Revontulet ennustavat lauhoja talvia

Tuoreen Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan aurinkotuulella on osavaikutus Suomen lämpimiin talviin, sillä auringon aktiivisuudesta riippuva aurinkotuuli näyttää vaikuttavan Pohjois-Atlantin suursäätilaan ja saa osaltaan keskimääräistä lämpimämpiä talvia pohjoiseen Eurooppaan ja kylmempiä talvia Grönlantiin sekä Pohjois-Amerikan koillisosaan.

Ilmiö syntyy kun stratosfääri kylmenee tuulen vaikutuksesta, joka synnyttää positiivisen NAO-vaiheen, eli kiihdyttää länsituulia pohjoisella pallonpuoliskolla, jolloin meille kulkeutuu talvisin lauhaa ilmaa Atlantilta.

Ilmiö syntyy auringon aktiivisuuden hiipumisvaiheessa kiihtyvästä aurinkotuulesta, tuuli koostuu siis enemmän energiaa sisältävistä hiukkasista. Maan magneettikenttään törmätessään tuuli kiihdyttää magnetosfäärin hiukkasia, jotka pääsevät tunkeutumaan alemmas ilmakehään ainoastaan napa-alueiden lähistöllä. Törmätessään ilmakehän molekyyleihin, hiukkaset synnyttävät typen ja vedyn oksideja, jotka syövät otsonia. Normaalisti auringon säteily hajottaa näitä yhdisteitä, mutta talvisaikaan auringon säteilyä on niin vähän, että yhdisteet säilyvät ilmakehässä pidempään ja tuhoavat stratosfäärin otsonia, jolloin stratosfääri pääsee kylmenemään.

Kun stratosfääri kylmenee, se voimistaa pohjoisnapaa kiertävää napapyörrettä, eli kiihdyttää napa-aluetta normaalistikin kiertävää länsituulta, joka taas estää kylmien ilmamassojen valumisen napa-alueelta kohti etelää, ja tuo meille lauhaa ilmaa ja matalapaineita Atlantilta.

Revontulia 17.3.2015 Kuopion taivaalla.

Revontulia 17.3.2015 Kuopion taivaalla.

Auringon aktiivisuus vaihtelee n. 11 vuoden jaksoissa ja esimerkiksi revontulien määrä on huipussaan silloin, kun aurinko on aktiivisimmillaan. Tutkimuksen mukaan lauhat talvet yleistyvät kun tämä aktiivisuus alkaa jälleen hiipua. Hienot revontulivuodet siis ennustavat lauhoja talvia lähivuosina. Tällä hetkellä auringon aktiivisuus on juuri alkanut vähentyä, joten edessä voi olla lisää lauhoja talvia lähivuosina.

Kun taas auringon aktiivisuus on minimissään, eli n. 11 vuoden kuluttua maksimista, jolloin hiukkasia kulkeutuu maahan vähän ja revontulet loistavat poissaolollaan, ovat talvet meillä todennäköisemmin kylmiä ja lumisia, kuten vuosina 2009-2010. Kylmiä talvia koetaan meillä silloin, kun napapyörre on heikko ja alkaa mutkitella pohjois-eteläsuunnassa, niin että kylmää arktista ilmaa pääsee valumaan tavallista etelämmäs.

Auringon aktiivisuus ei siis suoraan vaikuta lämpötiloihin, vaan ilmakehä reagoi aurinkotuuleen, jolloin lämpö jakautuu maapallon pinnalla eri tavalla auringon aktiivisuuden mukaan. Toisaalla on kylmempää, kun toisaalla on lämpimämpää.

 

Oulun yliopiston tiedote tutkimuksesta

Kuva: Heikki Nurmi

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä, Vuodenajat. Tagit: , , , , , , , . Pysyvä linkki.

28 vastausta kirjoitukseen

  1. Roy sanoo:

    Mielenkiintoinen tutkimus tehty. Sääli vaan että Ville Maliniemi joutuu pakosta lisäämään huomautuksen…:

    ”Tuloksellamme ei toistaiseksi ole suoraa yhteyttä globaaliin lämpötilaan, vaan se osoittaa merkittävän kausittaisen vaikutuksen paikallisiin olosuhteisiin”, korostaa Maliniemi. Hän arvioi globaalin ilmastonmuutoksen suurimmaksi syyksi yleisesti esitetyn mukaisesti ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ilmakehään.

