Arktinen oskillaatio tuo kylmän pääsiäisen ja huhtikuun?

Julkaistu

 

Tämän hetken sääennusteiden valossa Suomeen ja pohjoiseen Eurooppaan on lankeamassa vuodenaikaan nähden sangen kylmä pääsiäisviikonloppu. Valtaosassa Suomea, Ruotsia ja Norjaa vuorokauden keskilämpötila on jäämässä nollan alapuolelle; Keski- ja Pohjois-Suomessa pääsiäisviikonloppuna on pakkasta yötäpäivää, mikä on tähän aikaan vuodesta melko harvinaista. Kaiken kaikkiaan voidaankin siis puhua jonkin sortin takatalvesta ja talvisesta pääsiäisestä. Mahdolliset sateet, pääsääntöisesti heikot kuuroluonteiset, ovat tulossa yksinomaan lumena alas, mutta pääsiäiseksi povattu lumipyry näyttää tuoreimpien ennusteiden valossa jäävän Suomen eteläpuolelle.

Arktisen oskillaation (AO) vaikutus Suomen säähän

NAO- ja AO-indeksi eli eri leveysasteiden välistä ilmanpaineanomaliaa kuvaavat parametrit kulkevat vahvasti käsi kädessä ja vaikuttavat olennaisesti myös Suomen säähän. Keskitytään tässä tarkastelemaan arktista oskillaatiota (AO) eli pohjoisen napa-alueen ja pohjoisten keskileveysasteiden välistä ilmanpaine-eroa. Negatiivisen AO:n aikana ilmanpaine-ero on pienentynyt, jolloin napa-alueella vallitsee tavanomaista korkeampi ilmanpaine ja keskileveysasteilla matalapainetoiminta voi olla heikompaa. Tällöin keskileveysasteiden suihkuvirtaukseen voi tulla laajempiakin mutkia, ja kuluneen huhtikuun aikana yksi suihkuvirtauksen mutka on muodostunut läntisen Euroopan ylle. Suihkuvirtauksen kylmä kuoppa on asettumassa nyt pidemmäksi aikaa Pohjois- ja Keski-Euroopan ylle, joten kevään eteneminen tyssää erityisesti Skandinaviassa ja Suomessa. Vastaavasti positiivisen AO:n aikoihin arktisilla alueilla ilmanpaine on tavanomaista matalampi ja suihkuvirtaus voimakkaampi ja suoraviivaisempi. Positiivisen AO:n aikoihin myös Atlantin NAO-indeksi on tyypillisesti positiivinen indikoiden lämpimämpiä lännen tai lounaan puoleisia ilmavirtauksia myös Suomeen.

Kuva 1: Mutkitteleva suihkuvirtaus pitää Pohjois- ja Itä-Euroopan tavanomaista kylmempänä pääsiäisen aikana. kuva: Foreca

Kesää kohden mentäessä ilmamassoja jakava suihkuvirtaus pohjoisella pallonpuoliskolla heikkenee, kun napa-alueen ja keskileveysasteiden väliset lämpötilaerot pienenevät. Tällöin matalapaineet ja tuulet keskimäärin heikkenevät, ja arktisen oskillaation vaikutus Suomen ja Euroopan säähän pienenee. Napa-alueen jääpeitteen laajuudella, arktisen meriveden lämpötilalla sekä AO-vaihtelulla on todettu olevan korrelaatio: tällä hetkellä pitkäkestoisempia ja negatiivisia AO-vaiheita saattaa herkemmin syntyä napa-alueen jääpeitteen pinta-alan ollessa lähes ennätyksellisen alhainen.

GFS-malliin pohjautuvien ennusteiden valossa nyt on alkamassa AO:n negatiivinen vaihe, joka on ensi viikkoa kohden voimistumassa. Tämä tietää mutkittelevaa suihkuvirtausta, jossa Pohjois-ja Itä-Eurooppa asettuvat selvästi kylmemmälle puolelle. Ilmamassa Suomen yllä on pääsiäisen ajan niin kylmää kuin tähän aikaan vuodesta vain on mahdollista. Keskitalvella heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa pakkanen voisi vastaavassa sääasetelmassa kiristyä yli 30 asteeseen. Merkittäviä lämpimämmän ilman virtauksia ei välttämättä ole tiedossa ensi viikollakaan.

