Pietarin lumitykki on auki – mistä johtuvat rannikon sakeat lumisateet?

 

Alkutalvi, kylmä ilmamassa, lämmin meri ja tuulensuuntana itä. Tässä vaiheessa meteorologin hälytyskellot alkavat soida ja mielenkiinto kohdistuu erityisesti Suomenlahden yllä tapahtuviin sääilmiöihin. Viime päivinä Suomenlahdella onkin suotuisissa olosuhteissa kehittynyt lukuisia käärmemäisiä, itä-länsi -suuntaisia lumikuuronauhoja, ja tämä vastaava ilmiö tunnetaan meteorologipiireissä myös ns. “Pietarin lumitykkinä”, joka kylmän itätuulen vallitessa voi sylkeä jatkuvalla syötöllä lunta kohti etelärannikkoamme.

Runsaat lumisateet sulien vesistöjen äärellä ovat tuttu juttu koko maapallollamme siellä, missä kylmää ilmaa pääsee lurahtamaan ympäristöään lämpimämpien suurten vesialueiden ylle. Seuraavat tekijät voimistavat ilmiötä Suomen rannikkoalueilla ja erityisesti maamme etelärannikolla:

Meriveden pinnan ja ilmamassan (alailmakehän) välinen lämpötilaero

Kun meriveden pintalämpötilan ja alailmakehän (n. 1,5 km:n korkeuden) välinen lämpötilaero on reilusti yli 10 astetta, ilmakehä muuttuu alueen yllä epävakaaksi ja vesihöyryä siirtyy voimakkaasti merenpinnasta ilmakehään. Ympäristöään lämpimämpi laaja vesistö on lähes loputon lämmön ja kosteuden lähde, joten lumikuuroja voi suotuisissa olosuhteissa syntyä jo pelkästään tällä mekanismilla. Lämpötilan laskiessa voimakkaasti korkeuden mukana puhutaan ns. labiilista eli epävakaasta ilmakehästä. Siinä missä tämä aiheuttaa talvisin lumikuuroja vesistöjen yllä, syntyy kesäisin sade- ja ukkoskuuroja lämpimän mantereen ylle.

Tuulensuunta – etelärannikolla itä-kaakko

Etelärannikon tuntumassa suotuisin tuulensuunta sakeille lumisateille on itäkaakko. Tällöin tuuli puhaltaa juurikin Pietarin suunnalta ja pyyhkäisymatka sulan ja lämpimän merialueen yllä on pitkä. Kuurot ovat sitä sakeampia, mitä pidempi on tuulen pyyhkäisymatka, sillä tällöin tuuli ehtii siirtää enemmän kosteutta sekä lämpöä ilmakehään pilvien ja lumisateen ravinnoksi. Kun taas tuuli kääntyy puhaltamaan enemmänkin koillisen puolelle, ajautuvat sakeimmat lumikuurot Viron rannikolle. Tällöin voitaisiinkin puhua vaikkapa Viipurin lumitykistä…

Rannikkokonvergenssi

Etelärannikolla itätuulen vallitessa syntyy toisinaan tilanne, jolloin rantakaistaleelle pakkautuu enemmän ilmaa kuin siitä ehtii poistua. Meren ja mantereen välinen kitkaero jarruttaa tuulta rantaviivalla ja mikäli mantereen puolella tuuli vieläpä käy enemmän koillisen puolella, saapuu kapealle rantakaistaleelle enemmän ilmaa kuin sitä ehtii virrata pois. Fysiikan lakien mukaan “ylimääräinen ilma” joutuu pakotettuun nousuun, ja nimenomaan tämä ilman nousuliike antaa lisäpotkua sateiden voimistumiselle entisestään. Eri suunnasta puhaltavien tuulten kohtausvyöhykkeelle eli konvergenssikaistaleelle syntyy usein pitkiä, sakeita ja yhtenäisiä lumikuurojonoja, jotka voivat pysyä hengissä päivätolkulla, mikäli tuulen suunta ei muutu. Koillisen puoleinen tuuli ajaa konvergenssivyöhykkeen joko meren ylle tai Viron rannikolle.

Länsirannikon tuntumassa rannikkokonvergenssitilanne on harvinaisempi ja vaatisi tarpeeksi kylmän, luoteen puoleisen ilmavirtauksen. Voimakas rannikkokonvergenssitilanne koettiin viimeksi tämän vuoden tammikuussa, jolloin 9. päivänä Merikarviassa rekisteöritiin Suomen ennätys lumikertymässä 24 tunnin aikana: 73 cm.

