ulos katsoessa maisema ei ole kovin toukokuinen; ruoho jo vihertää monin paikoin, mutta valtaosa puista on vielä paljaina. Kasvukausi ei ole kunnolla päässyt starttaamaan, mutta uskokaa tai älkää: viikon päästä näyttää jo ihan erilaiselta!
Edellisessä tekstissä puitiin Lapin myöhästynyttä kevään alkua, mutta tässä kirjoituksessa hypätäänkin jo suoraan kesään. Viikonloppuna osaan Suomesta leviävä kesäisen lämmin, jopa helteinen ilmamassa, saattaa käynnistää kertaheitolla termisen kesän (vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi 10 asteen yläpuolelle) ainakin maan etelä- ja keskiosassa. Tilastojen valossa meteorologinen kesä alkaisikin tällä viikolla tyypillisesti maan eteläosassa ja toukokuun loppuun mennessä jo Pohjois-Karjala – Oulu -linjan eteläpuolella. Tällä viikolla saavutettaneen muutamakin kesäinen merkkipaalu: vuoden ensimmäinen 20 asteen ylitys (perjantaina) ja mahdollisesti vuoden ensimmäinen hellerajan ylitys (lauantaina).

Voikukkia kevätauringossa (kuva: Matti Hietala)

Pilviä ja sateita ennen lämpenemistä

Suihkuvirtauksen reitin muuttuminen ja Etelä-Euroopasta Suomeen kurottava korkeapaine mahdollistavat lämpenemisen loppuviikosta. Reilun kuukauden ajan Pohjois-Eurooppaa piinannut Pohjoisnavan hyytävä ilmamassa on enää pian vain muisto. Tiistaina lämpötila kohoaa vuodenaikaan nähden melko tyypillisiin lukemiin: etelässä 10 ja 15, pohjoisessa 5 ja 10 asteen välille. Päivä on melko aurinkoinen. Keskiviikon ja torstain aikana lämpenemisen etureunalla Suomeen saapuu lounaasta annos kosteampaa ja epävakaisempaa säätä. Keskiviikkona koko maassa esiintyy ajoittaisia sateita, torstaina on jo poutaisempaa ja lämpimämpää, joskin yhä melko pilvistä. Tässä vaiheessa lämmin ja kesäinen ilmamassa yltää jo Ruotsiin, missä ylitetään 20 astetta. Ja sieltä se raivaa tiensä myös Suomeen viikonlopuksi.

Viikonloppuna osa maasta kesäisen lämmin

Perjantain aikana korkeapaineen alueen lasketaan yltävän etelästä myös Suomen päälle. Voi olla, että yksi reippaampi sadealue kulkee vielä maan pohjois- ja itäosan yli, missä perjantai onkin kolea päivä, mutta maan länsi- ja eteläpuoliskolla tämän vuoden ensimmäinen 20 asteen ylitys on mahdollinen. Lauantain aikana eteläisen Suomen päällä on helleilmamassaa: aurinkoisessa ja heikkotuulisessa säässä lämpötila voi kohota hellelukemiin eli yli 25 asteeseen. Lämmin sää saattaa asettua maan etelä- ja keskiosan ylle useammaksi päiväksikin – tällä hetkellä kesäisiä lukemia riittää ennusteissa vielä ensi viikollekin.

Yhtenä merkittävänä epävarmuustekijänä viikonlopun ennusteessa on korkeapaineen pohjoispuolelle muotoutuva ilmamassojen rajavyöhyke ja sen lopullinen sijainti. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että raja lämpimän, aurinkoisen kesäsään ja epävakaisemman, koleamman kevätsään välille asettuu viikonvaihteessa Oulu – Kaakkois-Suomi -linjalle. Tällöin maan etelä- ja länsiosassa olisi perjantaista lähtien useampana päivänä kesäisen lämpimiä ja aurinkoisia, paikoin jopa helteisiä päiviä, kun taas idässä ja pohjoisessa on aika ajoin jopa 10-15 astetta viileämpää. Ilmamassojen väliin syntyvän aaltoilevan rajavyöhykkeen sijainti tulee vielä varmasti lähipäivien ennusteissa tarkentumaan ja samalla myös se, kuinka pohjoiseen ja kuinka pitkäksi aikaa lämpöä riittää. Nyt näyttäisi kuitenkin todennäköiseltä, että terminen kesä pääsee starttaamaan kuta kuinkin ajallaan maan eteläosassa viikonlopun aikana. Kylmempää ilmaa on kuitenkin heti maamme koillispuolella, joten tarkkaillaan tilannetta!