Kuva 3: NOOA:n GFS-ennusteeseen pohjautuva AO-indeksi. Pääsiäisen aikaan indeksi on painumassa selvästi negatiiviseksi. kuva: Climate Prediction Center (http://www.cpc.ncep.noaa.gov)

Pääsiäistä kohden kylmenee

Pääsiäisviikonlopun sään voisi tiivistää muutamaan lauseeseen. Suihkuvirtausakselin kylmemmällä puolella polaarisessa ilmamassassa sää on meillä melko pilvistä, aika ajoin lumikuurot ovat mahdollisia. Pääsiäisen aikoihin maamme ylle asettuva ilmamassa on paikoin lähes arktisen kylmää. Erityisesti yöt ovat hyvin kylmiä, jolloin pakkasta on laajalti 5-20 astetta, pohjoisessa paikoin enemmänkin. Päivisin lähinnä eteläisimmässä ja läntisimmässä Suomessa ollaan plussan puolella, muualla maassa päivälämpötilatkin pysyvät pakkasen puolella, mikä on useamman päivän jatkuessaan huhtikuun puolivälille jo harvinaista. Lämmittäähän meillä aurinko pian jo samalla teholla kuin elokuun loppupuolella.

Laajemmat sadealueet näyttävät kuitenkin jäävän Suomen länsi- ja eteläpuolelle eli pääsiäispäiväksi kaavailtu lumipyry jäänee aluksi Ruotsin ja myöhemmin Baltian asiaksi. Lumikuurot voivat hetkellisesti värjätä maan valkoisemmaksi myös etelässä pääsiäisen aikoihin, joten talvirenkaille on varmasti vielä käyttöä.

Talvisesta säästä huolimatta hyvää pääsiäistä!

61 vastausta artikkeliin “Arktinen oskillaatio tuo kylmän pääsiäisen ja huhtikuun?”

  1. Taitaa huhtikuu silti päättyä lämpimänä sano gfs mitä tahansa.

    1. Juna jäi lumihankeen Kokkolassa eilen. Turkuun ennustetaan vapunaatoksi räntää. Lämpötilat vaihtelevat, vuodet eivät ole veljeksiä. On selvää kuitenkin, että uusi pieni jääkausi on tulossa ja Euroopan ilmasto on kylmenemässä. Ilmastonmuutos-hysteria oli jokin virhearvio tai tahallista obamaa.

  2. Tämä on selvä merkki että ilmasto alkaa kylmetä ja kaikenmaailman höpöpuheet ihmisen aiheuttamasta ilmastonlämpenemisestä joudutaan hautaamaan. Aurinko on se joka tämän maan ilmaston määrittää ja meidät lopulta aikanaan nielaisee. Auringon aktiivisuus oli pitkään korkea, joten tämän kääntämiseen vaaditaan perinteinen minimi joka väkisinkin tulee lähiaikoina…
    1100-1250 Keskiajan maksimi
    1280-1350 Wolfin minimi
    1460-1550 Spörerin minimi
    1645-1715 Maunderin minimi
    1790-1820 Daltonin minimi

    Jokainen osaa laskea, edellisestä minimistä on huomattavasti kauemmin kuin sitä edeltäneiden välillä oli aikaa, tästä johtuen ilmastomme on lämmennyt ja jatkaa lämpenemistään jos auringon voimakkaat jaksot jatkuvat. Edellinen jakso oli jo vaisumpi ja minimi pitempi, myös tämä nykyinen jakso on ollut vaisuhko joten nautitaan nyt lämmöistä jotka lämmöstä pitää.

    1. Aivan. Ihan ehdottomasti se, että yhdellä pienellä maapläntillä (Pohjois-Euroopassa) sattuu olemaan kylmä huhtikuun loppu, on selvä merkki siitä, että ilmaston lämpeneminen ei ole totta. Siis voi hemmetti! Mikseivät korkeasti koulutetut tiedemiehet ole tajunneet tätä?

      Oikeesti hei … ihan ammattitaidontonta porukkaa noi kaikki meteoroloogit ja ilmastotieteilijät. Kyllä niiden kannattaisi vaan kuunnella mitä kansalaistieteilijä suomalainen mies sanoo. Sehän osaa ihan luetella kaikenlaisia Wikipediasta löytämiään auringon aktiivisuusvaiheita, joita nämä tumpelot tieteilijät eivät ole ollenkaan osanneet ottaa huomioon laskelmissaan.

      1. Aika auktoriteettiuskovaisen saarnaa. ”Tiedemiehet” ovat hekin vain ihmisiä.

        1. Lasse:
          Olet oikeassa. Tieteessä käytetty vertaisarviointiprosessi on ehdottomasti auktoriteettien hallinnassa. Eihän se systeemi ole koskaan tuottanut mitään hyödyllistä tietoa.

          Toisin se on tiede”skeptikoilla”, jotka lukevat blogosfääristä suuryritysten rahoittamien ajattelijoiden ehdottoman puolueettomia mielipideraportteja. Sieltä se totuus löytyy!

