Mitä meteorologi tekee?

Meteorologi on kaikille tuttu ammattinimike, mutta yksi meiltä meteorologeilta kysytyimpiä kysymyksiä on: ”mitä meterologi työssään oikeastaan tekee?”

Uteliaille ja tiedonhaluisille tässä kuvaus Forecan päivystävän meteorologin keskimääräisestä työpäivästä.

 

Sää ei tunne toimistoaikoja, siksi meteorologin työ on vuorotyötä. Vuorot ovat tarpeiden mukaan eripituisia ja -aikaisia, esimerkiksi tämän aamun työt alkoivat aamuviideltä. Pimeys on jo lisääntynyt siinä määrin, että aurinko nousee vasta hyvän aikaa aamuvuorolaisen töihin tulon jälkeen (lohduksi auringonnousut näkyvät suuren osan vuodesta komeasti toimistomme ikkunasta).

Vuorosta riippumatta ensimmäisenä töihin tullessa meteorologi tutustuu vallitsevaan säähän. Missä sataa ja missä paistaa? Minkälaisia ovat lämpötilat, ovatko ne vastaavat kuin ennustetut? Tärkeää on tietää toisaalta suursäätila (Euroopan mittakaavassa esim. matala- ja korkeapaineiden alueiden paikat, erilaiset ilmamassat ja niiden väliset merkittävät säärintamat), toisaalta yksityiskohtaisemmin Suomen sää (pilvisyys, sateet, lämpötilat, tuuli, ilmankosteus yms.).

Meteorologin tutkiessa havaintoja tietokoneen työpöytä voi näyttää esimerkiksi tältä (kuva: Foreca)

Meteorologin tutkiessa havaintoja tietokoneen työpöytä voi näyttää esimerkiksi tältä (kuva: Foreca)

Kun tämänhetkisestä säästä on jonkinlainen kuva, siirrytään tutkimaan tietokonemallien ennusteita. Tietokonemalleja on lukuisia erilaisia, kullakin omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Lisäksi jokainen malli laskee ennustetta tehdessään useiden erilaisten sääparametrien toimintaa useissa ilmakerroksissa, joten erilaisten käytettävien ennustekarttojen kirjo on valtava. Kullekin meteorologille muodostuu nopeasti eri säätilanteille omat karttasuosikkiyhdistelmät, joita hän säätilanteen kehittymistä pohtiessaan käyttää.

Kartat voivat näyttää normaalien pinnalla havaitsemiemme sääilmiöiden (sade, ilmanpaine, tuuli, pilvisyys) lisäksi erikoisempia, kuten tietyn painepinnan korkeutta maanpinnasta (eli sitä, millä korkeudella ilmapaine on vaikkapa 850 hPa), märkälämpötilaa (eri asia kuin normaali lämpötila, netistä löytyy tarkempi kuvaus), eri ilmakerrosten pilviä jne. Kuten allaolevasta kuvasta näkyy, kartoista muodostuu pöydälle nopeasti melkoinen sillisalaatti (tässä vain osa kerralla käytettävistä kartoista).

Meteorologin käyttämiä tietokone-ennustekarttoja (kuva: Foreca)

Meteorologin käyttämiä tietokone-ennustekarttoja (kuva: Foreca)

Eri tietokonemallit ovat ennustejakson alussa varsin yksimielisiä tulevasta säästä, mutta ilmakehän kaoottisuuden takia pienet virheet kasaantuvat nopeasti ja ennusteet alkavat erkaantua toisistaan. Meteorologin tehtävä on ennustetta laatiessaan arvioida, mikä malleista on sillä hetkellä parhaiten tulevaa säätä kuvaava ja miksi; sen jälkeen muodostaa mieleensä mahdollisimman tarkka kuva tulevien päivien säästä.

Kun tämä pohjatyö, vallitsevan sään tutkiminen ja ennusteiden vertailu sekä oman tulkinnan muodostaminen on tehty, alkaa käyttäjille näkyvä työosuus, joka kestää loppupäivän ajan: mm. ennustetekstien kirjoittaminen, palveluissamme näkyvien ennusteiden säätäminen (vaikka pohja ennusteisiimme tulee tietokonemalleista, meteorologi kuluttaa merkittävästi aikaa ennusteen käsin paranteluun, jotta tietokonemalleille ominaiset virheet saataisiin poistettua ennusteista), erilaisten karttojen piirtäminen ja päivystävään puhelimeen vastaaminen. Forecan meteorologit vastaavat sääennustetietoja tarvitseville, esim. juhlia tai säänarkoja töitä suunnitteleville, numerossa 0600 411 411
(3,98 €/min + pvm).

Vaikka pääosa vallitsevan sään ja ennusteiden tutkimisesta tehdään vuoron alussa, seuranta jatkuu koko päivän ajan: sadekuuroja voi ilmaantua hieman ennustetun alueen ulkopuolelle, pilvipeitteen yllättävä repeily vaikuttaa lämpötilaan, sadealue voi olla etuajassa ennusteeseen nähden. Meteorologi reagoi yllättäviin tilanteisiin ja muuttaa ennusteita tarpeen mukaan niin, että ne pysyvät mahdollisimman todenmukaisina.

Meteorologin työ pysyy kiinnostavana sään vaihtelevuuden takia: vaikka säätilanteet voivat olla toisiinsa nähden samankaltaisia, täysin samanlaisena sää ei toistu ikinä; kukin työpäivä on erilainen kuin edeltäjänsä.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

6 vastausta kirjoitukseen

  1. Janne sanoo:

    Vieläkö on olemassa sellainen ammattinimike kuin sääteknikko? Onko teillä Forecalla yhtään sellaista? :)

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei!
      Meiltä ei löydy sääteknikoita, itsekin piti turvautua Googlen apuun, että selvisi, minkälaisia töitä sääteknikko tekee. Pikavilkaisun perusteella näyttäisi siltä, että työt ovat vastaavia kuin apulaismeteorologin tekemät; äkkiseltään en osaa sanoa, missä määrin kumpaakin/kumpaakaan nimikettä nykyään käytetään.

      • Janne sanoo:

        Okei, kiitos vastauksesta :)

        Piti ihan uteliaisuuttani kysyä, aihe nimittäin liippaa läheltä. Äitini oli 24 vuotta kartanpiirtäjänä (myöhemmin sääteknikkona) kilpailijallanne, Ilmatieteen laitoksella :)

  2. Matti Mäensyrjä sanoo:

    Kaikille ei ole ihan selvillä miten teitä aivopes, eiku koulutetaan.
    http://www.physics.helsinki.fi/opetus/laitostentit/meteorologia/53670_140612.pdf

    • Jarno sanoo:

      Kaikille ei ole aivan selvillä, mistä Matti Mäensyrjä saa ”tietonsa”:
      http://www.conservapedia.com/Climate_change

  3. Kim sanoo:

    Koska eri meteorologeilla on omat ”suosikkimallinsa”, jonka pohjalta ennusteensa tekevät, niin herää tietysti kysymys, että onko ennustuksen laatu miten paljon tekijästään riippuva? Eli osaavatko jotkut meteorologit tehdä parempia (siis paremmin toteutuvia) ennusteita kuin muut ja onko tämä asia josta meteorologien keskuudessa puhutaan tai jossa jopa kilpaillaan? Perjantaipullo sille, joka osasi ennustaa viikon sään parhaiten tms.?

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.