Tiesitkö tämän hattarapilvistä?

Lämmintä säätä on riittänyt viime päivinä! Tätä kirjoittaessani kylmä rintama on liikkeessä Suomen yli etelään, sen mukana lämpimimmät ilmat korvautuvat viileämmillä.

Kylmän rintaman ”tuolla puolen” lisääntyy myös iltapäivän kumpupilvisyys. Nuo aamupäivällä ilmaantuvat ja illalla katoavat valkoiset hattarapilvet ovat kaikille tuttuja, mutta minkälaisista asioista niiden olemassaolo kertoo?

Kumpupilvet eli cumulus-pilvet saavat alkunsa, kun aurinko lämmittää maata. Kun maanpinta lämpenee, myös sen lähellä oleva ilma lämpiää ja alkaa nousta ympäristöään kevyempänä ylöspäin.

Aurinko lämmittää maata ja syntyy nouseva ilmavirtaus (Kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

Aurinko lämmittää maata ja syntyy nouseva ilmavirtaus (Kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

Nouseva ilma sisältää myös kosteutta näkymättömän vesihöyryn muodossa. Viileä ilma pystyy pitämään mukanaan vesihöyryä vähemmän kuin lämmin, joten mikäli kosteutta on riittävästi, jossakin nousun vaiheessa syntyy tilanne, jossa noustessaan viilentynyt ilma ei enää kykene sisältämään näkymättömässä muodossa kaikkea siinä olevaa vesihöyryä. On saavutettu nostotiivistyskorkeus eli LCL-taso. Tuon tason yläpuolella ylimääräinen vesihöyry tiivistyy pienenpieniksi pilvipisaroiksi, eli alkaa syntyä pilvi.

Nostotiivistyskorkeuden yläpuolella vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi. (Kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

Nostotiivistyskorkeuden yläpuolella vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi. (Kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

LCL-taso näkyy pilvien muodostuttua maastakin katsottuna selvästi, kaikki kumpupilvet ovat pohjastaan litteitä ja alkavat samalta korkeudelta. Lentokoneen ikkunasta tuo taso näkyy erityisen hienosti.

Se, minkäkokoiseksi pilvet muodostuvat, riippuu sekä ilman lämpötilan laskunopeudesta ylöspäin mentäessä että saatavilla olevan kosteuden määrästä. Mikäli kosteutta riittää ja lämpötilaolosuhteet ovat sopivat, kumpupilvet voivat kasvaa sataviksi, jopa ukkostaviksi. Kesäiltapäiviltä tutut yllättävät sadekuurot ovatkin aina saaneet alkunsa leppoisista hattarapilvistä, jotka ovat sitten saaneet riittävästi syödäkseen päivän aikana.

Lähipäivinä on odotettavissa monin paikoin sekä kumpupilviä että kuuroja, näiden tietojen avulla voit kehua kavereillesi tietäväsi, missä kohdissa sijaitsee nousevia ilmavirtauksia!

14028555989_4ee1050170_z

Kuva: Mrs. Gemstone / Flickr

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

3 vastausta kirjoitukseen

  1. Seppo Vanhakartano sanoo:

    Hei!
    Liisa Rintaniemi sanoi mtv:n säälähetyksessä, että ”hallaa on koko maassa, Pohjanmaalla voi olla myös pakkasta”. Voisitteko selventää näin maallikolle, mitä eroa on pakkasella ja hallalla?
    Kiitos!

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei! Hyvä kysymys. Virallisesti hallaksi kutsutaan kasvukauden aikana tapahtuvaa tilannetta, jossa maan pinnalla lämpötila käväisee pakkasella, mutta 2 metrin korkeudella olevissa mittareissa lämpötila pysyy plussalla. Yöpakkasessa puolestaan myös mittarit havaitsevat pakkasen.
      Myönnettävä, että virallisesta määritelmästä huolimatta me meteorologit saatamme käyttää ”halla”-sanaa tilanteessa, jossa pakkasta esiintyy kasvukauden aikana esiintymiskorkeudesta huolimatta, ”yöpakkanen”-sanaa puolestaan kasvukauden ulkopuolella tapahtuvasta yöajan pakkasesta.

  2. Timo Koski sanoo:

    Sitten on vielä ankara halla erona ”normaali” hallaan, en vaan muista missä se maanpinnan lämpötilaraja kulki noiden välissä( hatusta vedän -4 C luokkaa).

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.