    …Jotta hänellä olisi mahdollisuuksia saada rahoitusta lisätutkimuksiin.

    Hänellä on todennäköisesti hyvin tiedossa että sateliittimittaukset, RSS ja UAH näyttävät että globaalinen lämpötila ei ole noussut yli 18 vuoteen.

    ”ReSoLVE on selvittänyt, että myös Auringon pitempiaikainen aktiivisuuden vaihtelu on menossa kohti heikompaa kautta. Auringon aktiivisuus oli 1900-luvulla ennen näkemättömän voimakasta useilla mittareilla mitattuna ainakin viimeisten muutaman tuhannen vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna.”

    Ja Maliniemi lisää:
    ”Tämä moderni suuri maksimi on nyt ohi. Yleinen näkemys tutkijoiden piirissä on, että olemme siirtymässä heikomman aktiivisuuden aikaan. Tämä tuo mukanaan uusia puolia Auringosta. Koko modernin mittaushistorian ajan se on ollut huomattavasti aktiivisempi ja valtaosa tiedostamme perustuu tähän aikaan.”

    Hienosti laitettu muutamaan lauseeseen minkä takia henkilökohtaisesti kyseenalaistan tämänpäivän, ihmisten aiheuttama, hiilidioksiidi kauhuscenaariot. Kuinka ihmeessä tutkijat voivat katsoa itsensä peiliin ja kivenkovaa (95% varmuudella) väittää että ihmisten 3-4% tuotettu ylimääräinen hiilidioksiidi tulee aiheuttamaan suurta katastroofia, joskus harmaassa tulevaisuudessa. Ja maksaa tästä epämääräisestä tuhosta monenkertaisesti joka ikinen päivä.

    Kuinka moni on miettinyt läpi tämänpäivän energia- ja vero politiikkaa liittyen hiilidioksiidiin?

    Paljonko maksatte turhaan jokapäiväisessä arkielämässä hiilidioksiidin takia, kun on huomattavasti halvempia vaihtoehtoja?

    • Aleksi Jokela sanoo:

      Niin, siis tämän tutkimustuloshan ei sulje pois millään tavalla ihmisen aiheuttamaa ilmastonlämpenemistä. Kuten kirjoituksen lopussa mainitsin, että lämpö ajakaantuu pohjoisella pallonpuoliskolla eri tavalla. Kylmä jää pohjoisnavalle, eikä valu sieltä etelään.

    • MMM ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

      Hyvä Roy!

      Kuten virolainen sanoo: ”Olen nõus”, eli ”Olen samaa mieltä”. Maapallon ilmakehän kasvihuonekaasuista 95% on vesihöyryä, joka oleskelee ilmakehässä keskimäärin vain n. 10 vrk, mutta uudistuukin yhtä nopeasti, eli sen osuus jo varsin lyhyelläkin aikajänteellä on aika vakituista. Epätieteellisesti ilmakehän lämpenemisen päätekijäksi julistettu hiilidioksiidin osuus on vain 0,05%. Mikäli se tuplantuu, osuus nousee ’huikeaan’ 0,1%:iin. Eikös hirveä ja varsin merkitsevä muutos. Puhumattakaan siitä, että ihmiskunnan aiheuttama vuotuinen hiilidioksiidipäätös on vain vajainen 5% Maapallon kokonaishiilidioksiidipäästöistä. Ja vielä dollarimiljardeja menee sellaisiin turhiin toimiin, joilla ei ole yhtään mitään käytännön merkitystä ilmaston lämpöprosesseihin.

      Seuraavaan viiden puhelinluettelon mittaiseen IPCC huuhaaraporttiin täytyy keksiä jotakin, että miksi ilmasto ei enää lämpene niin tehokkaasti. Todennäköisesti silloin jo aletaan väittää, että ”Ismiskunnan hiilidioksiidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät ponnistukset alkavat vaikuttaa”. Mutta mitä sille tosiasialle silloin tehdäänkään, että ilmakehän hiilidioksiidi ei alkanut vähetä, ilmasto ei kuitenkaan lämpene enää? Kaatuvatko omaan miekkaansa? Vai pukevatko pokkanaaman päälle? Saapi nähdä…

      Minä ihmettelen, että miten oppinut ja ajattelava ihminen (Homo sapiens) voi uskoa, että Maapallon lämpötilan päätekijä ei olisi Aurinko. Aurinko on kaiken maailmassa tapahtuvan energiaprosessin takana.

