Viikonloppuna tuulta, tuiskua, lämpöä ja aurinkoa!

Viikonloppuna riittää säätapahtumia: aurinkoista säätä, yli +5ºC lämpötiloja, lumi- ja vesisadetta sekä tuulta!

Viikonlopun sääennuste löytyy puhuttuna versiona videolta tästä alta, videoita karsastaville teksti- ja kuvaversiona videon alta.

 

Perjantai 17.3.

Kuva: Foreca

 

Perjantaina sataa kissoja ja koiria, tai ainakin lunta, räntää ja vettä! Laaja sadealue liikkuu Suomen yli itään; sade alkaa lumena, mutta maan etelä- ja keskiosassa muuttuu matkan varrella vedeksi. Kuvan iltapäivään mennessä maan länsiosassa sää on jo ehtinyt poutaantua ja muuttua selkeämmäksi  – lämpötilakin jaksaa nousta jopa +6ºC tienoille.

Etelätuuli puhaltaa voimakkaana koko maassa, erityisesti Saaristomeren tienoilla. Aivan myrskystä ei puhuta, keskituulennopeus tulee olemaan 14-16 m/s luokkaa ja puuskat jonkin verran voimakkaampia.

Seuraavan yön aikana sadealue väistyy Suomen itäpuolelle.

 

Lauantai 18.3.

Kuva: Foreca

Lauantaina Lappiin kierähtää uusi annos lumisateita, mutta muualla maassa päivä on poutainen. Aurinkokin pääsee paistamaan maan etelä- ja keskiosassa pilviharson ohi tai läpi. Päivä ei ole yhtä tuulinen kuin sunnuntai, joten paistaessaan aurinko lämmittää mukavasti.

 

Sunnuntai 19.3.

Sunnuntai on melko lailla lauantain kaltainen, tosin lumisateet ovat vaihtaneet paikkaa Lapin päältä etelämmäs itärajan tuntumaan. Päivä on varsin aurinkoinen, mutta jää silti hieman viileämmäksi kuin lauantai.

 

Lumisateet

Lapissa sataa loppuviikon aikana lunta varsin reippaasti, paikoin uutta lunta ennustetaan satavan jopa yli 30 cm! Sukset pysyvät käyttökelpoisina liikuntavälineinä pohjoisessa vielä hyvän aikaa.

Hyvää viikonloppua kaikille! :)

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

15 vastausta kirjoitukseen

  1. Masa sanoo:

    Kysymys. Olen tässä ihmetellyt, minkä vuoksi matalapaineet ovat kulkeneet tässä viime talvina niin pohjoista reittiä pitkin, Norjan ja Islannin välistä koilliseen ja joskus suoraan pohjoisnavan lähettyville. Grönlannissakin on ollut ilmanpaine ajoittain hyvin alhaalla. Miksi matalan keskukset eivät ole kulkeneet esimerkiksi Suomen eteläpuolitse itään ja toisaalta korkeapaineet ovat olleet lähes nolla luokkaa pohjoisella jäämerellä? Eräs huomio isossa mittakaavassa on ollut lähes stationäärinen korkeapaine Etelä-Venäjällä / Kazakstanin tietämillä tänä talvena.

  2. Orlando sanoo:

    Yksi jutun aihe olisi Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO), joka määrittelee melko pitkälle Suomenkin säätilan.

    Tätä kuvaa NAO-indeksi, joka yhä useammin talvisin on nykyään negatiivinen (merellinen), ja kesäisin positiivinen (mantereinen). Tämä kehitys alkoi jo 1980-luvulla, mutta on viime vuosina kärjistynyt entisestään: kaikki talvikuukaudet ovat olleet yksinomaan NAO-positiivisia vuodesta 2013 lähtien. Talvi 2014-15 oli vuodesta 1950 alkavan mittaussarjan NAO-positiivisin. Kesät puolestaan ovat olleet lähes yksinomaan NAO-negatiivisia koko 2000-luvun ajan:

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao.shtml
    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/norm.nao.monthly.b5001.current.ascii.table

    Keväät ja syksyt ovat NAO:n suhteen siirtymäkautta, mutta lähes joka vuosi on nähtävissä kaksi selkeää jaksoa – kesällä negatiivinen ja talvella positiivinen. Viimeinen merkittävä poikkeus tästä oli vuoden 2010 tienoilla, minkä jälkeen ilmiö on entisestään kärjistynyt ja kaikenlainen vaihtelu varsinkin talvikauden suhteen jäänyt pois.

