Kesän ainutlaatuisin sääviikko saapuu

Kulunut kesä on jakanut sään osalta mielipiteitä: jotkut ovat olleet kovin helpottuneita helteiden vähäisyydestä, toiset puolestaan ovat kironneet Suomen kesäsään maanrakoon. Kuinka ollakaan – elokuu käänsi tilanteen päälaelleen ja toi mukanaan seitsemän peräkkäistä hellepäivää ja sitä monen kaipaamaa auringonpaistetta. Kesän hellepäivät eivät välttämättä vielä ole kokonaan paketissa, sillä viikonlopun aikana Suomen ylle parkkeeraava korkeapaine lämmittää maatamme koko ensi viikon ajan, ja hellepäiviäkin mahdollisesti kertyy lisää.

Kohti ainutlaatuista ja tasa-arvoista sääviikkoa

Kuluneen kesän lämpimimmät päivät ovat jääneet Etelä- ja Keski-Suomen asiaksi. Oulun pohjoispuolella ei olla toistaiseksi mitattu yhtä ainuttakaan hellepäivää, ja esimerkiksi Sodankylässä auringonpaistetunteja on tänä kesänä kertynyt vähiten sitten vuoden 1959. Lapista löytyy paikoin alueita, joilla termisen kesän määritelmä on vain juuri ja juuri täyttynyt. Elokuun ja varsinkin tulevan viikon muutos on varmasti monen pohjoissuomalaisen kesän ystävän mieleen.

Tulevan viikon sääasetelma on tämän kesän mittakaavassa ainutlaatuinen: kun pitkin kesää korkeapaineiden painopiste on sijainnut joko eteläisessä tai keskisessä Euroopassa, on se nyt siirtymässä suoraan Suomen päälle. Vastaavaa, pitkäkestoista korkeapainetta ei olla Suomessa koko kesänä nähty. Meteorologin näkökulmasta ensi viikon sään ennustaminen on harvinaisen mielekästä: korkeapaineen jämähdettyä Suomen päälle tulee tänä kesänä ensimmäistä kertaa vastaan tilanne, jolloin ei tarvitse kantaa huolta esimerkiksi vaikeasti ennustettavien kuurosateiden sijainnista. Ensi viikolla pärjätään pelkillä aurinkosymboleilla ja 20-26 asteen lämpötiloilla. Suomen kesäsäähän on laskeutumassa harmonia ja tasa-arvo, kun lämpötilat asettuvat samoihin lukemiin kautta maan ja auringonpaistettakin on luvassa aina Hangosta Utsjoelle saakka.

Kuva 1: Korkeapaine jämähtää ensimmäistä kertaa tänä kesänä Suomen ylle.

Kuva 1: Korkeapaine jämähtää ensimmäistä kertaa tänä kesänä Suomen ylle.

Kuva 2: Ensi viikon sään ennustaminen on mielekästä. Aurinkosymboleilla pärjää koko maassa, ja vihdoin pohjoissuomalaisetkin pääsevät nauttimaan rehellisestä kesäsäästä (kuva: Aleksi Jokela/MTV)

Kuva 2: Ensi viikon sään ennustaminen on mielekästä. Aurinkosymboleilla pärjää koko maassa, ja vihdoin pohjoissuomalaisetkin pääsevät nauttimaan ”rehellisestä” kesäsäästä (kuva: Aleksi Jokela/MTV)

Hellepäivät vielä mahdollisia

Viikonvaihteessa, sunnuntaina ja maanantaina, osassa maata ilmavirtaus käy vielä korkeapaineen itäpuolitse koillisesta, Vienanmereltä. Koillisvirtauksilla on tapana synnyttää matalaa pilvilauttaa, jonka riski on suurimmillaan maan kaakkois- ja eteläosassa, mutta maanantaista lähtien pilvet kaikkoavat ja tiistain-keskiviikon maissa koko Suomi saattaa olla täysin pilvetön. Korkeapaineen painopiste näyttää ensi viikon aikana hitaasti siirtyvän Suomen kaakkoispuolelle, joka tietäisi myös ilmamassan asteittaista lämpenemistä viikon edetessä. On mahdollista, että viikon puolivälissä osa Lapista saa kesän ensimmäisen (ja viimeisen) hellepäivänsä – etelämmäs lämpimin ilma näyttäisi kaartavan vasta loppuviikoksi. Tällöin ehkä Lappi jo vähän viilenee ja sateiden mahdollisuus kasvaa.