Viikonloppuna Suomi on kylmän ja lämpimän rajamailla. Todennäköisesti lämmin ilmamassa yltää maan etelä- ja länsiosaan useammaksi vuorokaudeksi (kuva: Pivotal Weather, GFS-malli, 850 hPa anomalia)

46 vastausta artikkeliin “Kesä saapuu: ensimmäinen hellepäivä mahdollinen loppuviikolla”

  1. Olisiko Markus nyt mahdollisuus vihdoinkin saada sellainen tilanne että ensin kaikki talvikuukaudet on tavanomaista lämpimämpiä ja sitten kaikki kesäkuukaudet. Edellisestä kerrasta 44 uuvuttavan pitkää vuotta. Voisiko myös vihdoin kolmen paskasyksyn (ei koske timanttista marraskuuta 2015) jälkeen tulla oikea syksy eli ei mitään korkeapaineita loka-marraskuulle vaan sitä ihanaa synkkää, lauhaa ja erittäin sateista säätä ilman toivoakaan auringosta sitä on ollut liikaa kolmena edellis”syksynä” varsinkin lokakuussa. Näin tulisi kylmä ja talvinen helmikuu

  2. Nytpä Markus menit lupaamaan melkein kuun taivaalta kaikelle kansalle. Uusin GFS -väritys näyttää että mentäisiin sittenkin 1867 kässärin mukaan, eli 23. päivä Mr. Arctic tinttaisi taas heijarin vastapalloon – ja yöpakkaset palaisivat lähes koko maahan, eivätkä lumi- tai räntäsateetkaan olisi mahdottomuus. Laskennat toki heittelee melkoisesti, joten ei tuotakaan vielä varmaksi voi julistaa, mutta skenaario on edelleen olemassa!

    1. Ei lyö noin kylmää kuviota Kesä tulee jäädäkseen kuten 2010

    2. Onko peikko alkanut tehdä omia gfs-karttojaan? Vai mihinköhän ajoon perustuu Leonen käsitys?

    3. Niinhän se meneekin kässärin mukaan ?
      http://www.swpc.noaa.gov/products/usaf-45-day-ap-and-f107cm-flux-forecast

      Geomagneettinen aktiivisuus laskee 22.5 ja sitten viilenee.. Mutta meneekö se noin sitten, jää nähtäväksi. Itse en odota auringolta kovin suuria vaikutuksia kesälle, lähinnä tuulet voi jumittaa samasta suunnasta pitkään kuten 2010.

  3. Hieman ihmettelen taas meteorologin ihannoivaa käsitystä helteiden ja lämmön saapumisesta. On esimerkiksi aika yleisesti tunnustettu tosiasia, että myöhäinen kevät on parempi luonnon kannalta kuin hyvin aikainen. Voisi myös ajatella, että mm. viljelysten kannalta myöhään venyvä kevät pienentää esim. hallan riskiä. Klikkiotsikoiden perässäkö näitä kirjoitellaan vai minkä? Objektiivisempi näkökulma näihin blogikirjoituksiin olisi siis suotavampaa. Osalle meistä kuitenkin kylmä kevät ja myöhään viipyvät hankikelit ovat hyvin mieluinen vaihtoehto.

    1. Sateista ja lauhaa syksyä odotellen edellisestä minua tyydyttävästä aikaa 11 pitkää vuotta

    2. Viljelijät toivovat aikaista kevättä, koska raskaat traktorit eivät muuten pääse ajoissa pellolle. Paikoin on vielä routakin maassa.