Lumikuuronauha 6.11.2016 Suomenlahden yllä. Tuuli kääntyi päivän aikana itäkaakosta itäkoilliseen, minkä jälkeen lumikuuronauha heikkeni, kun tuulen pyyhkäisymatka pieneni. Tässä tapauksessa lumikuuronauhan piti hengissä kohtalainen tuuli (huom! ei saa olla liian voimakas), meren ja ilmamassan välinen lämpötilaero ja etelärannikon yhteyteen syntynyt konvergenssivyöhyke.

Lumikuuronauha 6.11.2016 Suomenlahden yllä. Tuuli kääntyi päivän aikana itäkaakosta itäkoilliseen, minkä jälkeen lumikuuronauha heikkeni, kun tuulen pyyhkäisymatka lämpimän meren yllä pieneni. Tässä tapauksessa lumikuuronauhan piti hengissä kohtalainen tuuli (huom! ei saa olla liian voimakas), meren ja ilmamassan välinen lämpötilaero ja etelärannikon yhteyteen syntynyt konvergenssivyöhyke.

Lumi ja pakkanen saapuivat tänä vuonna varkain – mitä mieltä sinä olet aikaisesta talvesta?

Katso video ja lisää aiheesta täältä!

Meteorologi havainnollistamassa Merikarvian ennätyshankia 8.1.2016.

Meteorologi havainnollistamassa Merikarvian ennätyshankia 8.1.2016.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

24 vastausta kirjoitukseen

  1. Leone sanoo:

    Enää puuttuu Pietarin tykin ja varhaisen talventulon kytkeminen ilmastonmuutokseen. Nämähän ovat aivan selvästi ääri-ilmiöitä.

    • jurmu sanoo:

      Eivat liity ilmastonmuutokseen lainkaan.Ne ovat ilmioita,jotka sattuvat niille suotuisten olosuhteisiin vallitessa.

  2. Ville sanoo:

    Kiitos Markus mielenkiintoisesta selvityksestä! Itse kauhulla odotan tämän lumen (valitettavasti todennäköistä) sulamista ja loputtoman syksyn paluuta… Mistä muuten johtuu, että useimmiten Suomessa vallitsee talvisin länsi-lounasvirtaus joka tuo tänne etelään sen ihanan +5 astetta-harmaus-jatkuva tihkusade yhdistelmän…?

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitoksia Ville kommentista! Tällä hetkellä näyttää siltä, että lauhempi ajanjakso koittaa ensi viikolla, mutta seurataan vielä ennustetta. Vastaus kysymykseesi: pohjoisen pallonpuoliskon keskileveysasteet Suomi mukaanluettuna ovat keskimäärin länsivirtausvyöhykettä johtuen maapallon pyörimisestä ja Coriolis-voimasta. Kuulumme tyypillisesti Atlantin matalapaineiden reitille, jotka liikkuvat länsivirtausvyöhykkeellämme lännestä kohti itää. Yleisimmät tuulen suunnat meillä ovatkin kaiketi lounaan ja lännen puolelta, ja tällöin ne kuljettavat Atlantin lauhaa ja kosteaa ilmaa.

      • Ville sanoo:

        Kiitos selityksestä! Olen usein myös miettinyt miksi Suomessa tuntuu riittävän, että lämpötila on nollassa ja lumet alkaa heti saada kunnolla kyytiä…? Ehkä vain kuvittelen, mutta jotenkin minusta tuntuu että esim. USA:n ja Japanin lumisilla alueilla saadaan joka vuosi ennätysmääriä lunta vaikka lämpötila olisikin muutaman asteen plussalla. Täällä lumentulo tuntuu vaativan lähes aina sen muutaman pakkasasteen… Kanadan kaakkoisosassa asuessani näin myös joka talvi useita ”kunnon” jäätäviä sateita jotka upeasti kuorruttivat kaiken jääkerroksella. Näitä ei jostain syystä tunnu esiintyvän koskaan Suomen olosuhteissa… Hyvä niin, sillä nehän voivat saada aikaan suuria tuhoja mutta ihmettelen vaan miksei niitä täällä ole vaikka muuten aika pitkälti sama ilmasto kuin siellä :)

        • Geepee sanoo:

          En ole asiantuntija tässä asiassa, mutta arvelisin, että Pohjois-Amerikan tilanne saattaisi johtua siitä, että siellä pääsee suhteellisen helposti kohtaamaan Kanadan pohjoisosien hyvin kylmä ilmamassa ja Meksikonlahdelta sekä USA:n eteläosista peräisin oleva hyvin kuuma ilmamassa. Aikanaan koulun maantiedon tunneilla sanottiin, että Pohjois-Amerikassa voi ääritapauksissa vaihdella samalla seudulla sää jopa lumisateiden ja helteiden välillä hyvin lyhyessäkin ajassa.

