Päivän ja yön välinen lämpötilavaihtelu nyt suurimmillaan

Julkaistu

Keväinen korkeapaine vahvistuu meille loppuviikoksi, ja näin maaliskuussa se tietää yleensä myös lämpötilan suurta vuorokausivaihtelua. Viime viikkoina runsas pilvisyys ja tuulet pitivät hyvin huolen siitä, että lämpötila pysyi melko vakiona yötä päivää, mutta selkeässä ja heikkotuulisessa säässä vaihtelu tulee lähipäivinä kasvamaan tuntuvasti.

Vuorokausivaihtelu maaliskuussa suurimmillaan

Auringon lämmittävä vaikutus alkaa jo näkyä lämpötiloissa helmikuun alkupuolella, mutta kevään mittaan vaikutus kasvaa ja itse asiassa juuri maalis-huhtikuussa päivän nopeasti pidetessä myös keskilämpötilan kohoaminen on voimakkainta. Tällä hetkellä auringon teho on samaa luokkaa kuin syys-lokakuun vaihteessa, mutta ilmakehä ja maaperä ovat vielä talven jäljiltä kylmiä, ja niinpä lämpötilatkaan eivät yllä samoihin lukemiin. Syys-lokakuun vaihteessahan meillä on välillä nähty miltei 20 asteen lämpötiloja, mutta kevätpuolella vastaavat lukemat ovat mahdollisia vasta huhtikuun puolella.

Aurinko lämmittää iltapäivisin jo tuntuvasti, mutta selkeinä öinä säteilyjäähtyminen on voimakasta. Tällöin lämpöä poistuu tehokkaasti pitkäaaltosäteilynä takaisin avaruuteen ja maanpinta jäähtyy voimakkaasti. Selkeässä ja heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa varhaisen aamiaisesi ja myöhäisen lounaasi välinen lämpötilaero voi olla parhaimmillaan jopa yli 20 astetta. Suurimmat vuorokausivaihtelut koetaan maan pohjoisosassa, missä lumihangesta heijastuva säteily lisää lämmityksen vaikutusta maanpinnan läheisyydessä. Etelämpänä ero on hieman pienempi (n. 10-12 astetta), ja tänä(kin) vuonna rannikkoalueilla sula meri pitää huolen siitä, ettei pakkanen pääse enää yöaikana paljoakaan kiristymään.

Kuva 1: Lämpötilan vuorokausivaihtelu kuukausittain selkeässä ja pilvisessä säässä Helsinki-Kaisaniemessä ja Sodankylässä (lähde: Ilmatieteen laitos; kuva: Markus Mäntykannas)
Kuva 1: Lämpötilan vuorokausivaihtelu kuukausittain selkeässä ja pilvisessä säässä Helsinki-Kaisaniemessä ja Sodankylässä (lähde: Ilmatieteen laitos; kuva: Markus Mäntykannas)

Pilvisessä säässä lämpötilavaihtelu huomattavasti pienempää

Pilvisyys estää lämpösäteilyn karkaamisen heijastamalla sen takaisin kohti maanpintaa, jolloin säteily jää ikään kuin poukkoilemaan maanpinnan ja pilvipeitteen välille. Keväisin lämpötilan vuorokausivaihtelu pilvisessä säässä on pienimmillään vain muutaman asteen luokkaa, talvisin tätäkin vähäisempää. Kesäisin ero kuitenkin kasvaa hajasäteilyn lisääntyessä. Näin meteorologin näkökulmasta pilvisyys ja sen ennustaminen erityisesti talviaikana tuottavat harmaita hiuksia: yksittäinen pilvilautta voi läsnä- tai poissaolollaan nimittäin aiheuttaa useamman kymmenen asteen ennustusvirheen. Onneksi se aika vuodesta alkaa olla jo ohi – kevätsään ennustaminen on huomattavasti mielekkäämpää. Kesä tuo puolestaan omat haasteensa kuurosateiden osalta.

