Juhannuksen sää: kaatosade vai helle?

Juhannuksen ja joulun sää herättää mediassa aina kiinnostusta. Monien, vaikkei tietenkään kaikkien, toiveena olisi valkea joulu ja kesäisen lämmin ja aurinkoinen juhannus. Lehdet kilpailevat siitä, kuka saa julkaistua ajankohdan sääennusteen ensimmäisenä.

Siksi meteorologina onkin erityisen harmillista, kun ennusteet käyttäytyvät kuten juuri nyt: jokainen uusi tietokonemalliajo tarjoaa juhannuksen säästä täysin erilaisen version kuin edellinen. Viimeisen puolentoista vuorokauden ajan mallien tarjoukset ovat olleet (kronologisessa järjestyksessä)

  1. Hellejuhannus, kaunista ja aurinkoista
  2. Kaatosade ilman ukkosta to-pe, la-su kauniimpaa
  3. Poutaista ja osin aurinkoista to-pe, la-su kaatosadetta ukkosen kera
  4. Sekalaisia ukkossateita pitkin juhannusta, väleissä aurinkoista

Mistä tämä johtuu ja mitä juhannuksen säästä voidaan nyt sanoa?

Juhannuksen ajan ennusteissa seuraavat asiat ovat tiedossa:

  • Suomen eteläpuolisen Euroopan alueelle muodostuu korkeapaine
  • Korkeapaineen pohjoispuolella liikkuu matalapaineen keskuksia, joihin liittyy runsaitakin sateita

Juuri tuo korkeapaine on ennusteiden ongelmakohta. Jokaisessa ennusteessa se on erimuotoinen ja -vahvuinen kuin edeltäjässään, joten sen pohjoispuolitse liikkuvat sateet liikkuvat vuoroin Suomen yli, vuoroin pohjoispuolelta, vuoroin vain osin Suomen yli.

Ennen kuin tuo korkeapaineen muoto ja paikka stabiloituu ennusteissa edes jollakin tavalla, on meidän meteorologienkin pakko sanoa pitkän yliopistokoulutuksen syvällä rintaäänellä ”voi sataa tai voi paistaa”. Mikä on onneksi melko varmaa, räntää ei tule, vaan jos hetki poutaa löytyy, lämpötilat nousevat monin paikoin yli kahdenkympin. Hellekään ei ole vielä poissuljettu vaihtoehto.

Tällä hetkellä ja toistaiseksi juhannuksen ennuste näyttää siis tältä:

Kuva: Joanna Rinne / Foreca

Kuva: Joanna Rinne / Foreca

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

10 vastausta kirjoitukseen

  1. jurmu sanoo:

    Jospa tulisi molempia.Ei sekaan olisi kummallista,parhaana esimerkkina juhannus 1999.

  2. nikke sanoo:

    Juuri tämän vuoksi meteorologien ei pitäisi mennä halpaan ja erehtyä antamaan lausuntoja iltapäivälehdille. Kylmä tosiasia on, ettei näin pitkälle voida säätä ennustaa. Jo tähän mennessä meteorologit ovat nolanneet itsensä juhannussään suhteen.

    • KooPee sanoo:

      Kyllä minusta ne on iltapäivälehdet, jotka itsensä ovat nolanneet. Niin meteorologit, kuin me muutkin säästä edes jotain lämpötilaa enemmän ymmärtävät tiedämme, että monesti sekä riippuu että roikkuu ja syitä on monia. Sen sijaan iltapäivälehtiin asti ei nuo pienet nyanssit koskaan päädy. Liekö ei kysytä vaiko muuten vain käytännössä kauttaaltaan artikkeleissa jää avaamatta mitä kaikkea epävarmuutta liittyy. Ja toisaalta, vaikka rautalangasta vääntäisi, niin silti toiset eivät siitä höykäsen pölähtämää ymmärtäisi ja korkeintaan olankohautuksella toteaisivat ilmassa olevan selittelyn makua.

