Valkoisen joulun metsästys

Joulun pyhien sää kiinnostaa useimpia – tuleeko valkoinen joulu? Niin kuin meteorologi haluaisikin vastata kiinnostuneille heti, nyt on vielä liian aikaista arvioida joulunajan lumitilannetta. Paikallissääennusteet ovat parhaimmillaan muutaman päivän ennustehetkestä eteenpäin, sen jälkeen niihin kannattaa suhtautua suuntaa-antavina.

Pidempää ennustetta etsiessäni suosin itse sivustomme 15 vuorokauden ennusteita. Ne löytyvät kätevästi vasemman reunan palkista täältä:

15 vuorokauden ennusteet löytyvät sivustomme vasemmasta reunasta.

15 vuorokauden ennusteet löytyvät sivustomme vasemmasta reunasta. (Kuva: Foreca)

15 vuorokauden ennusteissa ei anneta tarkkaa lämpötilaennustetta joka päivälle, vaan sääennustemallien laskujen mukaan mahdollisten lämpötilojen haitari.

Kun sääennustemalli laskee sääennusteita, sille syötetään ennen laskennan aloittamista pohjalle havaintoasemien havainnot. Havaintoasemia ei ole maailmalla niin tiheässä kuin sääennustemallilla laskettavia pisteitä, joten puuttuville pisteille arvataan mahdollisimman realistiset arvot ennen sääennusteen laskennan aloittamista. 15 vuorokauden ennusteita laskettaessa sääennustemalli ajetaan läpi 52 kertaa, joka kerta arvatut pisteet annetaan hieman erilaisina, silti aina realistisina. Lopputuloksena syntyy 52 erilaista ennustetta. Ennusteet ovat yleensä alkupäästään hyvin samankaltaiset, mutta vaihtelua alkaa näkyä muutaman päivän sisällä, kun matala- ja korkeapaineet käyttäytyvät eri alkuarvoilla lasketuissa ennusteissa hieman eri tavoilla. (Lisää aiheesta on kirjoittanut Petri Takala)

Helsingin 15 vuorokauden ennuste

Helsingin 15 vuorokauden ennuste (kuva: Foreca)

Yllä näkyy tämän blogin kirjoittamishetkellä tuorein Helsingin 15 vuorokauden sääennuste. Punainen käyrä näyttää ennustettua korkeinta lämpötilaa, sininen käyrä ennustettua alinta lämpötilaa ja palkit alataulukossa ennustettuja sademääriä.

Lämpötilaennusteissa tummin keskiviiva näyttää 52 ennustemalliajon mukaan todennäköisimmän lämpötilan kunakin ennustepäivänä. Hieman laajempi tummemmalla värillä varjostettu alue näyttää alueen, jolle osuvat puolet kaikkien ajojen kyseisen päivän lämpötiloista, vaaleampi varjostus näyttää kaikkien ennustemalliajojen tulokset päiväkohtaisesti.

Helsingin ennuste näyttää Suomelle varsin tyypilliseltä: kaikki ennustemalliajot ovat melko samanmielisiä parin-kolmen päivän ajan, sen jälkeen ne erkanevat toisistaan eli lämpötilaennusteiden varjostetut alueet laajenevat. Mitä laajemmat varjostetut alueet, sitä epävarmempi ennuste. Sadepalkkeja niin ikään näkyy useimpina päivinä, eli ennusteiden mukaan maamme yli liikkuu useita matalapaineen keskuksiin liittyviä sadealueita. Suomen ollessa liikkuvien matalapaineiden reitillä sääennusteet ovat lyhyemmän aikaa luotettavia kuin pysyvän korkeapaineen tilanteissa.

