Mitä meteorologi tekee?

Meteorologi on kaikille tuttu ammattinimike, mutta yksi meiltä meteorologeilta kysytyimpiä kysymyksiä on: ”mitä meterologi työssään oikeastaan tekee?”

Uteliaille ja tiedonhaluisille tässä kuvaus Forecan päivystävän meteorologin keskimääräisestä työpäivästä.

Sää ei tunne toimistoaikoja, siksi meteorologin työ on vuorotyötä. Vuorot ovat tarpeiden mukaan eripituisia ja -aikaisia, esimerkiksi tämän aamun työt alkoivat aamuviideltä. Pimeys on jo lisääntynyt siinä määrin, että aurinko nousee vasta hyvän aikaa aamuvuorolaisen töihin tulon jälkeen (lohduksi auringonnousut näkyvät suuren osan vuodesta komeasti toimistomme ikkunasta).

Vuorosta riippumatta ensimmäisenä töihin tullessa meteorologi tutustuu vallitsevaan säähän. Missä sataa ja missä paistaa? Minkälaisia ovat lämpötilat, ovatko ne vastaavat kuin ennustetut? Tärkeää on tietää toisaalta suursäätila (Euroopan mittakaavassa esim. matala- ja korkeapaineiden alueiden paikat, erilaiset ilmamassat ja niiden väliset merkittävät säärintamat), toisaalta yksityiskohtaisemmin Suomen sää (pilvisyys, sateet, lämpötilat, tuuli, ilmankosteus yms.).

Kun tämänhetkisestä säästä on jonkinlainen kuva, siirrytään tutkimaan tietokonemallien ennusteita. Tietokonemalleja on lukuisia erilaisia, kullakin omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Lisäksi jokainen malli laskee ennustetta tehdessään useiden erilaisten sääparametrien toimintaa useissa ilmakerroksissa, joten erilaisten käytettävien ennustekarttojen kirjo on valtava. Kullekin meteorologille muodostuu nopeasti eri säätilanteille omat karttasuosikkiyhdistelmät, joita hän säätilanteen kehittymistä pohtiessaan käyttää.

Kartat voivat näyttää normaalien pinnalla havaitsemiemme sääilmiöiden (sade, ilmanpaine, tuuli, pilvisyys) lisäksi erikoisempia, kuten tietyn painepinnan korkeutta maanpinnasta (eli sitä, millä korkeudella ilmapaine on vaikkapa 850 hPa), märkälämpötilaa (eri asia kuin normaali lämpötila, netistä löytyy tarkempi kuvaus), eri ilmakerrosten pilviä jne. Kuten allaolevasta kuvasta näkyy, kartoista muodostuu pöydälle nopeasti melkoinen sillisalaatti (tässä vain osa kerralla käytettävistä kartoista).

Eri tietokonemallit ovat ennustejakson alussa varsin yksimielisiä tulevasta säästä, mutta ilmakehän kaoottisuuden takia pienet virheet kasaantuvat nopeasti ja ennusteet alkavat erkaantua toisistaan. Meteorologin tehtävä on ennustetta laatiessaan arvioida, mikä malleista on sillä hetkellä parhaiten tulevaa säätä kuvaava ja miksi; sen jälkeen muodostaa mieleensä mahdollisimman tarkka kuva tulevien päivien säästä.

Kun tämä pohjatyö, vallitsevan sään tutkiminen ja ennusteiden vertailu sekä oman tulkinnan muodostaminen on tehty, alkaa käyttäjille näkyvä työosuus, joka kestää loppupäivän ajan: mm. ennustetekstien kirjoittaminen, palveluissamme näkyvien ennusteiden säätäminen (vaikka pohja ennusteisiimme tulee tietokonemalleista, meteorologi kuluttaa merkittävästi aikaa ennusteen käsin paranteluun, jotta tietokonemalleille ominaiset virheet saataisiin poistettua ennusteista), erilaisten karttojen piirtäminen ja päivystävään puhelimeen vastaaminen. Forecan meteorologit vastaavat sääennustetietoja tarvitseville, esim. juhlia tai säänarkoja töitä suunnitteleville, numerossa 0600 411 411
(3,98 €/min + pvm).

Vaikka pääosa vallitsevan sään ja ennusteiden tutkimisesta tehdään vuoron alussa, seuranta jatkuu koko päivän ajan: sadekuuroja voi ilmaantua hieman ennustetun alueen ulkopuolelle, pilvipeitteen yllättävä repeily vaikuttaa lämpötilaan, sadealue voi olla etuajassa ennusteeseen nähden. Meteorologi reagoi yllättäviin tilanteisiin ja muuttaa ennusteita tarpeen mukaan niin, että ne pysyvät mahdollisimman todenmukaisina.

Meteorologin työ pysyy kiinnostavana sään vaihtelevuuden takia: vaikka säätilanteet voivat olla toisiinsa nähden samankaltaisia, täysin samanlaisena sää ei toistu ikinä; kukin työpäivä on erilainen kuin edeltäjänsä.