          1. Onko tämäkin Jarno öljyteollisuuden lobbareiden tekstiä auringosta ?
            https://phys.org/news/2017-03-sun-impact-climate-quantified.html

          2. En tiedä eikä kiinniosta. En edes lukenut linkittämääsi artikkelia, koska siinä ei ollut suoria viittauksia tieteellisiin tutkimuksiin. Se on siten täysin merkityksetön.

            Luin toki artikkelinin otsikon ja epäilen suuresti sen väitettä ”first time”, koska auringon vaikutus on aina otettu huomioon modernissa ilmastotieteessä.

          3. Pidätkö phys.orggia jotenkin huonona julkaisijasivuna tieteessä :) ?

          4. Modernissa ilmastotieteessä on otettu huomioon ainoastaan TSI-arvo auringosta, ei magneettikentän vaikutusta esim. joka on paljon suurempi ilmastoon kuin TSI-arvon vaikutus.

            Tässä piirtämäni kuva Englannin CET-lämpötilasta vs. auringon magneettikenttä :
            http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/aurinkovs_cet.jpg?itok=t8gMrRTX

            Magneettikentän vaikutusta ei ole otettu nykytieteessä huomioon ilmastomalleissa millään tavalla vaikka se on auringon tärkein vaikutusmekanismi maapallolle, jopa tärkeämpi kuin TSI.

            Kokeile piirtää käyrä TSI arvosta ja vertaile sitä lämpötiloihin mihin päin vaan maapalloa, ei korrelloi niin hyvin kuin magneettikenttä.

            Tässä Suomalaisen aurinkoilmastotutkijaprofessorin haastattelu, hän sanoo että auringontuulien vaikutuksien tieteellinen tutkimus on vasta alussa :
            http://www.aka.fi/fi/tietysti/tekniikka/nyt-pinnalla1/kuinka-auringon-hiukkaset-vaikuttavat-maapallon-ilmastoon/

      2. Kuinka lämmin suomen huhtikuu on 10v päästä ? Jarno
        Itse veikkaan että 2020luvulla ao ja Nao indeksit ovat useammin negatiivisempia kuin nykyään, tuleva vuosikymmen vois olla plus. Miinus puolen asteen tarkkuudella samanlainen kuin nykyinen 2010 luku

        1. Mistä minä tietäisin? En omista kristallipalloa. Veikkaamasi +- puoli astetta on kyllä ihan hyvä arvaus. Tuskin mitään niin järkyttävää 10:ssä vuodessa tapahtuu, että Suomen ilmasto tuota enempää muuttuisi.

          Tietenkin aika hyvän arvion saa myös lukemalla asiaa tutkivat tieteelliset paperit ja tekemällä niistä meta-analyysin. Eli jos olet asiasta kiinnostunut, niin siitä vaan.

          1. Sitähän se on että vaikea on tietää mitä täällä on 10vpäästä. MItä tieteellisiä papereita suosittelet huhtikuihin ? Huhtikuu on kuukausista se joka on muuttunut eniten tai sitten toukokuu.

          2. Ei pienintä aavistusta siitä, mitä tieteellisiä papereita suosittelisin. Minua kun ei pätkääkään kiinnosta jotkut triviaalit nippelitiedot, kuten huhtikuun lämpötilat jollain merkityksettömällä aneemisella maapläntillä.

            Mutta kuten sanoin, että jos sinua kiinnostaa, niin mene ja tutki. Netistä löytyy saitteja, josta voi hakea oikeaa tieteellistä tutkimusaineistoa. Ja lähimmän yliopiston kirjastokin auttaa varmasti tiedon etsimisessä.

      3. Kyllähän ilmastonlämpeneminen on totta, kuten viestissäni sanoin ilmasto on lämmennyt ja jatkaa lämpenemistään jos auringon aktiivisuus jatkuu voimakkaana. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on valhe, sillä vain aurinko määrittää maan ja muidenkin meidän aurinkokunnan planeettojen lämpötilat. Mistäs syystä Jarno keskiajalla lämpeni ja Grönlannissa viljeltiin, grönlanti ei ole vieläkään palautunut sen jälkeen alkaneesta jääkaudestaan ja Islannissakin jäätiköitä vielä on.

        Sen verran korjaan aiempaan viestiini, että minimi tulisi väkisinkin lähiaikoina…ei se mikään saletti ole, tämä lämpökausi voi kestää vielä, mutta tulee päättymään seuraavaan minimiin tupruteltiin me ihmiset tai ei.

        1. ”vain aurinko määrittää maan ja muidenkin meidän aurinkokunnan planeettojen lämpötilat”
          Juu. Kyllähän tuon on pakko olla totta. Viimeisen 150:n vuoden tieteellinen tutkimus on ollut pelkkää roskaa. Kannattaa mielummin lukea netistä blogeja, joissa kerrotaan totuus, kuin että viitsisi paneutua valheelliseen tieteeseen. Ne hemmetin tumpelot tieteilijät kun eivät ole löytäneet mitään poikkeuksellista pitkäaikaista auringon aktiivisuutta, joka selittäisi ilmaston lämpenemisen, vaikka totuusblogit siitä kertovat sadoilla nettisivuilla. Niiden varmaan kannattaisi lukea enemmän niitä blogeja, niin tajuaisivat asian.