Verrokiksi ennuste Malediivien pääkaupunkiin, Maléen, jossa lämpötilaennusteissa vaihtelua on huomattavasti vähemmän:

Malén 15 vuorokauden ennuste (Kuva: Foreca)

Malén 15 vuorokauden ennuste (Kuva: Foreca)

Omasta mielestäni joulun paikallissään (ja ylipäänsä tulevien päivien sään) seurannassa 15 vuorokauden ennuste on yksi hyödyllisimmistä välineistä, ennusteesta kun näkee sekä alueen, jossa lämpötilat ja sademäärät todennäköisesti tulevat liikkumaan sekä sen, kuinka epävakaa säätilanne on eli kuinka todennäköistä on, että ennuste tulee vielä muuttumaan ajankohdan lähestyessä.

Oikein mukavaa joulukuuta kaikille, pidän peukkuja valkoisen joulun puolesta kaikille sitä toivoville!

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

33 vastausta kirjoitukseen

  1. peikko763 sanoo:

    Paras ennuste valkoiselle joululle on Pohjois-Atlantin tilanne. Lumettomia jouluja tulee paljon kun P-Atlantin merivesi on lämmintä kuten se on ollut 1989 vuodesta lähtien. 1960-luvulla Atlanti oli kylmenemässä, sillon ei ollut yhtäkään vesisade talvea, kun P-Atlantin myrskyt eivät kylmenevästä merivedestä saaneet energiaa.
    https://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/ch3s3-6-6.html

    Eli sanotaanko että joulut ovat vielä todennäköisesti lumettomia 5-15 vuotta, sen jälkeen lumettomista jouluista ei ole tietoakaan kun Atlanti on taas kylmenevässä vaiheessa.

    • jani talvensaari sanoo:

      ei voi päätellä noinkaan ilmaston yleinen lämpeneminen näkyy suomessa nimenomaan talven säässä lumettomat joulut ja vesisadetalvet tulevat yleistymään

  2. Timp Koski sanoo:

    Ei taideta paljon Malen meteorologeille valittaa, että lämpötilaennusteet heittivät.

    • Jarno sanoo:

      Tropiikissa eivät meteorologit pahemmin ole kiinnostuneet lämpötilasta, koska se on aika helppo ennustaa. Sade ja ilmankosteus ovat merkittävämpiä ennustettavia asiota sielläpäin. Heillä ei myöskään ole riesana korkea- ja matalapaineita, suihkuvirtaukia tai rintamia, vaan se miten ja missä ilmavirtaukset kohtaavat tai eriytyvät, koska nämä ajavat sääilmiöitä siellä. Eli siinä missä suomalainen meteorologi tuiottaa ilmanpainekäppyröitä ja rintamia, niin Malediiveilla meteorologi yrittää saada selvää tuulikuvioista.

  3. Bosse sanoo:

    Onpa mahtavat vesimäärät ennusteessa perjantaiksi, peräti 15 mm Jyväskylään. Toiveissa olisi siis pohjavesien nousu kuiville kaivoille, mutta varmaankin ennuste muuttuu vielä moneen kertaan ja pelkäänpä, että taas tulee pettymys?:)

  4. ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

    Ja jos kiinnostaisi pitempi ennuste, suosittelen tätä 45 vrk:n ennustetta:

    http://www.accuweather.com/fi/fi/helsinki/133328/december-weather/133328

    Halutun paikan pystyy muuttaa siinä vapaasti. Tässäkään ennusteessa ei ole tärkein, että se toteutuuko ’gramman’ tarkuudella, vaan että antaa lähentävän ennusteen odotettavista suursäätioloista. Ja kannatta vilkaista päivittäin, sillä sekin muuttuu aina. Niin kuin sää…

    Alkutalven terveisin!

    ifj. PÁLYI Zoltán
    unkarilainen metsänhoitaja

    • Mies sanoo:

      Tuo accuweatherin ennuste on silkkaa viihdettä, jokainen voi itse ennustaa yhtä hyvin 2 viikon jälkeiset ajat kunhan pitää mielessä ettei jouluna hellettä lähde ennustamaan. En todellakaan suosittele accuweatherin 45vrk ennusteita!

      • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

        Kyllä Accuweather sentään arvaukset voittaa.

      • ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

        Minun kokemukseni perusteella Accuweather antaa aika luotettavasti toteutuvia vihjeitä odotettavista suursäätiloista. Esim. viime vuonna 45 vrk:n aikaetäisyydeltä annettu ensimmäinen jouluennuste aika tarkkaan toteutui Koillis-Unkariin – ei lunta ja muutama astetta plussan puolella. Ja noin kävi (ikävä kyllä).

        Toisaalta noita pitkäaikaisennusteita, kuten kirjoitinkin, ei vaadita toteutuvan kuitenkaan gramman tarkkuudella. Ja kun silmäilemme lähipäiviä, tietysti Foreca antaa tarkempia ennusteita. Mutta jos sinä voit ehdottaa minulle parempaa, luotettavampaa tai ylipäätään muuta 45 vrk:n ennusteen sivu(sto)a ja laittaisit sen linkin tänne, kiittäisin siitä kovasti.

        Talviterveisin!

        i. P. Z.

        • Matti sanoo:

          45:n vuorokauden ennusteista tuo saataa ollakin paras vaihtoehto. Kysymys onkin enemmän siitä, kuinka hyvä tuon pituinen ennuste voi ylipäätään olla, varsinkin kun lämpötilat esitetään asteen tarkkuudella ilman minkäänlaista varmuusväliä.

          Vähän sama kuin se, että lottoaminen on luultavasti todennäköisin keino rikastua 5 mijoonaa euroa päivässä. 5 miljoonan rikastuminen päivässä ei kuitenkaan ole ollenkaan todennäköistä.

  5. Jussi sanoo:

    Toistaiseksi näyttävät talven ystävän näkökulmasta aika surullisilta nuo ennusteet Helsinkiin. Joulukuut näyttävät lämmenneen 2000-luvun aikana rivakkaa tahtia, koska nykyään ei ole mitään takeita, että Oulun korkeudellakaan olisi valkoinen joulu, vaikka melko todennäköistä onkin, että siellä on edes hiukan valkoista maassa.

    Lapissa näyttää olevan jonkin verran lunta ja siellä pysyy pääasiassa pakkasen puolella ja sataa uuttakin lunta. Onnenpekat!

    Matalapainetoiminta näyttää nyt todella äkäiseltä. Kuinkahan paljon mahtavat keskilämpötilat ylittyä tässäkin kuussa? Veikkaan, että tästä tulee kaikkien aikojen lämpimin tilastoitu vuosi Suomessa.

    • Bosse sanoo:

      Me olemme täällä Jyväskylän seudulla mielissämme, kun sää on lämpöinen tällaisina aikoina, kun talojen lämmityskulut ovat Suomessa energian ja energiaverojen kautta tapissaan. Saadaan edes luonnolta apuja elämiseen, kun kaikki elämisen edellytykset laitetaan verojen kautta yhä kalliimmiksi ja kalliimmiksi.

      Ja vettäkin on tasaisesti hyvä sataa, jotta omat kaivot pysyvät tuottoisina todella puhtaalle käyttövedelle ja viljelyksille tulee vettä kesäaikana. :)

      • Jussi sanoo:

        Mutta eikös pimeyden taltuttamiseksi kaipaisi lunta? Takana on ennätyslämmin marraskuu ja sama meininki jatkuu.

        • Bosse sanoo:

          Kyllä lunta saisi tulla juuri sen verran, että pimeys vähenisi.
          Mutta kyllä lämmityskulut ovat pienentyneet selvästi vuosi vuodelta näinä lauhkeina talvina. Ja se on eläkeläis-mökkiläiselle suoranaista lisää, kun eläkkeiden annetaan hiipua oli sitten vallassa mitkä puolueet tahansa.

          Tänä vuonnakin eläkekorotusta tuli 0,39 %, kun sovitun taannehtivan indeksikorotuksen piti olla 1,1 %. Sain 12 €/kk, josta veron jälkeen jäi 6 €/kk käteen. Mutta energiakulutuksen väheneminen toi noin 30 ekä /kk.-

          Siis jatkukoon lauahat talvet näillä leveysasteilla!:)

      • Jarno sanoo:

        Ei kai Bosse nyt sentään veroja vastusta? Verorahoillahan ne maataloustukimiljardit rahoitetaan.