Loppukesän heikkotuulisissa korkeapainetilanteissa sumujen riski kasvaa öisin ja aamuisin. Erityisesti alavilla alueilla maan länsiosassa sakeitakin säteilysumuja voi ensi viikolla esiintyä. Säteilysumu syntyy, kun lämpöä karkaa maanpinnalta avaruuteen iltaisin ja öisin, jolloin kosteus tiivistyy sumuksi. Vielä elokuun puolella auringon teho jaksaa kuitenkin hälventää sumut nopeasti aamun kuluessa, joten päivät ovat aurinkoisia.

Kuva 3: Sumun muodostumista tyynenä ja selkeänä elokuisena iltana Keravalla (kuva: Markus Mäntykannas)

Kuva 3: Sumun muodostumista tyynenä ja selkeänä elokuisena iltana Keravalla (kuva: Markus Mäntykannas)

Kysymys teille:

Loppukesän korkeapaine ja helle – toivottu vai ei-toivottu ilmiö?

Markus Twitterissä: @markusmanty

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

Foreca Instagramissa: @forecaweather

Lähteet: MTV Uutiset

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

27 vastausta kirjoitukseen

  1. JIK sanoo:

    Erittäin ei-toivottu. Kesä saisi jo luovuttaa syksyn tieltä.

    • herra huu sanoo:

      Ei taas meinaa oikein uskoa silmiään, kun tällaisia kommentteja lukee. Sitä syksyä on ollut kesän paikalla jo kolme kuukautta putkeen ja takuulla pian muutama kuukausi lisää, ennen kuin talvi ottaa yliotteen, joten eiköhän pari aurinkoista viikkoa sovi siihen väliin ihan hyvin, mitään varsinaisia helteitäkään ei tässä vaiheessa enää ole odotettavissa ja yöt ovat viileitä. On teissä märän kylmyyden rakastajissa jotain aika omituista…

      • JIK sanoo:

        Omituista tai kroonisia sairauksia sairastavia, joille korkeapaineet ovat yhtä kivun kanssa taistelua tunnista toiseen.

  2. Jesper sanoo:

    Minulle on erittäin toivottu, varsinkin tämä aurinkoinen sää. Kaksi aikaisempaa kesäkuukautta oli niin pilvisiä ja sateisia, että tämä korkeapaine aurinkoisine ja lämpimine säineen on enemmän kuin tervetullutta.

  3. Petu sanoo:

    ERITTÄIN TOIVOTTU.
    On tätä tämän kesän tuulta ja sadetta kirottu jo monta kertaa, ja odotettu ja odotettu että muutos tapahtuisi.
    Nyt kun maanantaina alkaa vuosiloma voi sitä hyvin mielin myöhäisestä ajankohdasta riippumatta kutsua KESÄLOMAKSI, kun sääkin näyttäisi vihdoin muuttua kesäseksi.

  4. Bosse sanoo:

    On se elämä taas ihanaa, kun on kuiva korkeapaine!

    Eikö sienestäjät, marjastajat, viljelijät sekä kotipihapuutarhurit ala olla huolissaan, kun sateet ovat mitä ovat tänäkin kesänä olleet taitavana pidetyn Petri Takalan mukaan pikku ripsuja useilla paikkakunnilla, kun ei Suomeen ole tullut yhtäkään yhtenäistä sadealuetta esim. koko päivän sateelle.
    Sadepäiviä on Keski-Suomessakin tullut paljon, mutta sademäärät ovat olleet mitättömiä. Tästä kertoo esimerkiksi Multian pohjavesitilanne 30 vuoden ajalta eli keskimääräisesti alle keskiarvon. Eli miksi puhutaan sadekesästä?

  5. Juniperina sanoo:

    Eikös tätä ”ainutlaatuista sääviikkoa” voisi hyvällä syyllä kutsua intiaanikesäksi?
    – Vaikka en kosteista hellepäivistä ole koskaan tykännyt, tuntuvat nämä loppukesän lämpimät säät melkeinpä ihanilta, koska aurinko ei enää paahda aamusta iltaan kuten juhannuksen aikoihin, vaan painuu mailleen just sopivasti, niin että voi ennen nukkumaan menoa tuulettaa. Ja sitten aamulla lähteä lenkille ilman, että heti ensi askelillaan läkähtyy…
    Hienoa on sekin, että nyt voi viedä pyykit ulos kuivumaan! – Ei ole siitepölyä eikä isoja lintuparvia pyykkiä tahrimassa. Ilmankosteuskin taitaa olla verrattain pientä – ainakin päiväsaikaan -eikö vain?
    Kaiken kaikkiaan: tämä säätyyppi on mielestäni ihanteellinen.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Juniperina, vielä kun terminen kesä on käynnissä, ei loppukesän lämmintä tai helteistä jaksoa voida nimittää ainakaan meteorologisessa mielessä intiaanikesäksi. Jos lämmin, kesäinen jakso tulee, kun syksy on päässyt jo kunnolla starttaamaan, on ihan oikeutettua puhua intiaanikesästä. Kansankielessä intiaanikesä on käsitteenä vähän häilyvä ja sitä kuulee käytettävän toisinaan jo elokuunkin puolella, vaikka elokuu suuressa osassa maata onkin vielä kesäkuukausi.

