Keskilämpötila kertoo kaiken, samalla ei mitään

Säästä puhuttaessa yksi käytetyimmistä sanoista on ”keskilämpötila”. Se esiintyy yleensä vertailun yhteydessä: kun halutaan verrata vuodenaikojen säätä edeltäjiinsä nähden, vuosia toisiinsa tai esimerkiksi seurata ilmaston muuttumista. Mitä voi päätellä siitä, jos uutisessa kerrotaan tulevan kuukauden olevan keskimääräistä lämpimämpi tai kylmempi?

Vuorokauden keskilämpötilaa laskettaessa lasketaan yhteen vuorokauden lämpimin ja saman vuorokauden kylmin mitattu lämpötila, yhteenlaskun tulos jaetaan kahdella. Lopputulos on siis viileämpi kuin lämpötilahuippu ja lämpimämpi kuin vuorokauden viilein hetki. Vastaavasti, kun lasketaan kuukauden keskimääräistä ylintä lämpötilaa, lasketaan yhteen koko kuukauden kaikki lämpimimmät lämpötilat ja jaetaan kuukauden päivien määrällä. Kuten vuorokauden keskilämpötilan kohdalla, keskiarvo on aina maltillisempi ja tasaisempi kuin todelliset havainnot.

Ihmisiä kiinnostaa, onko esimerkiksi tulevan kuukauden lämpötilat ennustettu keskimääräistä lämpimämmiksi vai kylmemmiksi. Pitkän ajan ennusteet vastaavat juuri tähän kysymykseen; ne kertovat, millä puolella keskiarvoa lämpötilat tulevat olemaan. Tieto antaa viitettä tulevasta, mutta samaan lopputulokseen voidaan päästä usealla tavalla. Tästä alla muutama kuvallinen esimerkki. (Jos käyrät epäilyttävät, ei hätää; asia selviää hyvin myös tekstiä seuraten)

Keskiarvo 0 astetta - neljä esimerkkiä (Kuva: Joanna Rinne)

Keskiarvo 0 Celsiusastetta – neljä esimerkkiä (Kuva: Joanna Rinne)

Kaikissa kuvissa pystyakselilla näkyy lämpötila, vaaka-akselilla aika. Jokaisessa kuvaesimerkissä keskilämpötila on 0 Celsiusastetta (kuvissa 3 ja 4 ylä- ja alakäyrien on tarkoitus olla toistensa peilikuvat, mahdolliset poikkeamat johtuvat taiteilijasta). Ykköskuvassa sekä kylmin että lämpimin lämpötila on lähellä nollaa koko jakson ajan, kakkoskuvassa lämpimin pysyttelee reilusti lämpöasteilla, kylmin reilusti pakkasella. Kolmosessa ja nelosessa molemmat muuttuvat, mutta sopivasti samanaikaisesti niin, että keskiarvo pysyy tasaisena. Kuvien perusteella voi siis päätellä seuraavaa:

 

Keskiarvo ei näytä ääriarvoja. Samaan tulokseen, esimerkkinä lämpötilan kuukausikeskiarvoon, päästään sekä silloin, jos lämpötila on tasainen läpi koko kuukauden, että silloin, jos kuukauden aikana on vuoroin hirmuisen kuuma ja hirmuisen kylmä.

Kun luet lehdistä tulevien kuukausien keskilämpötilaennusteista kertovia uutisia, kannattaa muistaa, että niistä ei voi vielä ennustaa varmoja hellekausia tai pitkiä pakkasjaksoja; sama lopputulos voidaan saavuttaa monella eri tavalla. Suomen ilmasto on luonnostaan hyvinkin vaihteleva ja vuodet eivät ole veljeksiä, meidän säähämme kuuluu sekä kuumuus, kylmyys ja kaikki niiden väliltä.

(Aiheesta kiinnostuneet: lisää tietoa Miinan blogitekstissä )

(Kuva: Paxson Woelber / Flickr)

(Kuva: Paxson Woelber / Flickr)

 

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

4 vastausta kirjoitukseen

  1. Tomi Hautamäki sanoo:

    Moi Joanna,

    Eikö vuorokauden keskilämpötila lasketa kahdeksasta kolmen tunnin välein otettujen lämpötila-arvosta, eikä ylimmän ja alimmasta lämpötilasta ???


    Tomi

    • Mies sanoo:

      Näinhän se virallisissa tilastoissa ainakin ilmatieteenlaitoksella on. Jotkut yksityiset sääasemat laskevat keskiarvon ylimmän ja alimman keskiarvosta, mutta tämä antaa yleensä noin 0,5-1,0 astetta korkeamman keskiarvon kuin kolmen tunnin välein mitattava.

  2. ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

    Aivan!

    Päivän, dekaadin, kuukauden, vuodenajan, vuoden, yms. alimmat ja ylimmät arvot ovat yhtä tärkeitä. Itse asiassa esiintyvät ääriarvot paremmin luonnehtivat ja kuvaavat todellista ilmastoa, kuin lähes ei ikinään esiintyvät keskiarvot.

    Metsänhoitajaterveisin!

    Zoli

  3. Matti Mäensyrjä sanoo:

    Laskin tossa maapallon keskilämötilan, Intiassa +40° ja Vostokin asemalla -62° = -22°
    Ei keskilämpötilaa ole olemassakaan, mittauspisteitä on aivan liian vähän sekä täällä että glopaalisti.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.