      Zoltán
      eräs ajatteleva metsänhoitaja

      J.k.: Syökää vain rauhassa jatkossakin papukeittoa ja älkää huolestuko päästöistä…

      • Aleksi Jokela sanoo:

        ”On tärkeää tiedostaa, että ilmakehän lämpeneminen on ainoastaan yksi merkki ilmastonmuutoksesta. Nyt meillä on syvällisempää tietoa myös merien merkityksestä”, kertoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja Petteri Taalas.

        Yli 90 prosenttia, maapallon ilmastojärjestelmän lisääntyneestä lämpöenergiasta on varastoitunut meriin. Lämmön varastoituminen meriin selittää osaksi sen, että ilmakehän lämpeneminen ei etene tasaisesti. Ilmastossa esiintyy vuosien ja vuosikymmenten välistä luonnollista vaihtelua, jolloin lämpeneminen välillä kiihtyy ja välillä hidastuu.

        Eli esim La Nina vuosien aikana kylmää merivettä pääsee pintaan jolloin lämpö varastoituu enemmän mereen, El Nino vuosina taas lämpeneminen kiihtyy kun lämpimät merimassat ”palaavat paikoilleen”. Merien pintakerros ei voi lämmetä loputtomiin, jolloin rajan tullessa vastaan lämpeneminen taas kiihtyy. Merissä lämpö siirtyy hyvin hitaasti, mutta merivirtoja ja niiden yhteyttä on syytä tutkia lisää.

      • Aleksi Jokela sanoo:

        Toki maapallon lämpötilan päätekijä on aurinko, mutta esimerkiksi auringon tehossa tapahtuvat muutokset häviävät tämän hetkiseen ilmastonlämpenemistrendiin.

        Auringon kokonaissäteilyssä on satelliittimittausten mukaan heikko noin ± 0.1 % suuruinen vaihtelu auringonpilkkujen 11-vuotisessa jaksollisuudessa. Sen lämpötilavaikutus maapallon keskilämpötilaan on pieni, alle ± 0.1 °C, mutta se voidaan erottaa lämpötilojen aikasarjoissa sekä pintamittauksissa että satelliittihavainnoissa. Auringon säteilymuutokset vuosikymmenien aikaväleillä 1800-luvun puolivälistä lähtien ovat laskennallisesti nostaneet maapallon keskilämpötilaa noin 0.1 °C sadassa vuodessa, kun kokonaismuutos samana aikana on ollut noin 0.8 °C

        tässä lisätieto aiheesta: https://ilmastotieto.files.wordpress.com/2010/09/aurinko_semin.pdf

      • Aleksi Jokela sanoo:

        Jos kuitenkin voidaan osoittaa että ilmaston lämpeneminen johtuu yli 95% todennäköisyydellä ihmisen toiminnasta, niin eikö olisi järjetöntä olla tekemättä asian eteen mitään vaikka onkin edelleen tuo n. 5% mahdollisuus että syy on jossain muussa. Jos ilmaston lämpenemisen estämiseen kulutettu raha tänä päivänä olisi arviolta n. 100-kertainen siihen rahamäärään joka aiheutuisi ilmastonlämpenemisen aiheuttamista ongelmista sadan vuoden kuluttua?

        • joku1437 sanoo:

          Samaa mieltä. Jopa paljon heikommillakin todennäköisyyksillä olisi perusteltua soveltaa varovaisuusperiaatetta.

          Eikä huoli ympäristöstä ole suinkaan ainoa syy pitää fossiiliriippuvuuttamme pahana asiana. Olipa ilmastonmuutosta tai ei, niin varmaa on ainakin se että helpot öljylähteet on porattu jo aikaa sitten. Syvänmeren porauksen siirtyminen aina vaan syvemmäs ja kauemmas rannasta nostaa kustannuksia. Samoin liuskeöljyssä on potentiaalia, mutta hinta yli tuplat verrattuna niihin eilispäivän helppoihin öljylähteisiin… Tosin, tämän päivän maailmassa sekin saattaa tuntua jopa halvalta.

