Ennätyssateinen ja tulviva toukokuu – ensi viikolla kesä lähellä?

Kuluneena keväänä poutapäivät eivät ole meitä juurikaan muistaneet; sadetta on tullut monessa eri olomuodossa monena eri päivänä. Yhtenä päivänä uskalsin kuitenkin nauttia auringonpaisteesta t-paitasillani, mutta siitäkin on jo vierähtänyt viisi viikkoa. Keväiset korkeapaineet ovat loistaneet poissaolollaan ja matalapaineita on tullut jatkuvalla syötöllä. Tilastotkin puhuvat epävakaisen kevään ja erityisesti toukokuun puolesta: keskimääräinen pilvisyys on ollut esimerkiksi Hattulassa, Niinisalossa ja Helsinki-Vantaalla yli 80 % eli samaa luokkaa kuin yleensä talvikuukausina. Selkeintä on puolestaan ollut Maarianhaminassa, missä keskimääräinen pilvisyys on toukokuussa ollut 45 %. Tämä olisi se tyypillisempi lukema myös muualle Suomeen: huhti-toukokuuhan on vähäsateisinta ja selkeintä aikaa.

Sademäärät ovat paikoin jo poikkeuksellisen suuria. Esimerkiksi Puolangalla on satanut toukokuun 14. päivään mennessä jo 76,4 mm eli puolet tavanomaista enemmän. Yllättävää on se, että kaikki kuluneen toukokuun viisi suurinta sadekertymää (Suomussalmi 68,6 mm, Taivalkoski 62,6 mm, Ranua 61,0 mm, Ylivieska 60,6 mm) löytyvät pohjoisesta Suomesta, vaikka tilastollisesti siellä sadetta kertyy vähiten. Sulamisvedet ja korkeat sademäärät ovat yhdessä laukaisseet Pohjois-Suomen hälyttävän kevättulvatilanteen, joka on vielä alkuviikkoa kohden ainakin läntisen Lapin alueella pahenemaan päin. Tornion suunnilla tulvahuippu ajoittuu vasta alkuviikolle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun alku on ollut Suomessa sateisin sitten vuoden 1961.

Kuva 1: Pudasjärveläinen kesämökki normaalina päivänä ja kevättulvan aikana. (kuva: Tuomas, Oulu)

Kuva 1: Pudasjärveläinen kesämökki normaalina päivänä ja kevättulvan aikana. (kuva: Tuomas, Oulu)

 

Kuva 2: Iijoki on noussut poikkeuksellisen korkealle Pudasjärvellä. (kuva: Tuomas, Oulu)

Kuva 2: Iijoki on noussut poikkeuksellisen korkealle Pudasjärvellä. (kuva: Tuomas, Oulu)

Suomi jäi kylmään kuoppaan, Espanjassa ennätyskuumaa

Ohessa oleva kuva esittää viime aikojen suursäätilanteen Euroopan alueella erittäin hyvin: suihkuvirtaus on käynyt Keski-Euroopan halki kaartaen voimakkaasti kohti pohjois-koillista ja Suomi on jäänyt kylmemmälle ja epävakaisemmalle puolelle. 20 asteen raja on tosin meilläkin jo rikottu kaakkoisessa Suomessa, vaikka näin pääkaupunkiseutulaisen näkökulmasta sitä onkin vaikea uskoa. Matalapainetoiminta on ollut hyvin aktiivista lähes tauotta jo viime vuoden loppupuolelta saakka, eikä pitkäkestoisia korkeapaineita Suomen yllä näy tulevaisuudessakaan. Kollegani Petri Takala (ystävällisemmin Pete) kirjoitti aiemmin siitä, kuinka säätyypeillä on ollut ajan saatossa tapana jumiutua yhä enemmän ja enemmän, joten onko tämä nyt esisoittoa tulevasta?

Kuva 3: Keski-Euroopan yli kohti pohjoista suuntautunut suihkuvirtaus on jättänyt Suomen ja Skandinavian kylmään kuoppaan.

Kuva 3: Keski-Euroopan yli kohti pohjoista suuntautunut suihkuvirtaus on jättänyt Suomen ja Skandinavian kylmään kuoppaan. Suomen itäpuolella viikonloppu on kesäinen.

Vielä toukokuun alussa lämpötilat jaksoivat kohota lähelle pitkänajan keskiarvoja, mutta tällä viikolla on ollut koleaa. Pohjoisessa tyypilliset päivälämpötilat ovat tähän aikaan vuodesta hieman reilussa 10:ssä, etelässä 15-16 asteessa. Kesäinen sää on kolkutellut Suomea jo useaan otteeseen, mutta jäänyt aina Baltian ja Venäjän puolelle. Keski-Eurooppa on puolestaan sijainnut välillä helteisessä, välillä viileämmässä ilmamassassa ja näiden rajavyöhykkeellä on jo päässyt syntymään hyvin voimakkaita ukkosia, suuria rakeita ja trombejakin.

