Kurkistus kulissien taakse

Toukokuuhun on päästy, kesä lähestyy! ”Puoli kuuta peipposesta”-lorun mukaan kesä on jo täällä, muutama tervapääsky on kuulemma jo näkynyt taivaalla (hyväksyttäköön tervapääsky ”pääskysestä ei päivääkään”-kohdan kuittaajaksi siitä huolimatta, että nimestään huolimatta se ei ole virallisesti pääsky).

Tämä teksti alkoi hieman harhaanjohtavasti, sillä tänään aiheena ei ole kesäsää, vaan: minkälaisia asioita meteorologi oikein tutkii tutustuessaan lähipäivien säätilanteeseen?

 

Kukin meteorologeista muodostaa vähitellen oman listansa suosikkikartoista, joita seuraa eri tilanteissa, joten yleispätevää vastausta kysymykseen ei ole. Silti, joitakin useimmille meistä yhteisiä tapoja löytyy.

Töihin tullessaan, etenkin jos edellisestä vuorosta on jo aikaa, meteorologi haluaa tietää, mitä tapahtuu suursäätilanteessa. Suomen säätä ennustettaessa hyödyllinen alue on suurinpiirtein Euroopan laajuinen.

Pinnassa mm. pinnanmuodot, vesistöt jne. sekoittavat usein suursäätilan lähes tunnistamattomaksi, sen takia tarkastelu kannattaa aloittaa ylhäältä. Siksi minä (kuten tietääkseni suurin osa Forecan meteorologeista) avaan ensimmäisenä ennustemallikartan, jolla näkyvät ennustetut sateet, lämpötila 500 hPa -painepinnalla ja samaisen painepinnan korkeus maasta. Käytännässä kartalta näkyvät siis esim. suuret ilmamassa-alueet. Kuvaesimerkki selventää:

Sade, 500 hPa -painepinnan lämpötila ja geopotentiaali

Sade, 500 hPa -painepinnan lämpötila ja geopotentiaali ECMWF-ennustemallissa

Aluksi kuva näyttää olevan täynnä epämääräisiä viivoja, mutta yksityiskohtiakin on erotettavissa. Karttapohjana on Euroopan kartta, vasemmalla alhaalla näkyvät Espanjan rajat, keskellä ylhäällä Suomi. Värikkäät viivat kertovat ilmamassan lämpötilan.

Tässä kuvassa (joka siis on huomisen eli 4.5.2016 iltapäivän ennustekartta) on nähtävissä, että yläilmakehän laajat matalapaineen alueet ( = epävakaista säätä) sijaitsevat Fennoskandian ja Brittein saarten itäpuolella sekä kaakkoisen Euroopan alueella, korkeapaineet ( = vakaampi säätilanne) puolestaan Puola-Suomi-suunnalla sekä Espanjan paikkeilla. Lämpötilat noudattelevat löyhästi samaa rakennetta, korkeapaineen alueilla on ympäristöään hieman lämpimämpää, matalapaineen alueilla viileämpää.

 

Edellisen kuvan antamasta informaatiosta syntyisi tekstiä vaikka kuinka paljon, mutta viisi tuntia blogitekstin lukemista ei taida houkuttaa ketään, joten siirrytään seuraavaan karttaan. Sillä näkyy ennustettu 700 hPa -painepinnan (n. 3 km korkeudella) suhteellinen kosteus, ilmanpaine merenpinnan tasolla ja lämpötila 850 hPa -painepinnalla (reilun kilometrin korkeudella).

700 hPa -painepinnan kosteus, sade ja 850 hPa -painepinnan korkeus

700 hPa -painepinnan kosteus, sade ja 850 hPa -painepinnan korkeus

Tämä kartta vie jo edellistä yksityiskohtaisempaan informaatioon (ja siksi usein sekavampaan kuvaan). Karttapohja on sama kuin äsken, maat sijaitsevat samoissa paikoissa. Mustat viivat näyttävät matala- ja korkeapaineet, vihreä väri kertoo, että n. 3 km korkeudella on kosteaa (todennäköisesti pilviä, ehkä myös sateita) ja keltainen, että samalla korkeudella on kuivaa (mahdollisesti pilvetöntä). Punaisen, oranssin ja sinisen sävyt kertovat ilman lämpötilan reilun kilometrin korkeudella.

Esimerkkikuvasta, joka on ennuste samalle ajankohdalle kuin edellinenkin, nähdään, että laajat korkeapaineet sijaitsevat Atlantilla Espanjan länsipuolella, Venäjällä ja sen ”etäispesäkkeenä” myös Suomen tienoilla. Tiukempia matalapaineita ja niihin liittyviä pilvisyys- ja sadealueita näkyy lähinnä Atlantilla ja Kaakkois-Euroopassa, edellisen kuvan ”ylämatalien” alueella.

Yleisesti tämän kartan lämpötiloista näkee paljon asioita: esimerkiksi muutaman pakkasasteen lämpötila sadealueen yhteydessä kertoo sateen tulevan suurella todennäköisyydellä lumena, kesäisenä auringonpaistepäivänä puolestaan +10 asteen lämpötila tällä kartalla kertoo siitä, että hellelämpötila on hyvinkin mahdollinen maanpinnalla.