  4. Tulee yhden päivän pikakesä, sitten GFS ennakoi lumipyryä, ilmamassa jäähtyy pohjoisvirtauksessa ja siihen sekaan ärhäkkä matala, niin luntahan sieltä tulee ainakin yöllä. Ylä-Kainuussa edelleen lähes 80 cm lunta, joten kasvihuone on rikki.

    Intiaanikesä tunnetaan, mutta olisko tämä sitten eskimokesä?

    1. Voisitko laittaa lähteitä näille? Onko nuo GFS:t jostain helposti nähtävissä? Tosin onhan ainakin P-Suomen ennusteissa viitteitä kylmenemisestä ensi viikolla, mutta sen verran raflaavia väitteitä esität, että olisi mukava itsekin tarkastella niitä :)

      1. Esim. Wetterzentrale löytyy GFS -karttoja. Johdonmukaisesti ne on viime ajat ennakoineet uutta kylmänpurkausta.

      2. Ja lunta voisi tulla nimenomaan pohjoisessa, mutta myös etelässä mikäli tuossa kehittyisi riittävän syvä matala.

  5. Nyt on jo hehkutusennustetta reivattu sen verran, että vielä yhdeksi päiväksi uskalletaan luvata Helsinkiin +15C.
    Että semmoinen helleaalto.
    Tulevat päivät kylmempiä. En mene ennen juhannusta +20C rikki Kaisaniemessä.

    1. Toista se oli kun Erkki Nysten lateli ennustetta, siinä ei liikoja innostuttu. Mutta joo, jos jetti on tuollaista spagettimössöä, niin eipä siitä pidempiä helleaaltoja seuraa. Korkeintaan tuollaisia lyhyitä tuulahduksia. Auringon pinta on lepotilassa edelleen, joten jetti ei saa siltä suunnalta apuja, jotta voisi ryhdistäytyä. Kannattaa nauttia näistä pikakesistä, muuta ei välttämättä tule tarjolle.

      Reilu kuukausi aikaa juhannukseen, koivuissa ei juuri lehdentynkää näy. Jännäksi menee.

  6. Viimeiset kymmenen vuotta olen ihmetellyt täällä Keski-Suomessa, Jyväskylän seudulla, että mikä on syynä ettei tänne osu laajoja ja syviä matalapaineita, jotka toisivat kunnon oikeita sateita. Jostain syystä nytkin luvatut sateet jäävät, jos yleensä tulevatkaan, aivan mitättömiksi ripsuiksi Petri Takalaa lainaten. Jopa ukkoskuurojekin aikaan saattaa tulla tuulen mukana vain muutama sadepisara ja se on sitten siinä.

    Aikoinaan ainakin 10-20 vuotta sitten saattoi sataa jopa koko päivän tai ainakin puoli päivää yhteen pötköön ja toivottuja kevät- ja kesäsateita saatiin kasvun ja viljelyn kannalta riittävästi.
    Juuri tälläkin hetkellä toivotut pohjavedet ovat nippa nappa sulamisvesistä johtuen keskimääräisissä korkeuksissa eli viimeisten 30 vuoden lukemissa, mutta nyt jo pitkään jatkunut kuivuus ja kasvuston voimistuminen pudottaa lukemat ilman sateita normaalista.
    Olen oikein pannut merkille, että Jyväskylän ympäristö noin 50 km:n säteellä ohjaa jostain syystä matalapaineet aika usein ohi. Joten kysyn nyt, että mistä tämä johtunee? Onhan Jyväskylän seutuvilla kylläkin korkeita mäkiä, mutta tuskin se on ainoa syy. Jotkut vanhan polven ihmiset epäilivät vuorien malmipitoisuuksia, jotka ohjailisivat ukkosia muualle ja täällä on seutuja, joissa harvoin ukkostaa.