Aurinkoisen ja kuuman sään painopiste on viime viikkoina ollut Espanjassa ja Portugalissa. Espanjan Valenciassa mitattiin 15.5. kaikkien aikojen toukokuun lämpöennätys: 42,9 astetta. Samoin myös Portugalissa ja Kanariansaarilla on syntynyt uusia lämpöennätyksiä: Portugalin Bejassa mitattiin 13. toukokuuta tasan 40 astetta ja Kanariansaarilla Lanzarotella lämpötila kohosi 42,4 asteeseen.

Kesä kolkuttelee ensi viikolla

Tuoreiden ennusteiden valossa suursäätilanne pysyy ensi viikolla kuta kuinkin ennallaan, mutta mielenkiintoisia yksityiskohtia nousee esiin. Tänä viikonloppuna ja alkuviikosta sateet ovat enimmäkseen kuuroluonteisia, mutta ensi viikon puolivälin jälkeen Suomi näyttäisi joutuvan jälleen kahden ilmamassan loukkuun. Suomen kaakkoispuolella voidaan mitata jo 30 asteen lukemia, mutta Suomen länsipuolella on tuntuvasti vilpoisampaa. Suuri itä-länsi -suuntainen lämpötilaero voi jälleen poikia hyvin runsaita sateita, joten uudet toukokuun sade-ennätykset ovat mahdollisia, mikäli Suomi joutuu kuuman ja kylmän rajavyöhykkeelle.

Kuva 4: Kesä tulee lähemmäksi Suomea ensi viikolla.

Kuva 4: Kesä tulee lähemmäksi Suomea ensi viikolla.

Ilmamassa lämpenee ensi viikon alkupuoliskon aikana joka tapauksessa, joten lämpötilat kohoavat ainakin lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja: etelässä 15 asteeseen ja sen yläpuolellekin, pohjoisessakin 10 asteen vaiheille. Sateet ja pilvisyys ratkaisevat lopulliset lämpötilat. Mielenkiinnolla odotan tulevaa sääviikkoa.

Tulipa tässä vielä mieleen vuodentakainen säätilanne: muistatteko vielä viime toukokuun helteet, jolloin 19. päivänä päästiin jopa yli 30 asteeseen? Toukokuisia helteitä ja rajuilmoja voi muistella tämän tekstin avulla.

Joko sinä kaipaat aurinkoa ja kesäistä lämpöä, vai nautitko viileämmästä keväästä?

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Huomioita säästä, Sää ja luonto, Vuodenajat, Yleistä säästä. Pysyvä linkki.

4 vastausta kirjoitukseen

  1. Juniperina sanoo:

    Minulle nämä 10-asteiset lämpötilat sopivat kyllä paremmin kuin yli 40 asteen helteet. Tänäänkin täällä raikas kevätpäivä, erinomainen ulkoilusää, jolloin ei tarvitse hikeentyä ihan ensimmäistä askelista – ja auringonpaiste tuntuu niin ruhtinaalliselta!

  2. Marita Misukka-Kyyrö sanoo:

    Mielenkiintoista tuo, että säätyypit jumiutuvat yhä enemmän Suomessa.
    Kehitys vaikuttaa päinvastaiselta Moskovassa. Viime viikon puoliväliin oli tukahduttavan helteistä Voitonpäivästä alkaen(9.5.). Sitten perjantaina alkoi sade, joka yltyi myrskyksi: puita katkeili, ja jopa lautasantenneja lenteli ilmassa myrskyn voimasta. Nyt luvataan taas hellelukemia viikon puolivälistä alkaen. Joten staattinen mannerilmasto näyttää ”väistyvän” nopeiden vaihtelujen tieltä.Talven sääkin oli kovin vaihteleva.
    Kysymys: Kuinka matalalle sadepilvet voivat ”laskeutua” ? Nyt ainakin näytti, että pilvet roikkuivat jopa kerrostalon
    ylimpien kerrosten alapuolella.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitos viestistäsi! Moskovassakin ilmasto on melko vaihteleva, joskin Suomea mantereisempi kylmine talvineen ja lämpimine kesineen.

      Jos pilvet näyttävät roikkuvan kovinkin alhaalla, on todennäköisesti kyseessä sumupilvi. Oliko jotain tämän tapaista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sumupilvi

      Sumusta puolestaan puhutaan, mikäli ”pilvi” koskettaa maanpintaa.

  3. Marita Misukka-Kyyrö sanoo:

    Kiitos sumupilven selkeästä määritelmästä.
    Radiossa sanottiin sunnuntaina ilmankosteuden olleen yli 90. Ajattelin, että ymmärsin väärin, mutta näyttää olevan täysin mahdollista.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.