  6. Juniperina sanoo:

    PS. Tuota Markuksen sumukuvaa katsoessani tuli mieleeni kysellä:
    miten päin se oikein onkaan, laskeutuuko sumu vai nouseeko se ylös? – Onko kesäinen aamusumu eri asia kuin merisavu tai usva?

    • KooPee sanoo:

      Sumu ei kaiketi käytännössä laskeudu tai nouse erityisemmin vaan tiivistyy ilmassa olevasta kosteudesta siihen korkeuteen, missä saavutetaan saturaatio. Sumu merkitsee käytännössä aina stabiilia ilmaa, jolloin ilmassa ei ole pystyliikkeitä ainakaan sumupilven korkeudella. Tilanne tietysti selkeinä aamuina muuttuu, kun aurinko alkaa lämmittää ja sumu lähtee maanpinnan lämpenemisestä johtuvan konvektion ansiosta nousuliikkeeseen eli ”hälvenee” kansanomaisesti sanottuna. En mene vannomaan advektiosumuista, joissa saturaatiokosteus tulee muualta kuin paikallaolevasta ilmasta, että miten muodostuvat lopulta.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      KooPee tähän jo kattavasti vastasikin, kiitoksia! Säteilysumu syntyy siis selkeinä ja tyyninä iltoina, jolloin maanpinnalta pääsee ulossäteilemään lämpöä pitkäaaltosäteilynä avaruuteen. Erityisesti heti maanpinnan päällinen kerros kylmenee voimakkaimmin, ja mikäli sen lämpötila laskee kastepistelämpötilaan saakka, on kyllästymistila saavutettu ja sumun muodostuminen mahdollista. Auringon lämmittäessä aamulla sumu tosiaan lähtee nousemaan ilman mukana ja usein hälveneekin, mutta syksyn edetessä sumu voi noustessaan jäädä nk. sumupilveksi, joka ei enää hälvenekään päivän edetessä, kun auringon teho heikkenee. Merisavun ja -sumun syntymekanismi on puolestaan hieman erilainen.

      • Juniperina sanoo:

        Kiitos vastauksista, Markus ja KooPee! – Noihin sumu-juttuihin täytyy oikein syventyä, jotta ne ymmärtäisi ja muistaisi vielä syyskuussakin… ;)

  7. Satunnainen kulkija sanoo:

    Erittäin toivottu! Saisi olla edes hetken kunnollista Suomen kesää. Lämpötilatkaan eivät enää nouse näin loppukesästä liian kuumiksi. Teillä syksyn ystävillä on vuodessa 9 kuukautta mieluista keliä, joten pari viikkoa lämpöä kesällä ei ole liioittelua.

  8. Amppari sanoo:

    Sanoisinpa, että ensi viikolla on ainakin täällä Perämeren rannikolla kaikesta huolimatta parikymmentä astetta tiukassa – merituulta näyttää pukkaavan useana päivänä, voimistuen loppuviikkoa kohden. Viime viikkoina ovat ennusteet useaan otteeseen menneet reippaasti yläkanttiin ainakin täällä Oulun seudulla, viime/toissaviikolla olisi ainakin FMI:n mukaan olla usea perättäinen 22 asteen päivä, mutta tosiasiassa liikuttiin 16 – 18 asteen tuntumassa.

    • Helleraja sanoo:

      Itse asiassa Ilmatieteen Laitos ennustaa useaksi päiväksi Ouluun 23-25 astetta. T. Oululainen

      • Amppari sanoo:

        Saapa nähdä miten käy. Foreca sen sijaan näyttää aika lailla tasaista pariakymppiä, kuten oikeastaan Ilmatieteen laitoksen pohjamallitkin (FMI:llä käsittääkseni meteorologit vielä tulkitsevat nuo mallit).

  9. Bosse sanoo:

    Onkohan Suomessa liian paljon meteorologeja?
    Eli riittäisikö ennusteiden laatimiseen ja esittämiseen mediassa esimerkiksi Matti Huutonen ja Kerttu Kotakorpi ja heitä paikkaamaan vuorotyö-ennustajat?
    Vaikuttaa siltä, että säätieteilyn osalta kustannuksia syntyy enemmän lama-Suomessa kuin rahanarvoisia hyötyjä.