Loppuviikon ennuste: melko lämpöisiä päiviä, kylmiä öitä

Korkeapaineen alue pysyttelee Suomen yllä sitkeästi koko loppuviikon ja pitää huolen siitä, että tiedossa on upeita, keväisen aurinkoisia ja melko lämpimiä päiviä, mutta kylmiä öitä. Lämpötila kohoaa päivisin valtaosassa maata plussan puolelle, etelässä maksimilämpötilat huitelevat päivittäin n. +5…+8 asteessa. Öisin kuitenkin mennään pakkaselle: etelärannikolla pysytään kuitenkin lähellä nollaa, mutta heti sisämaassa pakkasta on useita asteita, ja kylmimmät yöt näyttäisivät osuvan maan keskivaiheille, jossa pakkanen voi paikoin kiristyä 10-15 asteeseen. Pohjoisempana ajoittain voimakas länsituuli pitää pakkaset maltillisimpana.

Kuva 2: Kevätaurinkoa on tarjolla koko loppuviikolle - nauttikaa! (kuva: Markus Mäntykannas, Mustikkamaa/Helsinki, 8.3.2015)
Kuva 2: Kevätaurinkoa on tarjolla koko loppuviikolle – nauttikaa! (kuva: Markus Mäntykannas, Mustikkamaa/Helsinki, 8.3.2015)

Markus Twitterissä: @markusmanty

Tuhnuiset sadepäivät päättyvät – tervetuloa keväinen korkeapaine!

Julkaistu

Maaliskuun alku on muistuttanut meillä kovasti sitä samaa, mitä oli viikkotolkulla tyrkyllä marras-joulukuussa. Minulla alkaa jo kiintiö täyttyä tuhnuisen harmaista ja tuulisista tihkusadepäivistä – nyt kaivataan vaihtelua, ja sitähän onkin tulossa! Jo huomenna luoteistuuli taivaan luutii ja aurinkoa on luvassa pitkästä aikaa koko maahan. Lämpimintä on etelärannikon tuntumassa, missä 10 asteen lukemat ovat mahdollisia. Tiistain tienoilla on tilapäisesti vähän epävakaisempaa ja tuulisempaa, mutta tämän jälkeen laaja-alainen, mahdollisesti pitkäkestoinenkin korkeapaine parkkeeraa Fennoskandian päälle aloittaen keväisen aurinkoisen ajanjakson. Tosin yöt kylmenevät pakkasen puolelle lähes koko maassa, mutta päivälämpötilat tulevat olemaan tyypillisissä huhtikuun alun lukemissa. Parhaimmillaan lämpötila kohoaa loppuviikosta päivittäin jossain päin Etelä- ja Länsi-Suomea lähelle 10 astetta.

Kesäinen ilmamassa käväisi Suomessa

Sunnuntaina Ahvenanmaalla mitatut lämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita: Jomalassa lämpötila kohosi jopa 13,5 asteeseen, mikä on tiettävästi korkein maaliskuun alun (1. – 10.3.) lukema ainakin 55 vuoteen. Aikaisemmin lämpötila kohosi ylimmillään 11,5 asteeseen maaliskuun 10. päivänä vuonna 1997 Helsingin Kaisaniemessä. Ruotsissa päästiin vielä tätäkin korkeampiin lukemiin: Tukholman eteläpuolella itärannikolla lämpötila kohosi laajalti yli 15 asteeseen.

Skandinavian ja eteläisen Suomen yllä käväisi sunnuntaina vuodenaikaan nähden varsin lämmintä ilmamassaa, n. +10…+13-asteista. Ilmamassalla tarkoitetaan lämpötilaa n. 1,5 km:n korkeudella. Kesäisessä auringonpaisteessa lämpötila olisi voinut tässä tapauksessa heikkotuulisessa säässä kohota jopa 30 asteeseen. Harmi, että valtaosassa maata lämpimän ilmamassan sektorissa sitkeä pilvikatto esti lämpötilan kohoamisen, vaikka edellytyksiä olisi auringonpaisteessa ollut yli 10 asteen lukemille laajemminkin etelässä ja lännessä. Manner-Suomessa sunnuntain ylimmäksi lukemaksi jäikin Kokemäen 9,9 astetta.