    Kukaan ei ymmärtääkseni pysty suoraan osoittamaan, mistä tämä johtuu. Näin säännöllinen vaihtelu ei voi tietenkään olla sattumaa, vaan kyseessä on jokin mekanismi jota ei täysin tunneta. Minusta on syytä uskoa sen johtuvan ilmaston yleisestä lämpenemisestä: ehkä nämä merialueet vain yksinkertaisesti jäävät entistä lämpimimmiksi myös talviaikaan ja ruokkivat siten myrskykeskuksia. Nykyäänhän Jäämerikin pysyy suureksi osaksi avoimena ja vetää myös matalapaineita puoleensa. Useimmat matalapaineet liikkuvatkin nykyään Atlantilta suoraan Jäämerellle, jolloin mm. Suomessa vallitsee yksinomaan lauha lounainen ilmavirtaus.

    Olen toivonut jo pitkään että ammattilaiset kirjoittaisivat jotakin aiheesta tälle palstalle. Se lienee kuitenkin turha toivo. Joskus vaikuttaa siltä ettei Forecalla kukaan ole edes kuullut koko NAO-indeksistä, tai ainakaan he eivät näe tarpeelliseksi puhua siitä.

    • Orlando sanoo:

      Edit: positiivinen NAO tarkoittaa merellistä säätilaa, negativiinen NAO taas mantereista. Talvet ovat nykyisin aina NAO-positiivisia, kesät negatiivisia.

    • Masa sanoo:

      Tämä mekanismi kiinnostaa erityisesti. Mikä on ajanut NAO:n ja AO:n kohtuu positiiviseksi pitkältä ajalta. Oikeastaan 90-luvun alusta starttasi tämä kehitys. Muutama poikkeusvuosi ollut toki välissä.

      • Orlando sanoo:

        Oikeastaan jo 1980-luvun puolella näkyy aika paljon positiivisia lukemia talviaikana, verrattuna aiempiin vuosikymmeniin.

        Kannatan ajatusta, että ilmakehän lämpeneminen itse asiassa laukaisee tämän mekanismin. Juuri 1980-luvultahan asti ilmakehä on lämmennyt nopeasti, kun 1940-70 -luvuilla ei koko maailmanlaajuista lämpenemistä juurikaan tapahtunut. Edellinen nousukausi taas oli 1920-30 -luvuilla, jolloin myös oli paljon tällaisia talvia.

        Aiemmin joku jakoi täällä linkkejä artikkeleihin (joita en valitettavasti enää mistään löydä), joissa oli kartoitettu NAO-arvoja myös aikaisemmalta ajalta ja todettu, että tällaista säätyyppiä esiintyi laajasti myös keskiajan lämpökaudella.

        • peikko763 sanoo:

          Eiks o kiva kun tulee kuuma kevät Orlando ?

          Eiköhän nuo AO/NAO kulje AMO-syklien kanssa vähän mutta etuajassa kuin AMO-indeksi, joka kääntyi viimeksi positiivisesta negatiiviseksi 1962-1970.

          Tosin AO-indeksi kääntyi negatiiviseksi jo 1950-luvulla silloin kun AMO:n huipusta tultiin alas ja AO:n negatiivinen jakso loppui 1989-1993.

          Seuraava negatiivinen vuosikymmentenpituien AO-indeksin jakso voi tulla jo lähivuosina. NAO-indeksikin kääntyy varmasti ennen AMO-indeksiä negatiiviseksi.

          Tässä NOAA:n ennuste, eli AMO olisi laskusuunnassa kuten 1950-luvullakin :
          https://www.esrl.noaa.gov/psd/forecasts/decadal/Forecastindices.html

          Lähivuosina nähdään säätyypissä muutos ?
          koska jo tammikuu-maaliskuun AO-indeksi on ollut hitaassa laskevassa trendissä vuosia :
          https://www.pmel.noaa.gov/arctic-zone/detect/detection-images/climate-ao-win_2016.png
          jos trendi jatkuu samana, pianhan tuo kääntyy negatiiviseksi voisi olla kuitenkin 2020-luvun puolella.

          • Orlando sanoo:

            Kevät on Suomessa aina lämmin, jos verrataan Vanhaan Ilmastoon.

  3. Antti R sanoo:

    NAO:sta ja muista oskillaatioista on kirjoitettu tässäkin blogissa http://blogi.foreca.fi/2016/09/oskillaatioviidakko/

    • Joanna Rinne sanoo:

      Kiitos ja totta, huomasinkin tämän vastauksen vasta kirjoitettua omani tuonne alle! :)

  4. Joanna Rinne sanoo:

    Kiitos keskustelusta ja hyvistä kysymyksistä!