    • Jarno sanoo:

      Miksi olet huolissasi Forecan meteorologien määrästä ja niiden aiheuttamista kustannuksista? Ei Forecan meteorologien palkka ole sinulta pois, ellet satu kuulumaan Forecan omistajiin. Ja sen perusteella kun uteliaisuuttani katsoin Forecan tulostietoja julkisista lähteistä, en voisi sanoa että omistajillakaan pitäisi olla mitään kauheaa paniikkia ryhtyä joukkoirtisanomaan meteorologeja.

  10. jurmu sanoo:

    Erittäin hieno juttu että edes yksi kunnon sulkukorkeapaine jämähtää Suomen päälle ja vielä aika kivaan paikkaan,parempi myöhään kuin ei koko kesänä.Intiaanikesähän muuten tarkoittaa jotain aivan muuta kuin kaunista ja lämmintä sääjaksoa elokuun jälkipuoliskolla,mutta kohta voidaan puhua hyvinkin Pärttylin pikkukesästä.

  11. Kanga sanoo:

    Jospa nuo päivät edes lämpenisi, trooppisia öitä ei ainakaan tarvitse (enää) pelätä. Tänäkin aamuna +4 astetta ja ky-ly-mä, mutta jospa se tosiaan päiväksi siitä lämpenee

  12. Matti Mäensyrjä sanoo:

    Onneksi olkoon niille jotka on saanut helteestä nauttia tänä kesänä. Rajakarin mittari ei ole ylittänyt kertaakaan hellelukemaa, siis tuo. http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?p_p_id=marinestationstatusportlet_WAR_fmiwwwweatherportlets&parameter=4&station=100947

    ”Säteilysumu syntyy, kun lämpöä karkaa maanpinnalta avaruuteen iltaisin ja öisin, jolloin kosteus tiivistyy sumuksi. ”
    Tosta vois vääntää aika pitkään jatkuvan taistelun, kun meille on vakuuteltu jo vuosia että eräs harmiton kaasu jota elolliset tuottaa lähettää sen lämmön takaisin entistä kuumempana, mutta en viitsi sellaista aloittaa.

    • joku1437 sanoo:

      Siis meinaatko, ettei Maaplaneetta säteilisi infrapunaa ollenkaan?

      Jos ilmastonlämpenemisteoriat olisivat sitäluokkaa, niin sitä lämpenemistä ei tarvitsisi odotella vuosisadan loppuun, vaan se taitaisi näkyä jo iltapäivään mennessä… Viimeistään ensi viikolla oltaisiin kuolleita.

      Kyllä kasvihuonekin jäätyy, kun on tarpeeksi pakkasta. Tämän tietää kokemuksesta jokainen jolla on kasvihuone. Eli kasvihuoneestakin vuotaa lämpöä ympäristöön… Mutta silti, paljon paremmin ne kasvit yöpakkasia sietävät kasvihuoneen suojissa kuin avomaalla. Onko tämä nyt sitten jotain noituutta, vai kenties ihan vaan sitä että se kasvihuone pitää lämpöä sisällään, vaikka samalla toki vuotaakin…

      Se että Maaplaneetta säteilee ympäristöönsä (avaruuteen) lämpöä, ei todista kasvihuoneilmiöstä, sen olemassaolosta tai olemattomuudesta yhtään mitään.

      Ja tämä ihan huolimatta siitä mitä mieltä on ilmastonmuutoksesta. Maan emittoima lämpösäteily on kiistaton ja mittauksin todennettavissa oleva fakta.

      • Jarno sanoo:

        Älä turhaan yritä selittää Matille asioita. Hän aivopiereskelee jatkuvasti näissä blogeissa noita populistisia ilmastonmuutosta koskevia yksinkertaistuksia. Joko hän on älyltään vajaavainen tai hänellä on poliittinen agenda, jota pyrkii saamaan iskostetuksi vajaaälyisten päähän. Veikkaan jälkimmäistä.

  13. KAI sanoo:

    Ja mun ennusteet piti paikkansa. ..ranskassa on nyt ollut ihanan viileää. ..mutta tulee uusi helle aalto yli 30 asteen. ..se yltää suomeen syyskuulla. … mutta toinen mahdollisuus on yhtäkkinen lumimyrsky. ..

    Aika hyvin osaan ennustaa

  14. Leone sanoo:

    Kyl nyt on mahtava korkeapaine päällä. Huopakattoa naputtelen, ja huopa kuumenee niin ettei kädellä siedä koskea. Auringon säteily läpäisee ilmakehän kohdaltamme niin, että vähän kuin Saharassa olisi. Auringon laskiessa tuleekin sitten saman tien vilu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.