          Toisaalta, tällä hetkellä öljynporaamiseen ei juuri investoida. Öljyalan kannattavuus tällä hetkellä perustuu pääasiassa jonkinlaiseen kituuttamiseen. Tällä tasolla ehkä pärjätään ihan hyvin, mutta laajamittainen uuden öljyn etsintä ei taida olla kovinkaan kannattavaa. Seuraava nousukausi saattaa hyvinkin jälleen tuplata öljynhinnan. Ja samalla jopa tappaa itsensä siihen nousevaan öljynhintaan. Ei ole mitenkään täysin varmaa että uusi nousukausi olisi edes täysin saavutettavissakaan ilman että pyrkisimme tavalla tai toisella vähentämään öljyn merkitystä. Lähivuosien tai seuraavan vuosikymmenen tasolla ei tietenkään ole välttämättä tarpeen tai mielekästäkään edes pyrkiä kokonaan eroon öljystä, mutta öljyn merkityksen vähentäminen olisi todennäköisesti miltei välttämättömyys kuitenkin. Ja todennäköisesti näin tulee jokatapauksessa tapahtumaankin. Öljyn säästämiseen ja korvaamiseen on kuitenkin investoitu niin suuria summia, että olisi vaikea kuvitella ettei sillä olisi mitään käytännön merkitystä.

  2. Mies sanoo:

    Selitäpäs ”Roy” miksi sitten 1900-luvulla ei ollut tätä lämpimämpää vaikka auringon aktiivisuus oli korkeampaa, esimerkiksi viime jakson jälkeen minimi oli poikkeuksellisen pitkä ja tämä nykyinen pilkkujakso ollut selvästi vaisumpi, siitä huolimatta Suomessa mitattiin viime vuonna ennätyslämmin vuosi. Varmasti aurinkopilkuilla on vaikutusta Suomenkin säähän ja muualla, mutta se on vain pieni osa ja vaihtelu tasaa vaikutuksen pitkällä aikavälillä. Jos pelkkä auringon aktiivisuus säätelisi lämpötiloja, suomessa olisi yli asteen nykyistä kylmempää 30-vuotisjaksolla.

  3. Masa sanoo:

    Aktiivinen aurinko tosiaan on yhteydessä kylmään stratofääriin ja tätä kautta voimakkaaseen zonaaliseen virtausmalliin täällä päin palloa, eli positiiviseen AO:n ja NAO:n. Paine on siis navan ympärillä normaalia alhaisempi ja korkeampi keskiasteilla. Polaaripyörre on siis vahva tässä tilanteessa. Näinhän on ollut viimeiset pari talvea, edeltävät pari kolme talvea olivat taas toisenlaiset. Karkeastihan ilmakehän tilanteen varsinkin talvella voidaan linkittää auringon aktiivisuuteen.

    Ns. Maunderin minimi on myös yhdistetty mennesseen ns. pikkujääkauteen.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Maunder_Minimum

  4. MMM ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

    KYSYMYS

    Hyvä Aleksi!

    Yhtä asiaa en ymmärtänyt artikkelissa, eikä Ville Maliniemen alkuperäisessä teoksessa. Nimittäin en ole ollut tietoinen siitä, että otsonilla olisi kasvihuonekaasuvaikutusta. Vai onko otsonin tapauksessa jokin toisenlainen ilmiö kyseessä, joka otsonin ollessa vahvassa asemassa stratosfäärissä estää ilmakehän lämpön karkailua ”avaruuteen”? Seliitäisitkö minulle? Kiitos.

    Mukavaa kevättä!

    Zoli

  5. MMM ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

    AURINGONPILKKUSYKLI tällä hetkellä:

    http://solarscience.msfc.nasa.gov/images/ssn_predict_l.gif

    Z.

  6. Antti Rinne sanoo:

    ”Kun taas auringon aktiivisuus on minimissään, eli n. 11 vuoden kuluttua maksimista, ” Eikö kuitenkin ole niin, että maksimit ovat n. 11 vuoden välein, jolloin minimi on noin 5,5 vuotta maksimista.