          ”Mistäs syystä Jarno keskiajalla lämpeni”
          Mistä minä tietäisin? En ole ilmastotieteilijä enkä erikoisen kiinnostunut kyseisestä ilmiöstä. Sen verran tiedän, että tiedemaailmassakaan ei ole konsensusta siitä, oliko kyseessä globaali vai paikallinen ilmiö.

          1. Niin…eli Jarno et ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä mutta tulet tänne avautumaan.

          2. Kyllä Jarno tietää näistä, hän ei vain tykkää kaikkien lähteiden tutkimuksista välttämättä.

          3. Olet oikeassa, peikkoseni. En tykkää siitä, että netti on täynnä epätieteellistä ”tutkimusta”, jolla kusetetaan ihmisiä.

          4. Kysyin sinulta mikä on hyvää tutkimustakin huhtikuiden lämpötiloista etkä osannut antaa selvää vastausta siihenkään.

            Joten miten pystyt arvioimaan, mitkä tutkimukset ovat ”tutkimuksia”

      4. ”Aivan. Ihan ehdottomasti se, että yhdellä pienellä maapläntillä (Pohjois-Euroopassa) sattuu olemaan kylmä huhtikuun loppu, on selvä merkki siitä, että ilmaston lämpeneminen ei ole totta. Siis voi hemmetti! Mikseivät korkeasti koulutetut tiedemiehet ole tajunneet tätä? ”

        Niin, Skandinavian proxyjen ja lämpötiladatan mukaan ilmasto täällä todellakin on lämmennyt 1600 -luvulta. Enin lämpeneminen kuitenkin tyssäsi 1900 -luvulla siten että nyt ollaan aika lailla samoissa on 1930 -luvulla. Hiilidioksidioksidin selittävyys datoille on pyöreä nolla, Auringon aktiivisuus sen sijaan korreloi.

        Onhan tuo Metlan porukka ainakin tajunnut tämän,. Jenkkilän AGW -porukka Hansenin johdollahan tämän huuhaan aloitti joskus 1970-80 -luvuilla ja on saanut monet käännytettyä uskoon ilmastomallien ja mittausdatan vääntelyn kautta.

        1. Mutta eihän noita proxyja saa käyttää! Etkö muista, kuinka AGW todettiin salaliitoksi Climategatessa, kun selvisi, että katalat ilmastotieteilijät yrittivät jopa kalibroida proxyja suoriin havaintoihin? Hyi hyi heitä.

          Tottahan toki auringon aktiivisuus korreloi, kun kuunnellaan puolueettomia bloginkirjoittajia ja heitähän toki pitää uskoa ja unohtaa ilkeiden iltastotieteilijöiden salaliiton tuotamat tieteelliset vertaisarvioidut tutkimukset.

          1. Hohhoijaa. Ei tuossa ole muusta kysymys kuin tilastomatematiikasta ja selittävyydestä siinä kontekstissa. Asiassa ei siten ole mitään kiistanalaista. Suurin ongelma asiassa on se, että ilmastouskovaiset eivät näytä olevan kovinkaan matemaattisesti suuntautuneita eivätkä ymmärrä mitä se tarkoittaa. Ilmeisesti näin on sinunkin kohdallasi?

          2. Juu. En ole kovin matemaattisesti suuntautunut. Yliopistollakin luin vain sivuaine-cum lauden matematiikassa ja sivuaine-approbaturin tilastotieteessä. Tekinillisessä korkeakoulussa taas pelkästään ensimmäisen vuosikurssin matematiikat.

            Olisi varmaan pitänyt ennemmin käyttää kaikkiin näihin käytetty aika lukemalla netistä ilmasto”skeptikoiden” matemaattisia menetelmiä.

          3. Jarno, sulla on iso ego. Luuletko tosiaankin olevasi ainut, joka matematiikkaa tai tilastotieteitä täällä on lukenut?

            Tässä ilmastonmuuutos-keississä on todella paljon hämäriä elementtejä ja se nyt vain ei tue todellisuutta mitä tuolla ulkona tapahtuu.

            Olet egosi vanki, ylpeys käy lankeemuksen edellä. (vanha sanonta)

          4. No jutta, Lasse. Minähän myönsin, etten ole erikoisosaaja, mitä tulee matematiikkaan ja tilastotieteeseen. Osaamiseni on ihan ruputasolla verrattuna oikeiden ilmastotieteilijöiden osaamiseen.