  7. Jahas, täälläkin korkein tarjous viikonlopulle kuihtui jo 22 –> 18, lopulta on varmaan 15.

    Jäin tuossa miettimään miksi esimerkiksi Daltonissa 1800 -luvun alussa koettiin kevään jyrkkä transitio kylmempään, jota tuolloin kesti parikin vuosikymmentä. Samoin mietin vuosia 1867 ja 2017. Kaikkia yhdistää samankaltainen tilakehitys Auringon aktiivisuudessa, eli tämä tapahtuu matalan jakson jälkeisesessä minimissä.

    Syntyi sellainen ajatus, että olisikohan tuossa jetin dynamiikassa joku tietty raja-arvo, kuinka paljon UV:ta tarvitaan, jotta se pysyy ruodussa? Eli jos UV putoaa kriittisen tresholdin alle, niin jetti lysähtää spagettimössöksi.

    1. Nythän AO-indeksi ja NAO-indeksi lähtivät nousuun, kun geomagneettinen aktiivisuuskin nousi viime päivinä ja auringontuulet nopeutuivat ja heti on eteläinen tuuli täällä.

      Ennusteen mukaan 22.5 tuo palautuisi taas hiljaisemmaksi kun koronanaukot kääntyvät maapallolta pois päin.

      Vielä ei olla Daltonin aktiivisuudessa magneettisesti, magneettikenttäkin on jotain n. reilut 4nT tällä hetkellä. Daltonin minimissä syklin maksimissakaan ei päästy edes 3nT:laan.. eli maksimissa geomagneettinen aktiivisuus oli vastaavaa mitä 2009-2010 minimissä.

  8. Kohtuullisen varmasti joudutaan lämpöisen tuulahduksen jälkeen arktiseen ilmamassaan ja valkoisen sateen uhka säilyy. Näin tuumii uusin GFS.

  9. Termisen kesän alkaminen edes eteläisessä Suomessa ei ole vielä kirkossa kuulutettu. Näyttäisi, että varmuus siihen saadaan vasta kesäkuun puolella. Kylmä jakso saattaa nollata lämpösumman laskennan.

  10. Ja valitettavasti kevätviljojen kylvö ainakin Vaasa-Joensuu linjan pohjoispuolella vaikuttaa laajalti mahdottomalta, ellei ihmettä satu kesäkuun alkuun.

  11. On muuten iso gappi ilmatieteenlaitoksen ja forecan ennusteiden lämpötiloissa ensi viikon loppupuolelle…

    1. Tänne läntiseen Suomeen samoilla linjoilla. Tuossa on vähän hakua milloin tuo kylmeneminen alkaa kunnolla. Se on vähän siirtynyt eteenpäin GFS -puolellakin. Nyt sekä FMI ja GFS näyttäisi että torstai-perjantai.

    2. Jos tuo jetti asemoituisi Keski-Eurooppaan, niin varmaan se kuitenkin olisi mukavempaa kuin Skandinavian päällä. Olis ainakin kuivempaa vaikkei lämpötiloilla juhlita.

  12. Itse katselin keskisempää suomea. Esimerkiksi Tampere helatorstaina, Foreca 13 astetta ja Ilmatieteenlaitos 19 astetta.

  13. Joo tilanne on tuolloin aika sekavan oloinen nyt laskettuna. Ylipäätään tällainen suursäätila tekee paikkakuntakohtaisen ennustamisen hemmetin vaikeaksi jo muutaman päivän päähän.

  14. Moro! Kysymys ei olennaisesti liity tähän blogikirjoitukseen, mutta omasta mielenkiinnosta kysyn, että mistä johtui kesän 2006 pitkä ja kuiva poutainen jakso? Jämähtikö sulkukorkea koko kesäksi Suomen ylle vai mistä oli kyse? Tämä kyseinen kesähän on ilmeisesti kaikkien aikojen kuivin esimerkiksi Kaisaniemessä vuodesta 1845 lähtien.

    1. Näytti jetti menevän tosi pohjoisessa ja Skandinavia kuului pitkät tovit samaan ilmamassaan Pohjois-Afrikan kanssa. Nyt on tyystin eri tilanne, jetti blokkaa lämpimän ilman Afrikkaan.