    • Ville sanoo:

      Kyllä auringonpilkkujen sykli maksimista maksimiin on se noin 11 vuotta ja 22 vuoden syklistä puhuttaessa tarkoitetaan Auringon magneettisen polariteetin vaihtelua.

      Katso esim.
      http://www.sidc.be/silso/monthlyssnplot

    • MMM ifj. Pályi Zoltán sanoo:

      Hyvä Antti!

      Pilkkujen minimi on välittömästi 1-3 vuotta ennen huipentumista. Eli nopea nousu ja hidas lasku.

      Linkki: http://solarscience.msfc.nasa.gov/SunspotCycle.shtml

      Auringon sykli harjalta harjalle on 9-13 vuotta.

      Mukavaa kevätviikonloppua.

      Zoli

    • Aleksi Jokela sanoo:

      Kiitos huomiosta ja pahoittelut virheestä!

  7. Leone sanoo:

    Tornionjoen jäänlähtöpäivämäärän aikasarja alkaa 1600 -luvun lopulta:

    http://www.grida.no/publications/vg/climate/page/3083.aspx

    Tämä korreloi hämmästyttävän hyvin jopa lineaarisesti auringonpilkkumäärien kanssa. Hienoa, että kytkennän takana olevat fysikaaliset prosessit alkavat viimein hahmottua. Näitä lienee useita, Oulun tutkimuksessakin mainitaan toinen tunnettu, eli UV -säteily, jonka muutokset varioivat suihkuvirtauksien reittejä.

    Mitä tulee Suomen ja Skandinavian lämpötilakehitykseen viimeisten sadan vuoden ajalta, se sopii hyvin Auringon aktiivisuusvaihteluihin – mutta huonosti hiilidioksidipitoisuuden muutokseen. Miksei tästä vertailusta ole tehty ainuttakaan tieteellistä paperia?

    • Masa sanoo:

      Eikö tuossa talvella julkistettu tutkimus, jossa todettiin, että Suomen keskilämpötila on noussut 2 astetta viimeisen 200 vuoden aikana. Sitä en muista oliko se kytketty hiilidioksidin määrän nousuun.

      • Leone sanoo:

        Siitä ei ole epäselvyyttä, että Suomen keskilämpötila on noussut 1600 -luvulta alkaen. Miksi näin sitten on tapahtunut? Hiilidioksidi on huono selittäjä, sillä lämpeneminen tapahtui nopeammin jo ennen kuin pitoisuus alkoi merkitsevästi kasvaa. Aktiivisuusmuutokset taas korreloivat melko hyvin koko ajalta ja nyt alkaa näköjään mekanismitkin löytyä. Iso mutta on kuitenkin siinä, että tämän varjolla ei voi harrastaa poliittista rahankeruuta.

        • Aleksi Jokela sanoo:

          Kun tarkastellaan illmastonlämpenemistä maapallolla, ei voida ottaa tarkasteluun pelkästään yhtä aluetta tai valtiota, ilmasto voi tietyllä aluella lämmetä tai kylmetä tietyllä aikavälillä prosessissa.

          • Leone sanoo:

            Jos meillä on yli 300 vuotta proxya/mittauksia Skandinaviasta, niin kyllähän siitä nyt pitäisi selvitä tilastollisin menetelmin, mikä/mitkä ovat ilmastomme päädraiverit. Itse asiassa ei tarvitse kuin tyrkätä datat sopivaan softaan, niin vastaus tulee oitis. Jos hiilidioksidilla on niin merkittävä rooli kuin väitetään, niin sitä suuremmalla syyllä sen pitäisi erottua. Vaan kun ei erotu.

            Sinänsä on tietysti mielenkiintoista, miksi Skandinavian NORDKLIM eroaa muodoltaan niin merkittävästi esim. GISTEMPin NH käppyrästä. Täällä kun mallien mukaan hiilidioksidin pitäisi erottua keskimääräistä selvemmin.