        • Bosse sanoo:

          Vastustan peruselämiseen liitettyjä veroja. Kaikille tulisi Suomessa kuulua puhdas vesi, ruoka ja asuminen lämmityksineen samaan hintaan tuotetaan ne sitten millä tavalla tahansa.
          Kun muutenkin vaaditaan palkkamalttia, niin juuri perusedelletykset työnteon ja työssäkäymisen kannalta pitäisi olla myös kilpailukykyisiä muihin maihin verrattuna.
          En ole maataloustukien käyttäjä, mutta olen aika pitkälle omavarainen pienellä palstallani viljellen kaikenlaista syötävää.:)

          • Jarno sanoo:

            No voi pyhä äly! Jos kaikille tuotettaisiin kaikki perustarpeet samaan hintaan tuotantotavasta riippumatta, jouduttaisiin veroja keräämään varmaankin tuplasti nykyistä enemmän. Eiköhän parempi ole tämä nykyinen systeemi, missä tehokkaat tuotantotavat voittavat markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesti. Hieman tätä vastaan kannatan toki energiaveroja, jotka pyrkivät ohjaamaan tuotantoa vähemmän saatusttavaan suuntaan (lisää ydinvoimaloita, perkele! … näin kannattavia uusiutuvia energianlähteitä odotellessa), mutta se on nyt sitten kokonaan eri asia.

            Ja oletko todellakin omavaraisesti rakentanut tien maatilkultasi lähimpään kaupunkiin? Omavaraisesti kouluttanut itsesi ja mahdolliset lapsesi? Omavaraisesti kustantanut itsesi ja perheesi terveydenhuollon?

            Ja näin ihan kokemuksesta voisin ehdottaa: jos talon lämmityskulut kaikkine veroineen rassaa, vaihda maalämpöön. Maksaa itsensä takaisin reilussa 5:ssä vuodessa, jonka jälkeen voit sitten käyttää säästyneet eurosetelit vaikka takkatuleen, jos huvittaa.

        • ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

          Ilman maataloustukeja maatalous Suomessa muutamassa vuodessa joutuisi konkurssiin ja maaseudun autioituminen kiihtyisi. Nykyään Suomessa korkeatasoista maataloutta ei harjoiteta sen takia, että pelkällä omala varallaan se olisi niin hirveän kilpailukykyinen Keski-Euroopan maiden rinnalla, vaan ennemminkin sen takia, että esim. mahdollisia kansainvälisiä tai kansainvälistyviä kriisitilanteita ajatellen Suomessa olisi edes jotakin omaa elintarviketuotantoa. Ja metsätalous vaikka onkin merkittävässä asemassa maaseudulla, silti ei lisää enää maaseudun elinvoimaa – eikä viljaa ja leipää antaa.

          Suomen bruttokansantuotosta koko metsäsektorin osuus vaihtelee 1-2 prosentin välillä vuodesta vuoteen. Maatalous ei anna edes senkään verran. Silti se on strateginen vara ja elintärkeä. Jos tänään kaikki ’varakkaat’ maanviljelijät muuttavat kaupunkeihin ja vaikka huomenna rajat suljetaan (syystä tai toisesta), niin ylihuomenna ei kukaan palaa enää pelloille äkeitä vetämään.

          Olen kapitalisti, enkä seiso sen rinnalla, että kannattamattomia talousaloja harjoitetaan pelkillä tuilla, mutta jos sillä voi olla korvaamaton merkitys kriisitilanteessa, se on pidettävä jotenkin elossa, keinoin tai toisin – jotta sekin pitäisi meikäläiset elossa, jos maailma kääntyisi kurjempaan suuntaan.

          Inhimillisin (ja tulevia tutkailevin) terveisin!

          eräs Joensuusta valmistunut (K-19) unkarilainen metsänhoitaja

        • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

          Koko EU:n alueella maksetaan maataloustukia unionin kassasta. Ilman niitä olisi ruoka paljon kalliimpaa. Sillä halutaan tietenkin varmistaa omavaraisuus, koska syöminen on kaikille pääelinkeino. Kannattaa hieman tutustua historiaan ja myös suomalaiseen nälänhätään.