  15. Vielä yksi kylmä jakso ja sitten kesä päässee todenteolla alkamaan. Näillä askelmerkeillä kesällä on mahdollisuudet pitkiin aurinkoisiin poutajaksoihin joiden välissä saattaa hetkellisesti olla viileämpää. Elokuulla vaanii halla.

  16. Terminen kesä saattaa alkaa esimerkiksi Tampereella, mitenkään varmaa se ei kuitenkaan ole. Sen sijaan esimerkiksi Seinäjoella ei juuri ole toivoa, että terminen kesä alkaisi toukokuussa. Keskisessä Suomessa terminen kesäkin siis alkanee useita viikkoja myöhässä.

  17. Uusin GFS laskee tuon kylmän jakson piinallisen pitkäksi. Ilma virtaa taas suoraan navalta, ja yöpakkaset valuvat lähes koko maahan. Surkea tilanne kylvöjen kannalta kun oraat ruskistuvat samantien.

    1867 käsikirjoitus pitää edelleen hämmästyttävästi. Silloin kylmyys palasi 23.5., nyt pari päivää myöhemmin.

    1. Vuonna 1867 siinä 23. päivän tienoilla sää itse asiassa lämpeni toukokuun lopulle ja siitä alkoi koko toukokuun lämpimin jakso.

      http://suja.kapsi.fi/asema-kuukausi.php?aika=1867-05-01&asema=100971

      Laimeaahan tuo lämpeneminen toki oli. No, Kaisaniemessä yöpakkaset jäivät taakse seuraavan syyskuun loppupäiviin asti ja päivälämpötilatkin nousivat toukokuun lopulle, yksi +15 asteen päiväkin tuolloin nähtiin.

      En itse näe ainakaan tässä toukokuussa juurikaan vuoden 1867 kaltaisuutta. Sitten jos juhannuksena on lähemmäs +30 astetta hellettä, niin sitten ollaan vuoden 1867 kaltaisessa tilanteessa. Ainakin jokainen 2000-luvun juhannus jää selvästi juhannusviikonlopun 1867 lukemista.

      1. Tuon mukaan toinen kylmänpurkaus oli noin 20.5-28.5:

        http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2000_36_1-2_069_jantunen.pdf

        Kuun alussa ollut kylmänpurkaus tapahtui lähes identtisesti 2017 ja 1867. Myös ilmanpainejakaumat ovat hyvin samankaltaiset ja kummankin kuukauden keskilämpötila on huomattavan alhainen.

        Ei kai nyt juuri enempää samankaltaisuutta voi olla?

    2. Vuoden 1867 kevät on myös siinä mielessä vähän huono mittari, että se oli poikkeuksellisen kylmä jopa 1800-luvun ilmasto-olosuhteisiin nähden. Esim. Tampereella jäänlähtö tapahtui 17. kesäkuuta, kun minään toisena vuotena jäänlähtö ei mennyt ”edes” kesäkuun puolelle asti. Toki silloin oli yleisesti ottaen vilpoisampaa kuin vaikka 1900-luvulla, mutta vuoden 1867 tapahtumat eivät silti mielestäni sovi kuvaamaan sen ajan ilmastoa realistisesti.

      1. Ei tässä tuosta ole kysymys vaan siitä, että 1867 ja 2017 tarjoavat hyvin samankaltaista settiä joita yhdistää Auringon aktiivisuuden tila.

  18. On tuo uusin GFS kyllä murheellinen, kesäkuun alussa 20 astetta ylittyisi vain jossain Välimeren suunnalla. Nyt tarvittaisiin kiireesti vähän sähinää Auringon pinnalle, jotta jetti sais potkun persuuksiin.

    1. Daltonin miniminhän kesät olivat nykyistä lämpöisempää aikaa, mutta taas talvet olivat ankaria.
      https://datamarket.com/data/set/1loo/average-monthly-temperatures-across-the-world#!ds=1loo!1n6s=1ga&display=line

      Esim. tuollaisia yli +22C heinäkuita ei ole esiintynyt Vaasaassa lähellekkään nykyään. Hyvä jos nykyään päästään edes kuumana kesänä +20C keskilämpöihin Vaasassa.