          • Leone sanoo:

            Lisätään vielä tarkennuksena seuraava:

            Jos tarkastellaan jotain tiettyä aluetta maapallolla, niin on hyvin epätodennäköistä, että kyseiselle alueelle kohdistuisi 300 vuoden aikana jokin systemaattinen maapallon sisäinen mekanismi, joka onnistuisi maskaamaan pois aktiivisuuden tai hiilidioksidin vaikutusta. Ajatus tällaisesta ei ole mitenkään perusteltavissa eikä ainakaan todennettu. Näin ollen NORDKLIM -aineistolle voidaan tehdä tilastollinen analyysi, ja johtopäätökset voidaan hyvin varmasti yleistää koskemaan laajemminkin NH:ta.

            Onko sitten tilastollisesti luotettavampaa yrittää muodostaa ensin globaalia lämpötilan aikasarjaa hyvin vajavaisista asematiedoista, puhumattakaan meristä, joista 1900 -luvun alkupuolelta on lähinnä aukkoa datassa? Tällaiseen aikasarjaan tulee lisäksi subjektiivinen tekijä mukaan, sillä asemat ja homogenisointialgoritmit voi kukin valita mieltymystensä ja tavoitteidensa mukaisesti (vrt. esim. ClimateGate -sähköpostit).

    • MMM ifj. Pályi Zoltán sanoo:

      Hyvä Leone!

      Kiitos hyvästä ja asiallisesta kommentistasi.

      Zoltán

  8. peikko763 sanoo:

    Auringon aktiivisuus vaikuttaa AO- ja NAO- indeksiin. Näkeehän sen että syklien minimeissä on kylmiä talvia kuten 1995-1996 tai talvet 1984-1987. Myös yksi tutkimus jossa on suomalaisia pitää elektronien vuota yhtenä vaikutusmekanismina :
    http://www.issibern.ch/teams/interplanetarydisturb/wp-content/uploads/2014/04/Mursula_03_2014.pdf

    Tosin olen myös sellaisia tutkimuksia lukenut, että stratosfäärin päiväntasaajatuulien QBO-indeksin pitää olla oikeassa faasissa, jotta auringon aktiivisuus vaikuttaa vielä enemmän Suomen talviilmastoon.

  9. Bosse sanoo:

    Liisa Rintaniemi ennusti Jyväskylään vesi- ja räntäsateita sunnuntaiksi MTV 3:n kymppiuutisissa muistaakseni torstaina. Nyt kun katselee ulos, niin aurinko näyttää paistelevan eikä sateista ole tieoakaan. Turhaan peruimme keväisen mökkipäivän. Se vähän harmittaa.
    Toisaalta hyvää tekisi sateetkin pitkästä aikaa Jyväskylän seudullekin, jota ainakin ennen vanhaan pidettiin Keski-Suomen seutuna. Nytkin juuri on taas luvassa runsaasti sademillimetrejä, mutta vasta maanantaina ja kun ne sitten pitäisi tulla ennusteen mukaan, niin johonkin ne vain ihmeellisesti varmaankin taas kuivuvat?

    Ennustettuja sademääriä rukataan monta kertaa saman päivän aikana. Ettekö te todella pysty parempaan? ;)

    • Aleksi Jokela sanoo:

      Hei, ikävää että mökkipäivänne peruuntui. Sadealue oli ennustettua hidasliikkeisempi, jonka vuoksi päivästä ehti tulemaan vielä lämmin maan keskiosassa. Vaikka ennusteiden osuvuus onkin parantunut, niin osa menee silti pieleen. Vuorokauden päähän ulottuvasta ennusteestakin vielä n. 10%. Lohdutuksena voisin sanoa että, mökkireissun peruminen ei ollut täysin turha, sillä ennusteen mukaan päivä olisi todennäköisemmin ollut sateinen kuin aurinkoinen. Nyt vaan sattui käymään sitten huono tuuri :) Ennusteet eivät ole 100-prosenttisia vaan toteutuvat aina tietyllä todennäköisyydellä.

  10. jani talvensaari sanoo:

    aleksi miksi jutussa mainitsit vuoden 2008 eikös se talvi ollut mittaushistoriamme lämpimin eikä se seuraava talvi 2008-09 kovin talvinen ollut 2009-2010 alkoi se neljän piinatalven jakso joka päättyi onneksi 2013-2014 kulunut talvi ja edellinen talvi on olleetkin ihan hyviä vai kuinka.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.