          • Petu sanoo:

            Mikä ihmeen vero/maataloustuki keskustelu tänne punkee, tää on ihan eri genree ,menkää MTK:n sivuille.

    • Matti sanoo:

      Kaisaniemessä joulukuun keskilämpötila oli alle -2 astetta (Nykyinen vertailukauden keskiarvo) 1990-luvulla ainoastaan kolmena vuonna. 2000-luvulla tuo keskilämpötila alitettiin 4 kertaa ja nyt 2010-luvun puolivälissä toistaiseksi 2 kertaa. Toisaalta alle -5 asteen kuukausikeskilämpötiloja oli 1990-luvulla 1 kpl, 2000-luvulla 2 kpl ja 2010-luvulla toistaiseksi jo 2 kpl.

      Näiden kolmen vuosikymmenten joulukuita voidaan pitää jokseenkin samankaltaisina edellämainittujen parametrien pohjalta, toisaalta menetelmän tieteellisyys on erittäin kyseenalaista. Toisaalta vuosikymmenkohtaisten jolukuiden keskilämpötilojen keskiarvojen perusteella voimme todeta, ettei viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana ole selvää trendiä lämpötilojen kehityksestä.

      Joulukuiden keskilämpötilojen keskiarvot vuosikymmenluvuittain Kaisaniemessä:
      1930-luvulla -1,9
      1940-luvulla -2,3
      1950-luvulla -1,8
      1960-luvulla -3,2
      1970-luvulla -2,3
      1980-luvulla -3,0
      1990-luvulla -1,5
      2000-luvulla -0,8
      2010-luvulla toistaiseksi -1,4

      En siis väittäisi 2000-luvun tuoneen mitään ihmeellistä pomppausta joulukuiden lämpötiloihin, vaikkakin se selvästi lämpimin vuosikymmen tarkastelluista onkin. Lyhyellä otannalla (ja erittäin kyseenalaisella, tosin ilmatieteen laitoksen suosimalla) näyttäisivät joulukuut olevan taas kylmentymään päin. Tälläisella metodilla ei kuitenkaan ole todennäköisyyslaskennallisesti minkään valtakunnan merkitystä. Saahan esimerkiksi arpakuution silmäluvun graafiinkin vedettyä jos jonkinlaista trendiä, kun otannan valitsee mieleisemmäksi.

      Kuluvasta joulukuusta vielä sen verran, että NAO- ja MJO -indeksejä kannattaa nyt seurata, saattaa olla jonkinlaista muutosta luvassa lähiaikoina matalapainetoimintaan, tai sitten ei.

      • Jussi sanoo:

        Minusta ei voi mitenkään todeta, että joulukuut olisivat kylmenemään päin. 2000-luvun aikana on ollut kolme kylmää tai hyvin kylmää joulukuuta – 2001, 2002, 2009, 2010 ja 2012 – mutta vastaavasti myös hyvin lämpimiä tai jopa poikkeuksellisen lämpimiä joulukuita: 2000, 2006, 2007, 2008, 2011 ja 2013. Hyvin lähelle pitkän ajan keskiarvoja meni 2005 ja sitten on ollut hiukkasen keskiarvojen päälle olevia joulukuita, kuten 2003-04 ja 2014.

        Kun katsoo yleisesti loppuvuoden säitä, päättynyt marraskuu oli jo viides peräkkäinen hyvin leuto marraskuu. Se on varmaan osittain sattumaakin, mutta 2000-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä oli enemmän vaihtelua marraskuiden välillä. Nyt näyttää jopa siltä, että lämmin marraskuu on normi – tietysti tietäen, että kylmiäkin varmasti vielä tulee kun malttaa odottaa.

        Minusta myös väitteesi siitä, että kolmen vuosikymmenen aikana ei olisi lämpenevää trendiä, on väärä. NÄkeehän sen noissa julkaisemissasi luvuissa. Jos 80-luvun joulukuiuden keskiarvo oli -3 ja 2000-luvulla alle -1:n, niin onhan siinä selvä, 2 asteen ero.