      Eli hiljainenhan aurinko tarkoittaa aika mantereisia kesiä tänne..

      1. Periaatteessa näin. Ihan samanlailla kun näin keväällä pohjoiset heijarit jylläävät, niin myös itäiset tulevat kyseeseen myöhemmin. Oireyhtymä tarkoittaa sitä, että länsi- ja etelävirtaukset joutuvat vähemmistöön. Tuloksena aikaiset, kylmät ja pitkät talvet, sekä lyhyet ja paikoin ihan lämpimätkin kesät. Myös sademäärät pienenevät.

        1. Tuossa oli myös Syksyt lämpimämpiä. Sateet tulisi tuossa silloin kun kuuluukin eli syksyllä. Lokakuut näyttää tuossa muuten aikas mukavilta kun vertaa kolmeen aiempaan katastrofiin.

      2. Vaikuttaa että Daltonin minimi oli Suomessa itse asiassa aika jees. Räntätalvia ei halua kukaan.

  19. Katsopas uudestaan. Fluxit painelee aika hienoon alamäkeen 4.6. Ja mitäs gfs siitä eteenpäin näyttää taitaa tulla lämmintä. Veikkaan että kun 074 yli mennään tulee atlanttista ilmaa kun sen alle tulee Mr. Siperia ja tarjoilee hellettä.

  20. Tuleva kylmänpurkaus näyttää mielenkiintoiselta, mutta jääkö se enemmänkin pohjoisen puoliskon asiaksi, on vielä epävarmaa. Joka tapauksessa ainakin Lappiin näyttäisi taas tulevan melkoisen hurjaa settiä, eli lumipyryiltä ei vältyttäne. Jetti näyttäisi parkkeeraavan Suomen päälle, joten siinä alla voi lunta pyrytellä etelämpänäkin. Joka tapauksessa keskimääräistä selvästi kylmempää ja hyvinkin surkeaa kesäsäätä tulossa.

    1. taitaa Leone kylmänpurkauksetkin vahvistua lähivuosina melkoisesti, Golfvirran lämmöntuonti on romahtanut melkoisesti alas :

      http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/golfvirranpositio1.png

      http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/golfvirta_v3.png?itok=Ftz42-n-

      Auringonminimiin voi Jäämerenkin jäät vahvistua väliaikaisesti. Saadaan vihdoin tähänkin Atlantin lämpöisen vaiheen sykliin vaihtelua enemmän. Ei aina tarvi olla lämmintä.

  21. Myrskyisät terveiset Moskovasta kaikille säätilasta kiinnostuneille.
    Jopa oli myrsky ! Se kesti n. 15 minuuttia, ja oli todella kova. Tuuli oli sellainen, että käveleminen vastatuuleen vaati suuria ponnistuksia.Kattopeltejä lenteli, isoja puita kaatui rymisten kadun reunalta. Kuolonuhreja tuli, ja oli täysin sattuma, missä rysähteli. Jopa autotalleja (peltisiä) lenteli. Juuri TV-uutisissa varoitettiin, että uusi hurrikaani saattaa iskeä yöllä.
    Mitään lähelläkään tällaista en ole Suomessa enkä täällä kokenut. Uutisissa puhuttiin tuulen puhaltaneen yli 100 km:n tuntivauhtia. Onkohan se totta?

    1. onneksi en ollut Moskovassa, enkä mene. ei suomessa tuollaisia ilmoja esiinny

  22. ei sada lahdessa, jkv tuulee, pilvistä on

  23. Länsi-Pasilassa todella kaunis ilma tänään ,ainakin näin aamusta.Aurinko paistaa ja taivas on sininen. Keskuspuistoon on kiva lähteä lenkille tänään ,kesäkuun 4päivä.
    Olisipa joka päivä tällainen ! Päivää vain synkentää Lontoon iskut !

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.