        • Markus Mäntykannas sanoo:

          Ville, en osaa suoraan sanoa meterologista syytä, mistä tämä voisi johtua. Veden olomuodon muutokset tapahtuvat kaikkialla maailmassa käsittääkseni samassa lämpötilassa (kiinteä -> neste), mutta voihan tässä olla kyse siitä, että yksinkertaisesti sademäärät ovat paikallisesti esim. USA:ssa ja Japanissa selvästi Suomea korkeammat, jolloin lunta jää enemmän maahankin, vaikka ilman lämpötila on vähän nollan yläpuolella. Se, missä olomuodossa sade tippuu maahan, riippu mm. ylempien ilmakerrosten lämpötilasta. Jäätävän sateen esiintyminen vaatii sitä, että maanpinnan läheisyydessä lämpötila on pakkasella ja ylempänä on ilmakerros tai -kerroksia, joissa lämpötila on nollan yläpuolella. Tuolla USA:n ja Kanadan puolella talvisademäärillä on potentiaalia kasvaa suuremmiksi kuin Suomessa (enemmän lämpöä ja kosteutta), mikä puolestaan voisi selittää runsaammat jäätävät sateetkin.

  3. Suski sanoo:

    Täytyy nauttia, kun vielä voi! Harmittaa kyllä jo valmiiksi, kun on lukenut ennusteita sään mahdollisesta lämpiämisestä ja lumen sulamisesta. Mutta mahtavaa, kun jo marraskuussa sataa kunnolla lunta! Vaikka liikenne sitten pari päivää takkuaisikin.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kyllähän tässä kieltämättä valoisampaa on ollut lumen johdosta. :) Saa nähdä, jatkuuko tätä talven ihmemaata kauan – ensi viikolla näyttää jo lauhtuvan.

  4. Ari sanoo:

    Lumi on Suomen pahin vitsaus. Julkinen liikenne, varsinkin junat seisovat, henkilöautot kolaroivat, jalankulkijat telovat itsensä sairaalakuntoon. Lumen aiheuttamat kustannukset lienevät vuositasolla miljardiluokkaa. Erityisen viheliäistä pääkaupunkiseutulaisen kannalta on aikainen lumentulo, siitähän on seurauksena tolkuttomat loskakelit, kun palataan tavanomaisiin syksyn ja alkutalven lämpötiloihin.

  5. Mies sanoo:

    Täällä taas Leone on huutelemassa, hyvä jos on onnellinen olo sinullakin joskus kun ajattelet että Petteri pitää hätäkokousta parhaillaan, mutta katsoppas vastaavan ajankohdan säät edellisiltä vuosilta, 2002 on viimeksi talvi ottanut otteen aikaisin, yritys oli 2006 mutta mites sitten kävikään. Ilmasto lämpenee koko ajan, minä olen ainakin iloinen että tällaisia harvinaisuuksia vielä esiintyy, mitä enemmän lämpenee, sitä harvemmaksi nämä aikaiset talvet tai talvien yritykset käyvät, vielähän ei tiedetä kumpi tästä tulee. Lähitulevaisuudessa(20 vuoden jaksolla)tammi, kesä ja lokakuut tulevat lämpenemään eniten nykytasoonsa, taas huhti, sekä marras-joulukuut tulevat tasaantumaan ja lämpeneminen kuukausien välillä tasoittuu, kuitenkin niin että talvikuukausina lämpeneminen on suurempaa. Noin pähkinänkuoressa 1981-2010 jaksoon verrattuna tulee 2011-2040 jaksolla talvikuukaudet lämpenemään noin 1,5 asteella ja kesäkuukaudet vajaan asteen.

    • peikko763 sanoo:

      Oletko Mies laskenut, mitä on 2010-luvun talvien keskiarvo verrattuna 1981-2010 keskiarvoon, jos otetaan vuodet 2009-2016 ?

      Vielä on tosiaan 3 talvea näkemättä tällä vuosikymmenennellä, 16-17, 17-18, 18-19. Itse sanoisin että tämän vuosikymmenen talvet ovat Etelä-Suomessa hyvin lähellä 1981-2010 keskiarvoa. Talvien 2009-2016 ero esim. Tre-Pirkkalan lentoasemalla on tällä hetkellä jotain reilut 0,16C lämpöisempi kuin normaali (-5,77C 2009-2016 vs. -5,93C 1981-2010).