        • Matti sanoo:

          Hei Jussi!

          Viestini tarkoitus ei todellakaan ollut väittää joulukuiden tai ylipäätäänsä minkään kuukauden keskilämpötilan oleellisesti kylmenneen tai olevan kylmenemässä. Mainitsin, että kylmevän trendin saa ahdettua tilastoihin, jos niin haluaa. Todennäköisyyslaskennan oppien mukaan tällaisia trendeja ei voi kuitenkaan pitää relevanttina.

          Lähinnä tartuin viestissä siihen, kun väitit joulukuiden lämmenneen 2000-luvulla ”aika rivakkaa tahtia”. Vuosikymmenien keskiarvoja vertaillessa huomataan kuitenkin että 90- ja 2000-luvun keskilämpötilojen ero on 0,7 astetta. Tämä on kuitenkin pienempi lukema kuin 60- ja 70-luvun, taikka 80- tai 90-lukujen vastaavat erot. 2000-luvulla vuoskikymmenkohtaisten joulukuiden keskilämpötilakeskiarvojen voidaan myös osoittaa laskeneen, ainakin kyseessäolevalla epätäydellisellä menetelmällä.

          Lisäksi mainitsi, ettei kolmen viime vuosikymmenen perusteella voida vetää selkeää trendiä lämpötilojen kehitykseen. Kolmella viimeisellä tarkoitin ehkä hieman hankalaselkoisesti 90-, 2000- ja 2010-lukuja. Näiden vuosikymmenten luvuista ei edellämainittua trendiä voida osoittaa.

          Marraskuiden lämpötiloista en maininnut mitään, mutta todettakoon, että marraskuut 1930-1934 (5kpl) olivat myös Kaisaniemessä erittäin lämpimiä. Viimevuotinen marraskuun kuukausikeskilämpötila olisi ollut edellämainittujen vuosien kylmin.

          Olisi hauska nähdä dataa NAO-indeksin ja lämpötilan välisisestä korrealaatiosta joulukuun lämpötiloihin. Myös ENSO:n vaiheet, AMO, polaaripyörre, SSW ja lukuiset muut muuttujat toki vaikuttavat myös.

          Todettakoon vielä, etten pyri osoittamaan viestissäni Etelä-Suomen talvilämpötilojen lämpötilakehityksen suuntaa. Itseäni kuitenkin huvittaa välillä mediassa selvä kirsikanpoiminta, jollaista tässä viestissäni myös käytin. Toki nyt Pariisin ilmastokouksen aikaan median ilmastouutisointi on ymmärrettävästi vilkasta, mutta toivoisin siihen enemmän objektiivisuutta ja tieteellisyyttä. Ja ei, en ole ilmastonmuutoksen kieltäjä ja toivon päästösopimuksen syntyvän tulevina viikkoina.

          Toivottavasti selvensi edes jonkin vertaa!

          • Jussi sanoo:

            Kyllä selvensi! En kokenutkaan sitä provosointina mutta en aluksi ymmärtänyt argumentteja.

          • ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

            Hyvä Matti!

            Olen samaa mieltä!

            Menneiden perusteella ei voi piirtää tulevaisuuden trendiä. (Matemaattisesti toki pystyy piirtää, mutta ei kannata, sillä menneiden vuosien käyrä aaltoilee pahasti.) Varsinkaan ei lineaarista trendiä kannata vetää kuluneen sadan vuoden päälle. Ehkä kolmannen asteen regressio jo passaisi, mutta sekin yksinomaan niillä varuilla, että se pätee yksinomaan menneelle kaudelle, eikä ’kiskota’ sitä väkisin tuntemattoman tulevaisuuden päälle.

            Talonpoikaisterveisin!