    NAO-indeksin eli Azorien laajan korkeapaineen ja Islannin seudun laajan matalapaineen suhteellista voimakkuutta mittaava indeksi on tosiaan Suomen(kin) sään kannalta merkittävä. NAOsta ja muista indekseistä puhuttiin hyvin lyhyesti tässä blogitekstissä:
    http://blogi.foreca.fi/2016/09/oskillaatioviidakko/

    Yksi syy meteorologien hiljaisuuteen lienee se, että päivystävän meteorologin työssä oma katseemme suuntautuu ensisijaisesti lähipäivien, pisimmillään parin viikon ajanjaksolle. Ennustamistyössä mekin seuraamme samoja asioita kuin indeksi, mutta astetta intuitiivisemmalla tasolla; joka työvuoroon tultaessa ensimmäinen tehtävä säätilanteeseen syvennyttäessä on tarkistaa suursäätila eli se, missä laajat korkea- ja matalapaineiden alueet sijaitsevat ja mitä se tarkoittaa Suomen sään kannalta. Suursäätilaa ei ajatella (ainakaan siis minä en ajattele) indeksin kautta, vaan yksittäisenä tilanteena.

    Ilmastotutkijalle sen sijaan NAO on arvokas työkalu; sen avulla voidaan seurata korkea- ja matalapaineiden sijaintien vuosittaisvaihtelua ja mahdollisia pitkän aikavälin muutoksia. Usein blogi- ja some-keskusteluissa näkeekin lukijoissamme olevan asiaan erittäin hyvin perehtyneitä ihmisiä, siitä kiitos ja kumarrus!

    Pidämme mielessä, että tähän aiheeseen liittyen toivotaan lisää blogitekstejä!

    • Orlando sanoo:

      Kiitos vastauksesta!

      Indeksi ei tietenkään ole mikään itsetarkoitus, vaan tapa yrittää mallintaa numeerisesti todellista luonnonilmiötä. Minusta ei ole mitään tarvetta tarkistella sitä päivittäin tai edes viikoittain, vaan kerran vuodessakin riittäisi.

      Kuten tuossa tekstissä sanotaan, virallisen käsityksen mukaan NAO-ilmiön kierto on epäsäännöllinen. Mutta todellisuudessa näin ei näytä olevan, vaan taustalla vaikuttaa jokin mekanismi jota ei tunneta tarkasti. Ei voi olla sattumaa, että matalapaineet ovat joka talvi samoilla paikoilla ja reiteillä, mutta aina lakkaavat kesäksi, jolloin säätilasta tule päinvastoin hyvin korkeapainevoittoinen.

      • Joanna Rinne sanoo:

        NAO-indeksin lisäksi, tai oikeastaan ensisijaisena mekanismina matalapaineiden paikkoihin ja reitteihin vuosittaisvaihteluun vaikuttaa meille tuttu kierto – vuodenaikaiskierto. Auringon lämmitys eri vuodenaikoihin yhdistettynä maa- ja merialueiden sijainteihin vaikuttaa siihen, mihin maapallolla syntyy nousevia ja laskevia liikkeitä. Laajat korkea- ja matalapaineen alueet saavat pääosin alkunsa siitä, että ilmakehän lämmityserot pyrkivät tasaantumaan. Tämän suurimman vaihtelun päälle kasaantuu pienempiä, kuten juuri NAO-oskillaatio ja varmasti useita tieteelle vielä täysin tuntemattomia oskillaatioita. Ilmakehä on tosiaan äärimmäisen monimutkainen mallinnettavaksi, etenkin, kun havaintodataa meillä on vielä maapallon historian mittakaavassa niin kovin lyhyeltä ajalta!

      • Dada sanoo:

        Muuten totta, mutta kaksi viimeistä kesää ovat olleet hyvinkin matalapainevoittoisia (vain elokuussa 2015 oli pidempään korkeapainetta). Etenkin alkukesistä pitkät korkeapainejaksot ovat olleet viime vuosikymmeninä harvinaisia. 1980-luvulla ja aivan 1990-luvun alussa niitä vielä oli.

        • Katariina sanoo:

          Tosiaan varsinkin kesäkuut ovat jo useampana kesänä olleet kovin viileitä ja viime kesänä oikeastaan koko kesä oli kovin pilvinen ja tuulinen. Edellisen kerran pitempi korkeapainejakso on osunut kesälle 2014, jolloin se alkoi heinäkuun 6. päivä. Kesäkuu oli silloinkin jopa hyytävän kylmä. Tai näin oli ainakin Pirkanmaalla…

  5. Maatta Kai sanoo:

    Morjens,

    Toivotaan täyttä pitkää Kesää, ja vähän hyttysiä. Muistakaa hyttys savut ja niska suoja lakit, tulin Suomeen Ranskasta 11.2.2017…on ollut tavallisen mukavat säät järvisuomessa. Olen uinut paljon ja saunonut. Oikeesti lähdin hyttysten ja terrorismin Takia ranskasta. Seurataan tuleeko 5 hellepäivää toukokuussa.

    Kaitsu

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.