      Sanoisin että tulevasta talvesta on tulossa kylmä tai keskimääräinen ja tuleva lauha jakso ei tule olemaan pitkä, koska suursäätelijät eivät välttämättä halua tänne talveksi 2016-2017 lauhaa.

      Tietysti 1980-luvun talvet olivat paljon kovempia kuin 2010-luvun talvet. Mutta mielenkiintoinen tilasto ja hauska seurata tilannetta mitä tapahtuu.

      • Mies sanoo:

        Peikko, miksi otat juuri laskentaasi sen ajan joka alkaa kahdella kylmällä talvella? Ei se ole mikään ilmaston mittari että valikoi itselleen sen edukkaimman, aivan samoin voisin kysyä että oletko laskenut samaa 03-04 talvesta lähtien kun siinä oli ensin 6 talvea ennen näitä kahta kylmää.
        2009-2010 talvi kuuluu 1981-2010 jaksoon ja on sen keskiarvossa huomioitu, sen jälkeen on ollut nyt 6 talvea ja tällä vuosikymmenellä vielä 4 talvea jäljellä(16-17, 17-18, 18-19 ja 19-20). Tampere-Pirkkalan talvien keskilämpötila 2010-2011..2015-2016 talvina on -5,10, eli vajaan asteen 1981-2010 keskiarvoja lämpimämpi, 2011-2040 jakson keskilämpötila tulee siis olemaan noin -4,5.

        • Mies sanoo:

          Tässä vielä ennusteeni kaikille kuukausille 2011-2040 keskiarvoksi sinne Tampereelle, suluissa on 1981-2010 keskiarvo:
          Tammikuu -5,0(-6,4) Helmikuu -5,5(-6,9)
          Maaliskuu -1,6(-2,8) Huhtikuu +3,6(+3,3)
          Toukokuu +10,5(+9,7) Kesäkuu +15,2(+14,1)
          Heinäkuu +17,4(+16,9) Elokuu +15,7(+15,0)
          Syyskuu +10,8(+9,8) Lokakuu +5,8(+4,6)
          Marraskuu +1,4(-0,6) Joulukuu -3,0(-4,5)

          Esimerkiksi Marraskuiden 2011-2015 keskiarvo on tampereella +2,6, joten tuon +1,4 saavuttamiseen riittää 25 jäljellä olevan marraskuun keskiarvoksi +1,1., kun taas kesäkuiden 2011-2016 keskiarvo on +14,3 ja +15,3 saavuttamiseen 24 seuraavan kesäkuun keskiarvon täytyy olla +15,4.

        • peikko763 sanoo:

          Ihmettelisin MIes jos 03-04 talvet ei olisi olleet lämpöisiä. Olihan auringon aktiivisuus korkein 8000 vuoteen 1944-2004 vuosien välillä :
          https://www.mpg.de/research/sun-activity-high

        • peikko763 sanoo:

          Minun mielestäni 19-20 talvi on jo 2020-luvun ensimmäinen talvi. Mutta voi sen tuollainkin laskea. Sanoisin että sinunkin laskentatavalla 2010-2020 talvet ovat lähellä 1981-2010 keskiarvoa.

          En ota kantaa mitä talvet ovat 2020-luvulla muuten kun että veikkaan että 2020-2023 on ankarampia pakkastalvia kuin 2009-2011. 2024-2028 tulee 2013-2016 tyyppisiä talvia kuten normaalistikkin auringon syklissä. Tosin ken tietää minkälainen auringonsykli 25 on joka alkaa 2020-luvulla. Ihminen ei tunne kunnolla auringon fysiikkaa.

        • peikko763 sanoo:

          Perustelen väitettäni vielä tarkemmin miksi mielestäni 2019-2020 on ensimmäinen 2020 luvun talvi. Talvesta joulukuu on tällä vuosikymmenennellä ja tammi-helmikuu ensi vuosikymmenennellä eli 2kk vastaan 1kk. Sama talvena 2009-2010 siksi miellän talven 2009-2010 2010-luvun talveksi enemmän kuin 2000-luvun talveksi.

          • Katsoja sanoo:

            Mitä tekemistä Suomen talvilla on ilmastomuutoksen kanssa?
            Oletan, että Suomen talvista tässä keskustelitte.

  6. W sanoo:

    Leningradin lumitykki?

  7. W sanoo:

    Laatokan lumitykki osuu Lappeenrantaan.

  8. Sandra sanoo:

    Ajatelkaa että jotkut liikkuu sähköpyörätuolilla ja ovat täysin motissa tuon lumen takia

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.