            Myönnän myös, että joka kerta, kun netissä joku (ilmeisesti minua parempi matemaatikko) on esittänyt minulle dataa, joka osoittaa ilmaston kylmenneen, en ole löytänyt tätä kylmenemistä. Johtunee siitä, etten osaa etsiä aineistosta kahta agendaan sopivaa datapistettä, piirtää niiden välille viivaa ja kutsua tätä trendiksi.

  3. AO -indeksillä ei tähän vuodenaikaan ole niin paljon merkitystä, enemmänkin talviaikana jolloin se selittää paukkupakkaset aina Keski-Eurooppaan asti, tai sitten suojakelit tänne toisessa ääripäässä. AO -indeksi ei nyt ole vajoamassa mitenkään erityisen alas, miinukselle kylläkin.

    Enemmänkin kyse on jetin staattisuudesta ja dynamiikasta tällä hetkellä. Kelit määräytyy siellä ylempänä ilmakehässä, jonne Auringon aktiivisuuden tila vaikuttaa merkitsevästi.

  4. Tämä huhtikuu Helsingissä muistuttaa paljon huhtikuuta 2003. Muistan sen hyvin, kun jouduin kolariin 25. päivä ja sairaalaan koko kesäksi. Huhtikuu 2003 oli pirun kylmä, kuten tämäkin. Kesä oli sitten kuuma.

  5. Tässä on nyt oikein vanhsn liiton huhtikuun makua.Huhtikuåut ovat olleet pitkään lämpimiä,mutta ei se mikään automaatio ole.

  6. Edelleenkään ei mitään merkkejä suursäätilan muutoksesta. Tällä menolla tästä keväästä tulee tuskien taival.

  7. Viime pääsiäisenä oli Helsingissä +16C. Nyt on päivisin nollassa ja yöllä monta astetta pakkasta.
    Toisin sanoen terminen kevät lakkasi. Pääsiäisen keskilämpötila on alle nollan nyt.
    Ei oo vuodet veljeksiä. Ensi viikon lopulle luvataan jopa +6C! :)

  8. Alan sittenkin kääntymään sille kannalle, että ilmasto ei ole lämmennyt ihmisen vaikutuksesta. Syynä saattaa kuitenkin olla aurinko. Nyt on linnuilla jo kaksi kesää epäonnistunut pesintä. Toivottavasti tästä ei tule kolmatta.

  9. Kopioin viestin Suomi24-palstalta:

    ”Googlatkaapa huviksenne lisätietoja Golf-virran heikkenemisestä. Se on valitettava syy maassammekin jatkuvalle kylmälle keväälle. Virta voi aikanaan jopa pysähtyä kokonaan. Syynä on napajäätiköiden ja Grönlannin jääpeitteen sulaminen. Sulanut makea kylmä vesi jää suolaisen lämpimämmän veden päälle ja luo kylmän solun mereen. Veden lämpötila alue-eroineen taas ohjaa tuulia. Nyt tuulet ovat meilläkin muuttaneet suuntaansa huolestuttavasti pohjois- ja koillistuuliksi, eli tuovat jääkylmää ilmaa jäämereltä ja Siperiasta.

    Alkaa tuntua, että tuleva kesä ei tästä siis paljoa muutu. Ehkä päivällä just plussalla ja yöllä pakkasta ja sateet räntää ja lunta. Muuttolinnut, etenkin hyönteissyöjät, tulevat kuolemaan, varsinkin suojattomat pesäpoikaset. Osa muuttolinnuista kääntyy takaisin etelän maihin. Vaarana sitten on, ettei enää jatkossa meitä sulostutakaan keväiset muuttajat. Ja tietysti meidän ihmistenkin kesänautinnot ja tärkeä ruuan tuotanto kärsivät katastrofaalisesti. Tutkijat ovat varoittaneet asiasta jo vuosia, mutta eipä tunnu ketään hetkauttavan. Tutkijoiden mukaan pohjoismaiden ilmasto voi muuttua ikiroudan ja jään kaudeksi.”

    1. Minuakin kiinnostaa Golf-virran vaikutus tähän yhtälöön. Jo peruskoulussa opetettiin, että nimenomaan tuon virran vaikutuksesta Suomessa (ja muualla Skandinaviassa) on niinkin leuto ilmasto kuin nyt on.

      Okei, ilmasto lämpenee, mutta lämpeneeköhän täällä kuitenkaan, jos poistetaan Golf-virran vaikutus pois kuvioista? Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Todella monta elementtiä joudutaan ottamaan huomioon tulevaisuuden ilmastoa ennustettaessa. Että eipä käy kateeksi alan tutkijoita.

      1. https://worldview.earthdata.nasa.gov/

        Tällä NASA:n Worldview palvelulla on kätevä katsoa joka päivä otettuja satelliittikuvia vuodesta 2011 asti.