            MMM ifj. PÁLYI Zoltán

        • jani talvensaari sanoo:

          lämmin marraskuu taitaa olla sama asia kuin kesällä viileä kesäkuu 1996-2003 taisi nekin olla melkein aina vuoronperään Kaisaniemessä suluissa 2000-luvun vastine tai ainakin lähimmäksi mennyt jos sama kahden välillä suluissa mainittu ensin tullut

          1996 +13,3 (2004)
          1997 +16,5 (2011)
          1998 +14,1 (2009)
          1999 +17,6 (2013)
          2000 +13,9 (2012)
          2001 +13,8 (2014)

          eli onko nykyisin lämmin marraskuu ja viileä kesäkuu lukittumassa pidemmäksikin aikaa paikalleen

  6. herra huu sanoo:

    En kaipaa lunta edes jouluksi, en tosin vesisadettakaan. En ole oikein koskaan pitänyt lumesta, vaikka se valoa heijastaakin. Sopiva joulusää on +5 astetta ja aurinkoista tai puolipilvistä.

    • ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

      Siis tervetuloa Unkariin! Tai jopa vaihdetaan paikat.

      Ikävä kyllä meillä Karpaattien altaassa 10:stä joulusta keskimäärin vain 3(-4) on valkoista. Mutta jos sinä suot…

  7. Right out from ring three sanoo:

    Helsinki ja Helsinki. Helsinkiin on turha odottaa lumipeitettä edes pikkupakkasella. Se on sentään Suomen massiivisin lämpösaareke. Kyllä ihmisiä kiinnostaisi enemmän tuleeko luminen joulu Helsingin ulkopuolelle. Hesassa ihmiset muutenkin kököttää betonikuutioissaan joten eipä niitä paljon luminen joulu kiinnosta. Täytyy muistaa vanha sanonta että edelleenkin suurin osa Suomalaisista asuu muualla kuin Helsingissä :P

    • Jussi sanoo:

      Tuo on totta, siis se, että muualla asuu enemmän kuin täällä, mutta toisaalta: joka viides suomalainen asuu pääkaupunkiseudulla ja yli puolet Suomen väestöstä asuu Lahden eteläpuolella. Usko tai älä. Näin ollen sillä, milainen sää Etelä-Suomessa on merkitystä yli joka toisen suomalaisen arkeen.

      Mutta en siis itsekään haluaisi korostaa liikaa Helsinkiä, vaikka täällä asunkin. Ja kyllä täälläkin lumi kiinnostaa, vaikka asuisi missä. Ei kaikkia , mutta minua kyllä. Joka joulukuu haluaisin täältä Lappiin, sen verran ankeaa on sää.

  8. Juho sanoo:

    Ainakin kuun alku jatkuu leutona. Nyt jännitetään meneekö viikonloppuna joulukuun lämpöennätys rikki. Voimassa oleva ennätys on vuodelta 2006. Silloin itsenäisyyspäivänä Salon Kärkässä mitattiin 10,6 astetta. Ainakin Ahvenanmaalla lupaillaan kymmenen asteen rajan rikkoutuvan. Wetterzentrale ja Weatheronline lupaavat yleisemminkin kymmentä astetta rannikkovyöhykkeelle Porista Kotkaan.
    Nautitaan poikkeuksellisesta lämmöstä. Sateiden lomassa ehtii vielä hyvin suppilovahveroita poimimaan ja puutarhassa mustajuuret ja maa-artisokat ovat parhaimmillaan.

    • Matti sanoo:

      Tarkennetaan sen verran, että tuo ennätyslukema on 10,8 astetta.

    • Matti sanoo:

      10:n asteen lukema on muuten joulukuussa ylitetty vuodesta 1961 lähtien yhteensä viitenä vuotena. Joulukuun lämpöennätyksiä muutamilta vuosilta:
      2006 – 10,8
      1975 – 10,7
      1974 – 10,7
      2011 – 10,3
      1986 – 10,2

      Kyseisen ajanjakson alhaisin joulukuun maksimilämpötila on muuten vuodelta 2010 – 3,2 astetta. Vain viitenä vuonna on jääty alle 5:n asteen, joista 2 kertaa kuluvalla vuosikymmenellä.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.