Omega, tuotko meille auringonpaisteen?

Mediassa ja keskustelupalstoilla käydyssä sääkeskustelussa, kuten muidenkin alojen keskusteluissa, nousee aika ajoin pintaan ”hitti-ilmiöitä”, jotka herättävät erityisen paljon kiinnostusta. Sääkeskustelussa viime vuosina tällaisia ilmiöitä ovat olleet mm. polaaripyörre, erilaiset indeksit ja omega-korkeapaineet.

Yksi näistä ilmiöistä, omega-korkeapaine, näkyy mahdollisuutena ensi viikon sääkartalla Suomen yllä, joten nyt on sopiva aika käydä läpi, mistä oikein on kyse.

Suomi matalapaineiden reitillä

Suomen leveysasteilla ilmavirtaus käy keskimäärin lännestä kohti itää. Keskimääräisessä tilanteessa Suomen eteläpuolelle jäävän keskileveysasteiden ilmamassan ja pohjoispuolisen polaarisen ilmamassan rajavyöhyke kulkee ylitsemme. Liikkuvat matalapaineen keskukset liikkuvat tuota rajavyöhykettä pitkin, joten sää on meillä usein epävakainen ja vaihteleva.

Keskileveysasteiden ja polaarisen ilmamassan välinen rajavyöhyke ei suinkaan käyttäydy hyvin ja pysy kartalla siististi paikallaan, vaan todellisuudessa se mutkittelee kuin käärme. Kartalta katsottuna näyttää välillä siltä, kuin matalapaineiden reittiä työntäisi paikoin eteläpuolelta ja paikoin pohjoispuolelta iso, näkymätön sormi, joka saa reitin pullahtamaan uuteen suuntaan.

Silloin tällöin matalapaineiden reitille pääsee muodostumaan korkeapaine. Korkeapaine on matalapaineille kuin niiden eteen rakennettu este, jonka läpi ne eivät pääse, vaan joka on pakko kiertää. Kuvana tilanne näyttää osapuilleen tältä:

Omega-korkeapaine (kuva: Joanna Rinne)

Omega-korkeapaine (kuva: Joanna Rinne)

Virtaus ja matalapaineen keskukset pääsevät mustia viivoja pitkin, mutta korkeapaine estää niiden kulkemisen lävitseen.

Tällaista korkeapainetta nimitetään esimerkiksi sulkukorkeapaineeksi, blocking-korkeapaineeksi tai omega-korkeapaineeksi (omegaksi siksi, että matalapaineiden reitin muoto muistuttaa kreikkalaista omega-kirjainta). Tällainen tilanne voi olla yllättävän stabiili, se saattaa pysyä paikallaan jopa pari viikkoa.

Korkeapaine ensi viikolla

Sääkartoilla ensi viikolla omega-korkeapaine näyttää kovasti yrittävän muodostua Fennoskandian ylle. Alkuviikolla sellainen käväisee kääntymässä lyhyesti, mutta viikon puolivälin matalapaine puskee sen pois. Tämän hetken ennusteissa lopullinen läpimurto näkyy ensi viikonloppuna:

Syyskuun toisen viikonlopun 850 hPa-painepinnan ennuste (Kuva: Foreca)

Syyskuun toisen viikonlopun 850 hPa-painepinnan ennuste (Kuva: Foreca)

Tilanne näyttää lähes koulukirjamaisen tyylikkäältä. Lauantaiaamun ECMWF-mallin ennusteissa korkeapaine on parkkeerannut Fennoskandian ylle ja matalapaineiden reitti kulkee sen molemmin puolin. Mikäli tämä ennuste toteutuu, on luvassa poutainen, laajalti aurinkoinenkin viikonloppu koko maahan!

Valitettavasti tätä ennustetta ensi viikonlopulle ei voi pitää vielä täysin varmana, sillä korkeapaineen muoto ja tarkka sijoitus on vielä vaihdellut jokin verran ennusteissa. Jonkunlaisen muodon korkeapaine varmasti ottaa, mutta jos se jää esimerkiksi liian länteen, matalapaineiden reitti siirtyy Suomen itäpuolelta kulkemaan suoraan ylitsemme ja aurinkoennuste muuttuu sade-ennusteeksi.

Jäämme seuraamaan tilannetta!

 

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

Yksi vastaus kirjoitukseen

  1. peikko763 sanoo:

    Aika hyvä ennuste oli, näyttäisi että tuo tulee tänne hetkeksi ainakin.

    Kiitos näistä asioiden tarkemmista avauksista Joanna, mielenkiintoinen ja hyvä blogi, itse olen vähemmän perehtynyt näihin säämalleihin nykyään, vaikka välillä katselenkin tietokoneennusteita ja teidänkin ennusteita televisiosta ja netistä.

    Sääkeskusteluissa ovat erilaiset indeksit hitissä tosiaankin. Välillä on AMO, NAO, AO ja milloin on QBO, MJO, tai ENSO tai SOI. Itseasiassahan hyvin voimakas poikkeama ENSO:ssa eli El nino toi varsin sateisen kesän Suomeen nyt 2016 ,kuten kesänä 1998 tai 1866 myös. Omasta mielestäni Suomen säiden kannalta oleellisin indeksi on silti GSNW eli Gulf Stream North Wall, tuo kuitenkin on tärkein muuttuja jos otetaan esim. 10 matalapainetta loka-huhtikuun välissä ja niiden reittien hajonta.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.