 

Kun nämä kartat on käyty läpi ajatuksella useamman päivän ajalta, siirtytään suuremman tarkkuuden karttoihin, mm. pilvisyys-, sade- ja lämpötilakarttoihin sekä erilaisiin eksoottisempiin mm. ukkosen todennäköisyyttä ja jäätävän sateen mahdollisuutta ennustaviin karttoihin. Nämä kaikki kartat, kuin myös satoja muita karttoja, on saatavilla useammalta eri sääennustemallilta. Mikään malleista ei ikinä ole täysin oikeassa ja eri malleilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, joten mahdollisimman monen tutkiminen kannattaa.

Oma tietokoneruutuni näyttää juuri tällä hetkellä tältä (ilman mustia reunuksia ohjelma ei suostunut näyttämään koko kuvaa):

Työpöytä (Kuva: Foreca)

Työpöytä (Kuva: Foreca)

Näiden jälkeen meteorologin huomio kiinnittyy tämän hetken säähän, läpi kahlataan tutkakuvat, havainnot ja luotauspallojen lähettämä data.

Kun kaikki tämä tieto on käyty läpi ja jollakin tapaa omaksuttu, alkaa sääennusteiden laatiminen eli tehdään ne tuotteet, jotka näkyvät ja kuuluvat säätietojen käyttäjille, esimerkiksi nettisivuja tutkiville, radion sääennusteita kuunteleville ja sanomalehtien ennusteita lukeville ihmisille.

Seuraavan viikon sääennusteet näyttävät korkeapaineen takia varsin miellyttäviltä, viettäkäähän mukavaa viikkoa aurinkoisessa säässä!

 

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

5 vastausta kirjoitukseen

  1. Orlando sanoo:

    Nyt nähdään niitä korkeapaineita, joita ei talvella koskaan esiinny. Atlantin matalapainetoimintaa kuvaava NAO-indeksi on vähitellen laskenut negatiiviseksi oltuaan tukevasti nollan yläpuolella lähes koko talven:

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao.shtml

    Nykyilmastossa kyseinen indeksi on useimpina vuosina negatiivinen kesällä, eli vallitsee mantereinen, korkeapainevoittoinen säätyyppi. Tänäkin vuonna kaikki viittaa siihen, ettei merellistä säätyyppiä tulla näkemään suuressa mittakaavassa ennen marras- tai joulukuuta, jolloin se palaa sitäkin voimakkaampana.

    • Masa sanoo:

      Se on tietysti luonnollista, koska navan ja päiväntasaajan lämpötilaero kapenee monessa ilmamassakerroksessa, jolloin matalapainetoiminnan tarve luonnollisesti vähenee. Toki viimeisenä kolmena talvena matalapaineaktiivisuus meidän länsipuolella on ollut hyvin voimakasta talviaikana.

      • Orlando sanoo:

        Matalapainetoiminta on talvisin ollut Atlantilla voimakasta 1980-luvun alusta lähtien, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, joista 2010-11 nähtiin viimeinen.

        NAO-positiivisia eli merellisiä kesiä esiintyi 1990-luvulle asti usein, mutta 2000-luvulla ainoastaan v. 2002 ja 2013 ovat olleet sellaisia. Kaikki muut 2000-luvun kesät ovat olleet joko NAO-neutraaleja tai selvästi negatiivisia.

        Ymmärtääkseni NAO-indeksille on myös erilaiset laskentatavat kesä- ja talvikaudella, jotta arvot olisivat vertailukelpoisia keskenään.

  2. Timo Koski sanoo:

    Kai sen 1. kuvan matalapaine on Brittien ja Skandinavian LÄNSI-puolella sentään?

  3. Konsta sanoo:

    Pikaisesti lukien tuli mieleen sellainen fysiikan ja psykologian välimaaston kysymys. Meteorologin koulutukseen varmasti liittyy paljon fysiikaa ja matematiikkaa. Kuitenkin tiekokonemallinnukset ovat varmaan aivan olennainen metodi nykyisin, eikä käsin laskemisilla juuri liene käyttöä. Havaintokartat ovat tietysti eksaktia tietoa, mutta ennustamiseen liittyy aina epävarmuustekijöitä, koska sää on monen tekijän summa ja voitaneen sanoa että enemmän tai vähemmän kaoottinen ilmiö. Onko se vähän niin, että kun eri paikoista tulee vähän eri näköistä ennustedataa, ja niitä tuottavilla laitoksilla on toisistaan jossain määrin erilaiset ennustusmetodit, niin se on vähän (ilkeästi muotoillen) sormituntumalla valittava se oma näkemyksensä, ja niin ollen kokemus auttaa varmaan olennaisesti. – Kunnioitan joka tapauksessa suuresti sitä tarkkuutta millä ennusteet yleensä osuvat kohdalleen muutaman päivän perspektiivillä.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.