        Voi verrata jäiden kertymää yms. Huomasin tuolla, että Grönlannin länsipuolella mutta lähellä pohjoisnapaa oli tänä vuonna alkanut jää sulaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun noilla leveysasteilla jäät lähtevät jos lähtevät vasta ehkä heinäkuussa. Aika outoa…

  10. Kiitos kansanomaisesta esittelystä, mitä arktinen oskillaatio oikein tarkoittaakaan.
    Sen vaikutus näkyy voimaakkaana myös Moskovassa. Pakkasta on päivälläkin, ja täkäläiset eivät tällaista muista tapahtuneen huhtikuun puolivälissä. Muuttolinnut ovat palanneet pääskyä lukuunottamatta, ja sen vuoksi kylmyys harmittaa.
    Voi harmittaa parin viikon kuluttuakin ihmisiäkin, kun lämmitys katkaistaan -kuten aina 30.4. lämpömittariin vilkaisematta on tehty. Toivottavasti silloin jo mokoma purkaus väistyy takaisn napaseuduille.

    1. AO indeksi on tällä haavaa jotain -1 korvilla, eli melko neutraali. Blogikirjoitus on harhaanjohtava, AO ei tällä kertaa ole ”syyllinen” kylmyyteen, tällä lukemalla voisi ihan hyvin olla myös keskimääräistä lämpimämpää.

      1. Auringon geomagneettinen aktiivisuus sekä flux ovat olleet hyvin alhaisia tämän kylmän sään vallitessa :
        http://www.solen.info/solar/indices.html

        esim. 27.3 flux ja ap-indeksi olivat korkeita ja silloin Ahvenanmaallakin oli +17C kelit.
        aktiivisuus nousee seuraavan 1-2pv aikana sen verran, että tänne pääsee lounaasta tuulia päiväksi pariksi :
        http://www.swpc.noaa.gov/products/usaf-45-day-ap-and-f107cm-flux-forecast

        23.4 alkaa korkeampi aktiivisuus selvästi, veikkaisinkin itse, että säätyyppi muuttuu huomattavasti lämpöisemmäksi 25.4

        1. Niin, onko tuo jetti aivan noin sensitiivinen aktiivisuuden muutoksille. Itse näkisin niin, että nimenomaan pitkät jaksot joiden aktiivisuus on kutakuinkin nolla ovat merkitseviä. Tuolloin matalapaineet lakkaavat tuomasta meille Atlantin lämpöä ja seuraa pitkiäkin kylmiä jaksoja aivan kuten viime aurinkominimissä.

          Tulkintani mukaan jetti on kuin kaksiulotteinen ilmapallo, johon aktiivisuus puhaltaa ilmaa. Korkean aktiivisuuden aikana jetti pingottuu kireälle ja nousee ylemmille leveysasteille, kun taas alhaisen aktiivisuuden aikoina se muuttuu löysäksi ja alkaa tekemään enemmän mutkia etelän kautta – ja Skandinavia jää arktiselle puolelle.

          Joka tapauksessa GFS näyttää jonkinmoisia merkkejä, että vapun jälkeen kevät viimein saapuisi. Periaatteessa olis ihan kiva jos noin…

          1. Kyllä toi sama toimii myös vähä-aktiivisinakin aikoina, otetaan esimerkkinä joulukuu 2010, joka oli mantereinen Suomessa :
            http://www.solen.info/solar/old_reports/2010/december/indices.html

            Kuukausi oli aika vähäaktiivinen, mutta 15.12.2010 flux sekä ap-indeksi nousivat merkittävästi väliaikaisesti. Jolloin matalapaine kehittyi välittömästi Pohjois-Atlantille. Esim. Tampere/Pirkkalassakin sää lauhtui n. 10C 16.12-17.12 :
            https://en.tutiempo.net/climate/12-2010/ws-29440.html

            Auringon magneettikenttä oli vasta reilut 3nT talvina 2009-2010. Ennen vuotta 1900 oli reilut 1nT ja maunderin minimissä lähes 0nT auringon magneettikenttä maapallon kohdilla. Eli auringolla on potentiaalia laskea nykyisestäänkin aktiivisuutta vielä runsaasti.

            Olen vähän samaa mieltä tästä kuin sinä, että suursäätila on korkeaaktiivisina jaksoina usein tuollainen jetissä ja matala-aktiivisina aikoina suursäätila on erilainen. Nyt ollaan laskevalla syklillä, jossa esiintyy hiljaisia aikoja ja aktiivisia aikoja, siksi sää vaihtelee paljon. Koronanaukot eivät ole vielä menneet umpeen, vaikka pilkkuaktiivisuus on jo laskenut. Voi olla että joudutaan odottelemaan 1-2v vielä, että geomagneettinenkin aktiivisuus laskee kunnolla.