Ensi viikolla ilmamassa on kylmenemässä, mutta toisaalta aurinko lämmittää tähän aikaan vuodesta jo samalla teholla kuin syys-lokakuun vaihteessa, joten heikkotuulisessa ja aurinkoisessa säässä voidaan jo kokea lämpöisiäkin hetkiä.

Sunnuntain maksimilämpötilat Suomessa:

1. Jomala, Jomalaby: +13,5 C / 2. Lumparland Långnäs satama: +12,1 C / 3. Märket: +11,5 C / 4. Maarianhamina-Lentoasema: +10,9 C / 5. Kokemäki, Tulkkila: +9,9 C

Och samma i Sverige:

1. Oskarshamn: +18,7 C / 2. Gladhammar: +17,3 C / 3. Harstena: +16,5 C / 4. Svanberga: +16,5 C / 5. Tukholma/Bromma: +16,3 C

Kuva 1: Kateutta sunnuntaina: Helsinki +5 C ja tihkusadetta, Tukholma +17 C ja aurinkoa. (kuvat: Port of Helsinki / webbkameror.se)
Kuva 1: Kateutta sunnuntaina: Helsinki +5 C ja tihkusadetta, Tukholma +16 C ja aurinkoista. (kuvat: Port of Helsinki / webbkameror.se)

Onko terminen kevät jo alkanut?

Maaliskuu on Suomessa viimeinen talvikuukausi ja kuun viimeisellä viikolla terminen kevät alkaa tilastojen valossa etelä- ja lounaisrannikolla, huhtikuun aikana myös pohjoisempana. Terminen kevät lienee keskilämpötilojen perusteella jo alkanut ainakin etelässä ja lounaassa helmikuun puolella, mutta tiedon vahvistaa aikanaan Ilmatieteen laitos. Ruotsin Haaparannassa terminen kevät alkoi tänä vuonna SMHI:n (Ruotsin Ilmatieteen laitos) mukaan ennätysaikaisin: jo 24. helmikuuta, mikä on aikaisin ajankohta ainakin 152 vuoteen.

Voiko talvi vielä palata?

Maaliskuun alussa päivälämpötila kohoaa keskimäärin etelässä jo vähän plussan puolelle, mutta pohjoisessa ollaan yötä päivää pakkasella. Joinakin vuosina lupaavan keväinen ja aurinkoinen maaliskuun alku on saattanut dramaattisesti kääntyä vielä täydeksi talveksi. Idästä ja koillisesta tulevat ilmamassat tuovat tähän aikaan vuodesta herkästi pakkasilmaa ja sopivassa (lue: epäsopivassa) kulmassa Suomen ylittävät matalapaineet voivat tuoda yllättävänkin suuria lumikertymiä. Etelässä suurimmat maaliskuiset lumikertymät ovat mm. 20.3.1970 Hämeenlinnassa 58 cm ja 22.3.1941 Helsinki-Kaisaniemessä 35 cm. Tämän lumimyräkän jälkeen Kaisaniemen lumensyvyys oli seuraavana päivänä huimat 109 cm!

Ensi viikolla pohjoisen Euroopan ylle parkkeerava korkeapaine ei anna lähitulevaisuudessa mitään viitteitä siitä, että talvinen sää olisi palaamassa. Kevät on pikemminkin etenemässä, mutta kesärenkaita ei kannata vielä vaihtaa alle.

Kokosin teille tähän ihmeteltäväksi maaliskuun 15. päivän lumensyvyyksiä 2000-luvulla Helsinki-Kaisaniemestä ja Jyväskylästä. Helsinkiin mahtuu (ennakoiden, että 15.3.2015 lumensyvyys 0 cm) jo kolme lumetonta maaliskuun puoliväliä ja Jyväskyläänkin yksi.