      • peepee sanoo:

        Metronomit kumminkin sinne iltapäivälehtiin tarjoilee ne veikkaukset. Ehkä näiden nyanssien kanssa. Rautalankaa tosiaan…

        • Isla sanoo:

          Eivätköhän ne ole ne lehdet, jotka tulevia säitä kyselevät. Ja syy on siinä, että sää kiinnostaa ihmisiä. Meillä suomalaisilla, jotka kuulemma hallitsemme huonosti niin sanotun small talkin (eli suomeksi: p… eli tyhjänjauhamisen) on aika vähän turvallisia puheenaiheita. Politiikasta puhuminen synnyttää usein riitoja, ja autoista ja naisista voi puhua lähinnä miesten kanssa. Sitä paitsi säätiedotuksista saa raflaavia otsikoita tyyliin ”Juhannuksena räntää ja rakeita!”, joilla iltapäivälehdet myyvät numeroitaan.

          Meteorologien työnä on ennustaa säätä pitemmällä ja lyhyemmällä aikavälillä ja tiedottaa siitä. Kokemukseni mukaan ennusteet ovat vaihtelevienkin sääolosuhteiden aikana hyvin tarkkoja lyhyellä aikavälillä. Eivätkä meteorologit muuta väitäkkään. Ihmisen muisti on kuitenkin lyhyt ja valikoiva, joten ”pieleen menneet” ennusteet muistetaan paremmin kuin oikeaan osuneet.

          Lisäksi täytyy ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Itse asun lähellä merta, jossa merituuli puhaltaa pois isommatkin pilvimassat, silloin kun ennustetaan sadetta. Koska asun maalla, minulle tärkeintä on tietää, tuleeko ukkosta, sillä salama on usein polttanut modeemini ja osan tietokonettani, kun en ole älynnyt ajoissa irrottaa laitteita verkosta. Seuraankin jatkuvasti niin ilmatieteen laitoksen kuin Forecankin sääennustuksia, ja silloin, kun ukkonen uhkaa, minulla on selaimessani auki niin salamatutka kuin Maikkarin sadetutkakin.

          Lopullisen päätöksen laitteiden irrottamiseksi teen kuitenkin menemällä ulos ja kuuntelemalla, kuinka lähellä ukkonen on. Kuten Bob Dylan laulaa: “You don’t need a weatherman to know which way the wind blows.” (Subterranean Homesick Blues, 1965)

          Metronomin tarkoituksena on helpottaa soittajaa pysymään oikeassa tahdissa, joten jos tämä oli heitto eikä vain kirjoitusvirhe, niin minusta se osuu aika alas. Ei pidä ampua viestintuojaa, jos viesti ei miellytä.

          • niku sanoo:

            Maalla asuvan tulee kesäaikana kodista koko päiväksi poistuessaan irrottaa aina arkojen laitteiden töpselit. Ukkosennusteet ovat usein niitä, jotka menevät pieleen.

          • Caritas. sanoo:

            https://www.verkkokauppa.com/fi/product/57593/fmqtj/APC-PMF83VT-GR-ylijannitesuoja
            Kokeilepa tuollaista kaupunkilaisten härpäkettä sinne maalle.

  3. Vesa Koistinen sanoo:

    Kyllä ennusteet keskimäärin tuntuvat menevän hyvin kohdalleen noin viikon tähtäimellä, mutta täytyy ymmärtää että sää voi olla aika kaoottinen ilmiö joskus ja ennustettavuus on yksinkertaisesti huono vaikka olisi isäjumala. Humoristisesti voi tällöin todeta vaikkapa että ”tuulee pohjoisen ja etelän väliltä”. – Iltalehdet ottavat ”ennusteensa” omasta päästään pelkästään myyntiään lisätäkseen.

  4. Pelzi sanoo:

    Ongelma nykyään on oikeastaan siinä että sääennusteita päivitetään tai päivityksiä julkaistaan liian usein. Monilla on jo nykyään kännykässään tai tietokoneella joku appsi josta säätä voi seurata jatkuvasti ja vaikka kuinka pitkälle etukäteen. Kaikki tietää että pitkän ajan ennuste on lähes hatusta tempaistu mutta kun esim. itse saarimökille juhannusta suunnitellessa sääennuste heittää saman päivän aikana pari kertaa laidasta laitaan alkaa nupissa kiehua. Parempi olisi kun katsois ennusteen max kerran päivässä:)

  5. Vesa Koistinen sanoo:

    Ilimoja piisaa, se on 100% varma ! :))

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.