  11. Suomen sää on niin perseestä, ettei mitään rajaa. Aivan sama, mikä siihen on syynä. Samaa sontaa joka tapauksessa kuukaudesta toiseen. Ja jouluna lämpöisempää kuin pääsiäisenä.

    1. Pidän tästä kommentista. Siinä puhuu totuus.
      Jos nyt rehellisiä ollaan, niin tätä samaa paskaahan tämä on juhannukseen asti täällä rannalla.
      +10C pinnassa mennään, pari lämmintä päivää voi sattua väliin toukokuussa. Kesäkuu on aina pirun kylmä ja pilvinen. Juhannuksena alkaa sitten lämmetä, ja elokuun lopussa homma onkin sitten ohi ja taas mennään 10 kuukautta nollan ja +10C välissä seilaten matalan pilvikaton kera.
      Kuka oli se hullu joka porukoille ehdotti tänne muuttoa aikanaan?
      Oikeasti kevät loppuu juhannukseen täällä rannalla. Silloin pitäisi olla kouluissa kevätjuhlat. Juhannus on kevään päätösjuhla, keskikesän kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Keskikesä on heinä-elokuun taitteessa.

      1. Osuva eikä säkeistö tuossa:

        http://lyrics.wikia.com/wiki/Irwin_Goodman:H%C3%A4rm%C3%A4l%C3%A4inen_Perusjuntti

      2. Siperian mannerilmastokin on parempi kuin Suomen jatkuva tasaisen harmaa kylmän kolea tuulisuus, pilvisyys ja sateisuus.

        Mannerilmassa on selkeät vuodenajat, kova talvi ja kuuma kesä.

        Viime talvena Suomessa satoi ensilumi 15 kertaa ja aina se suli. Kuka tällaista jaksaa. En pidä jatkuvasta muutoksesta, tasainen ilmasto on paljon parempi.

        Suomessa ei taas ole kahta päivää samaa säätä, koko ajan vaihtuu. Joka tunti.

        1. Totta. Tosin Suomessa asuinpaikka vaikuttaa sääkokemukseen aika paljon pienienkin etäisyyksien sisällä. Paras paikka Suomessa asua noin säämielessä on suunnilleen 50km etelärannikosta sisämaahan.
          Esim Mäntsälä, Myrskylä, Karkkila, Forssa.

          Kateudella seuraan aina kesäisin tuon vyöhykkeen lämpötiloja ja säitä täältä merenrannalta. Jo 50km sisämaahan, ja mannerilmasto vaikuttaa.
          Täällä etelärannalla se on juuri tuota mitä kuvaat. Mistään ei tule oikein valmista. Ei tule oikein pakkasia ja helteet ovat todella kortilla. Tyypillinen kesähän menee niin että Kaisaniemessä on mitattu yksi hellepäivä ja jossain Kouvolassa 20.

          Ei tässä ranta-Helsingin ilmastossa ole oikein muuta hyvää kuin viipyilevä kesän loppu, kun meri lämmittää. Sisämaassahan syksy yleensä alkaa silleen aika jyrkästi. Yhtäkkiä ilmat kylmenevät. Täällä voi olla syyskuukin vielä ihan kivaa hyvänä vuonna. Niinä hyvin harvoina kesinä kun tänne sattuu kunnon hellejakso, niin sitten on tosi kuuma kivitalokortteleiden katukuiluissa kun talojen kivimassat lämpiävät.

          1. Siksipä kaupungit pitäisikin suunnitella mahdollisimman paljon niin, että se ottaisi lämpöä vastaan ja ympäristökin lämmittyisi samalla.

            Mutta myös pitää ottaa huomioon, että rakennusten sisätiloja pystyisi helposti viilentämään, että kesä/kuuma ei olisi yhtä tuskaa vaan nautinnollista hyvillä yöunilla.

  12. Markus ”aste per päivä” Mäntykangas.

  13. Lasselle lohdutukseksi, että ainakin täällä Moskovassa ilmat ovat muuttuneet vaihtelevaisemmiksi.
    Tosin talvi oli mukava, ensilumi satoi marraskuun alkupäivinä ja suli pois maaliskuussa. Mutta sen jälkeen onkin seurannut oikukas kevät, välillä yksi kesäisen lämmin päivä, sitten taas koleaa. – Länsimaista hapatusta siis riittää tännekin -ainakin ilmojen suhteen. Mutta tuo lumen pysyminen koko talven ajan oli kyllä oikein mukava kokemus. Tuli lapsuuden talvet Suomessa mieleen. Ehkä niitä vielä tulevaisuudessakin saadaan koko pohjoiselle pallonpuoliskolle.

