Helle painuu etelään – arki palaa ensi viikolla

Etelä- ja Länsi-Euroopan helle raivasi kuin raivasikin tiensä meille pohjolaan ja nosti lämpötilat perjantaina eteläisessä Suomessa kertaheitolla paikoin jopa yli 30 asteeseen. Korkeimmillaan Kouvolassa käväistiin 31,4 asteessa. Maan keskivaiheilla kulki lämpötilan voimakas muutosvyöhyke, jonka pohjoispuolelle kesäinen lämpö ei yltänyt: Lapissa viikonlopun maksimilukemat ovat jääneet laajalti vain 10-15 asteeseen.

Minä kuulun siihen joukkoon, joka nauttii helteistä, kunhan ne eivät kestä viikkotolkulla. Kesäinen lämpö innoitti vihdoinkin luopumaan talviturkista, joka jäi hyiseen meriveteen Hangon edustalla. Täytyy muuten todeta, että Hanko on aivan upea kesäkaupunki; en ole koskaan Hankoniemellä aikaisemmin vieraillut, mutta tulen varmasti palaamaan. Hankoniemihän edustaa maantieteellisesti Salpausselän ulointa merenpäällistä osaa ja alueella on kauniita, useita kilometriä pitkiä, autioita hiekkarantoja. Hankoniemestä tulevat aika ajoin mieleen Viron ja Latvian päättymättömät hiekkarannat.

Kuva 1: Idyllistä hiekkarantaa Hangon Lappohjan edustalla (kuva: Markus M)

Kuva 1: Idyllistä hiekkarantaa Hangon Lappohjan edustalla (kuva: Markus Mäntykannas)

Helle valahtaa takaisin etelään

Helleilmamassa on jo sunnuntaiyön aikana valahtamassa kohti etelää Baltian puolelle, ja sunnuntaina enää lähinnä aivan lounaisrannikon tuntumassa lämpötila kohoaa lähelle hellelukemia. Maan keskivaiheilla viilenee jo alle 20 asteen, pohjoisempana päivä on suorastaan kolea. Maanantaina helleilma lähestyy uudestaan eteläistä Suomea, mutta tällä kertaa se jää Suomen eteläpuolelle.

Alkuviikosta meillä koittaa sään osalta paluu tuttuun ja turvalliseen arkeen: Suomi kuuluu koko seuraavan viikon ajan lännestä saapuvien matalapaineiden reitille, mikä pitää sään tavanomaista viileämpänä ja epävakaisena. Kyse on enimmäkseen runsaista kuurosateista ukkosineen, mutta muutamana päivänä saattaa maan etelä- ja keskiosassa sataa jatkuvamminkin. Epävakainen matalapainesää näkyy myös lämpötiloissa: ensi viikolla ei kovinkaan paljoa ole edellytyksiä yli 20 asteen lukemille ja loppuviikosta näyttäisi viilenevän entisestään.

Jäätkö sinä kaipaamaan helteitä?

Etelä- ja Keski-Euroopassa tukalaa

Mallit ennustivat osuvasti jo muutama viikko sitten laajan sulkukorkeapaineen muodostumisen eteläisen Euroopan ylle. Espanjassa ja Portugalissa alkukesästä kytenyt kuumuus levisi nyt korkeapaineen länsipuolitse kohti pohjoista yltäen muutaman päivän ajaksi myös osaan Skandinaviaa ja Suomea. Aina Ranskan ja Iso-Britannian korkeudella saakka ilmamassa oli vielä lähes yhtä lämmintä kuin Saharalla, mikä loi edellytykset paikoin poikkeuksellisen korkeille lämpötiloille. Ranskassa rikottiin alkuviikolla 40 asteen raja ja useita paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä meni rikki; Lontoon Heathrow’n lentokentällä mitattiin Met Officen mukaan kaikkien aikojen Iso-Britannian korkein heinäkuun lämpötila, 36,7 astetta.

Vielä viikonvaihde ja alkuviikko ovat laajalti Etelä- ja Keski-Euroopassakin tukalan kuumia. Ilmamassa Saksan ja Puolan yllä on lähipäivinä yhtä lämmin kuin Suomen lämpöennätyksen (Liperi 37,2 astetta) aikoihin heinäkuun loppupuolella vuonna 2010. Esimerkiksi Berliinissä ja Varsovassa hikoillaan yli 35 asteen lukemissa ja Ranskassa lämpötila voi alkuviikosta kohota uudelleen 40 asteen vaiheille.

Kuva 2: Forecan 15 vrk:n pluumiennuste Berliiniin. Viikonvaihde on tukalan kuuma, mutta alkuviikon jälkeen viilenee tuntuvasti. Myöhemmin ennusteen epävarmuus kasvaa, mutta kuumuus saattaa hyvinkin palata keskiseen Eurooppaan (väliaikaisen) viilenemisen jälkeen (kuva: Foreca).

Kuva 2: Forecan 15 vrk:n ”pluumiennuste” Berliiniin. Viikonvaihde on tukalan kuuma, mutta alkuviikon jälkeen viilenee tuntuvasti. Myöhemmin ennusteen epävarmuus kasvaa, mutta kuumuus saattaa palata keskiseen Eurooppaan (väliaikaisen) viilenemisen jälkeen (kuva: Foreca).

Viikon puolivälissä ja sen jälkeen helteiden painopiste siirtyy selvemmin Välimeren maiden ja Balkanin asiaksi, ja samalla keskinen Eurooppa ainakin väliaikaisesti raikastuu ja viilenee läntisten, Atlantilta saapuvien ilmavirtausten johdosta.