  14. Iltalehdessä Forecan meteorologi hehkuttaa jopa 20 asteen lämpöä vapuksi. Uusimman GFS -päivityksen jälkeen olen sitä mieltä että -20 Lapissa on huomattavasti lähempänä kuin +20 etelässä, jossa sielläkin shamppanjat uhkaavat jäätyä laseihin…

    1. Et ole tainnut eläessäsi kuunnella meteorologin ja iltapäivälehden toimittajan välistä keskustelua ja sitten verranut tätä lehdessä julkaistuun lööppiin. No, minä olen monesti entisessä työssäni kokenut näitä useastikin ja en voi kun nauraa niille.

      Ja jos omaat edes hiukan sisälukutaitoa, niin tajuat, että jopa viittaamassasi jutussa tarina menee jotakuinkin näin: JOS sitä ja JOS tätä, niin MAHDOLLISESTI näin. Eli ei Forecan meteorologi ole mitään hehkuttanut, vaan iltapäivälehden toimittaja on hehkuttanut yhtä yksityiskohtaa, jonka on saanut puristetuksi meteorologilta.

      Olisikohan aika opiskella hiukan medialukutaitoa?

      1. Minkä takia sitten pitää antaa turhia toiveita, revitellä ja hehkuttaa asioilla, jotka ovat hyvin epätodennäköisiä.

  15. Huomasin saman. Tuo yltiöpositiivisuus on tyypillistä iltapäivälehdille. Jos yksi säämalli sadasta antaa tulokseksi +20 astetta vappuna, niin sillä sitten mennään…

  16. Kylmää vaan yhä lupaa tiedotus niin pitkälle kuin silmä kantaa…
    Alkaa olla koomista jo.

  17. Tästä tulee vaikeuksia mm. maanviljelyyn. Sää muuttuu nyt kaiken lisäksi epävakaisempaan suuntaan ja kun yöpakkaset jatkuvat, niin laajalti mennään pitkälle toukokuun puolelle, että parhaimmassa tapauksessa päästään isoilla traktoreilla pelloille edes kokeilemaan. Maanviljelijät varmaan kovasti jo toivoisivat, että ilmastonmuutos alkaisi Suomessakin toden teolla vaikuttaa, kun suunta näyttääkin olevan tyystin päinvastaiseen:

    http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/345230702

    1. Sitä epävakaampi sää Suomessa kuin mitä enemmän ilmastonmuutos (joka ei ole ihmisen aiheuttama) vaikuttaa.

  18. Laskin Ilmatieteenlaitoksen datan mukaan lineaarisen trendin huhtikuille Seinäjoella 2001-2017 (2001 oli viimeinen isompi aurinkomaksimi). Tulos: huhtikuut siellä ovat viilenneet n. 1.6 astetta. Sopii loistavasti Auringon aktiivisuuskehitykseen, mutta aika hemmetin huonosti tähän ns. ilmastonmuutokseen!

  19. Otsikon virke ei sisällä kysymyslausetta.

  20. En jaksa ajatuksella lukea teidän viisaita tekstejänne. Mutta kävin tänään mökillä. Mökki on korkealla vaaralla Pohjois-Karjalassa. Lunta oli pihamaalla 50-60 cm, vaikka pihamaa on aurinkoinen etelärinne Hanki kesti hyvin kävellä. Muistoni yltävät samalla paikalla n. 60 vuoden taakse. Kouluaikoinani meillä oli tapana tyhjentää perunakuopat vappuna, koska silloin oli vapaapäivä (silloinhan oltiin lauantainakin koulussa, joten arkivapaita ei muuten ollut). Perunat ajettiin pihamaalle kuivumaan ja sitten lajiteltiin siemenperunat, syötävät ja mahdollisesti pilaantuneet erilleen. Muistini mukaan pihamaa oli yleensä vappuna aina sula , vaikka alempana metsissä ja pelloilla olikin lunta. Pihaa ei silloinkaan aurattu, vaan ulkorakennuksiin oli vain tallatut kapeat polut tai reen jälki. Tänä vuonna ei aittamme edessä voi kuivattaa perunoita maassa vappuna, niin korkeat ovat jäiset kinokset. – Ei ole kyllä perunoitakaan ja perunakuopista on jäljellä kivetyt, pusikkoa kasvavat montut.

  21. Kysymys Markus Mäntykannakselle.

    Eikö harmita yhtään, ettei säätieteilijät pysty ilmaisemaan omia näkemyksiään ilmastonlämpenemisestä? Tieteenala on täysin politisoitunut eikä hiilidioksidin osuudesta ilmastoon sovi arvioida, jos haluaa hankkia elantonsa meteorologina.

    1. Mitä akateemisuutta on sellainen, jossa ei saa tutkia totuutta empiirisesti? Mitä tieteen tekemistä se semmoinen on?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.