Heinäkuun kohtalo?

Pitkän ajan sääennusteet ovat vasta kokeiluasteella, mutta joskus niitä on mukava vilkuilla ja yrittää spekuloida, mitä tuleman pitää – varsinkin, kun oma kesäloma on lähestymässä ja pitäisi päättää, viettääkö sen kotimaassa vai lähteekö lämpöä hakemaan etelämpää.

Suursäätila Euroopan yllä on jo pitkään jatkunut yllättävän samanlaisena, eikä ennusteissa näy muutoksia suuntaan eikä toiseen. Eteläisen Euroopan korkeapaine näyttää olevan dominoivaa sorttia ja sen myötä matalapaineet ohjautuvat lähitulevaisuudessa Atlantilta kohti Pohjois-Eurooppaa. Keskimäärin meillä on siis tiedossa lounaan tai lännen puoleisia tuulia hamaan tulevaan ja ainakin ensi viikko on tilastoihin nähden tavanomaista viileämpi ja epävakainen. Keski-Euroopan tulevaisuus on mielenkiintoinen: kuumuus ja viileämpi sää vuorottelevat ja väliin mahtuu erittäin voimakkaita rajuilmoja ukkosineen ja rakeineen. Estofex (European Storm Forecast Experiment) on antanut sunnuntaille Pohjois-Saksaan ylimmän tason varoituksen erittäin vaarallisesta säästä.

Pitkän ajan ennusteiden valossa Suomi näyttää jäävän Norjan ja Ruotsin ohella Manner-Euroopan viileimmäksi kolkaksi. Eteläisestä Euroopasta on kuitenkin säännöllisesti nousemassa hyvin lämpimiä pulsseja kohti pohjoista, mutta ne näyttäisivät lähes poikkeuksetta jäävän Itämeren etelä- tai kaakkoispuolelle. On kuitenkin olemassa pieni mahdollisuus, että jokin pulsseista yltäisi jälleen kuluneen viikonlopun tapaan eteläiseenkin Suomeen, mutta pitkäkestoisia lämpöjaksoja tuskin hetkeen tulee. Etelä- ja Keski-Euroopassa erittäin tukalien helleaaltojen riski on olemassa tässä sääasetelmassa.

Kuva 3: Euroopan suursäätila lähitulevaisuudessa. Tukalat helleaallot ovat yhä mahdollisia Itämeren eteläpuolella (kuva: Foreca/Markus Mäntykannas).

Kuva 3: Euroopan suursäätila lähitulevaisuudessa. Tukalat helleaallot ovat yhä mahdollisia Itämeren eteläpuolella (kuva: Foreca/Markus Mäntykannas)

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Huomioita säästä, Sää ja luonto, Vuodenajat, Yleistä säästä. Pysyvä linkki.

5 vastausta kirjoitukseen

  1. Saturnalia sanoo:

    Kaisaniemi on saanut tähän mennessä hellettä noin kolme tuntia yhteensä tänä kesänä. Kolmen päivän huippujen yhteenlaskettu saldo.
    Johan tuota riittikin. Ettei ihan läkähdy :)
    Jäisikö jopa alle yhteen vuorokauteen kesän yhteenlasketut helteet Kaisaniemessä? En hämmästyisi.
    Jollei sitten loppukuussa repäise.

  2. Kaï sanoo:

    Hei

    Aika hauska juttu , Pariissa sattuu tällä viikolla 3 viileää päivää 20-27 astetta. Aivan kuin meteorologit olisivat itse tehneet koukousta varten viileää ettei pphjoisesta tulevat pyörry.

    Viime yö oli keski ranskassa ihanan viileä. Meillä ei ole satanutkaan kuin vähän.

  3. Bosse sanoo:

    Joka päivä jokin ennusteissa pettää jostain syystä?

    Sadepylväät ovat perseillään. Lämpötilat samoin. Mihinkään ei voi luottaa tai suunnitella kuin joskus ennen sääennusteiden suhteen.
    Oletteko täysin reppanoita ennusteiden suhteen itsenäisesti ja luotatte vaan tietokone-ennusteisiin? Voi pyhä yksinkertaisuus, mitä tää oikein on ja siitäkin vielä palkkaa maksetaan pilvin pimein työllistetyille ns. meteorologeille!

    • Jape sanoo:

      Kertoisitko, miksi olet huolissasi meteorologien palkoista? Evät ne rahat ole sinulta pois. Tietysti, jos olet Forecan osakkeenomistaja, niin huolesi voi olla aiheellinen. Siinä tapauksessa esitä huolesi ihmeessä seuraavassa Forecan yhtiökokouksessa, äläkä täällä.

      Ja kommenttisi tietokone-ennusteiden käytöstä kuulloostaa samalta, kuin valittaisit rakennusmiehelle: ”Oletteko täysin reppanoita rakntamisen suhteen itsenäisesti ja luotatte vain arkkitehdin piirustuksiin”.

  4. Satunnainen kulkija sanoo:

    Saisiko nämä pelkkää tajunnanvirtaa olevat kirjoitukset pois? Ovat lähinnä yhden henkilön nollapostauksia, joita on jo kertynyt jo turhan paljon ja estävät näkemästä muitten asiavastauksia. Ei, en tarkoita Markusta tai tai muita Forecan blogikirjoitajia.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.