Kuva: Lumensyvyys Helsinki-Kaisaniemessä ja Jyväskylässä v. 2000-2015. (kuva: Markus Mäntykannas / data: Ilmatieteen laitos)
Kuva: Lumensyvyys Helsinki-Kaisaniemessä ja Jyväskylässä v. 2000-2015. (kuva: Markus Mäntykannas / data: Ilmatieteen laitos)

Markus Twitterissä: @markusmanty

Muista keväinen naistenpäivä 8.3.

Julkaistu
Esimerkiksi Italiassa mimosa kukkii tavallisesti juuri sopivasti maaliskuun alussa. Mimosa on oikeaoppisin  naistenpäivän kukka. Kuva: Alberto Salguero  Quiles / Wikimedia Commons.
Esimerkiksi Italiassa mimosa kukkii tavallisesti juuri sopivasti maaliskuun alussa. Mimosa on oikeaoppisin naistenpäivän kukka. Kuva: Alberto Salguero Quiles / Wikimedia Commons.

”Länsirintamalta ei mitään uutta” kuvaisi nyt hyvin Suomen säätä; maan, joka sijaitsee läntisten, usein myös lounaisten ilmavirtausten alueella ja on osa maapallon ”lauhkeaa” ilmastovyöhykettä. Ei tähtitieteellisenä talvenakaan (onneksi) meille  mitään oikeaa paukkupakkastalvea voi tulla, kun tänne sojottaa miltei koko ajan Pohjois-Atlantilta lauha puhallus. Helmikuussa ylitsemme itään kulkeneet matalapaineet sentään heittivät pariinkin otteeseen perässään kylmää ilmaa jopa Etelä-Suomeen, mutta nyt tällaiset ilmapyörteet puuttuvat tietokone-ennustesääkartoilta.

Erillisten matalapaineiden asemesta ylitsemme huitelee vain matalapaineen ”solia” tuoden toki sentään vaihtelua akselilla sataa, ei sada, sataa jne. Se on kuin päivänkakkaran terälehdistä kohtaloaan etsisi. Vasta ensi viikon puolivälissä ylitsemme voisi kulkea ihan matalapainekin, mutta meitä lähelläkään ei ole kylmää ilmaa, mitä paiskata sen enempää etelään kuin mihinkään muuallekaan.

Auringonpaisteella voisi tässä olla jo vähitellen kysyntää. Sunnuntaina on ehkä parhaat mahdollisuudet paitsi aurinkoon, myös hyvinkin korkeisiin lämpötiloihin ainakin maan etelä- ja länsiosan käytännössä lumettomalla alueella. Ilmavirtaus vain ei silloin ole läntinen, vaan lounainen. Tämä seikka lisää jonkin verran sumupilven mahdollisuutta ainakin verrattuna läntiseen tai peräti luoteiseen ilmavirtaukseen. Veikkaan kuitenkin aurinkoista ja jopa lämmintä kansainvälistä naistenpäivää.

”Pähkinäpensaan kukinta on alkamassa lämpimillä kasvupaikoilla Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla”, sanoo Turun yliopiston aerobiologisen työryhmän siitepölytiedote 5.3. Tiedotteita voi seurata myös Forecan sivuilla:

http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/pollen   . Kevään edistymistä voi seurata myös tällä tavalla kasvikunnan heräämisenä.

 

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Acacia_dealbata.jpg

Vuoden lumisin hetki?

Julkaistu

Talvi on kääntymässä kevääksi ja ainakin etelän rannikkoseuduilla lumitilanne on lohduton. Turussa vuorokauden keskilämpötila on ollut nollan yläpuolella jo parisen viikkoa, näillä näkymin terminen kevät alkoi viime vuoden tapaan tukevasti helmikuun puolella. Tilastollisesti eletään kuitenkin sitä vaihetta talvessa, helmi-maaliskuun vaihdetta, jolloin lumipeitteen pitäisi olla etelässäkin paksuimmillaan. Pohjoiseen mentäessä tuo keskimääräisesti lumisin hetki osuu vieläkin myöhäisempään ajankohtaan, Pohjois-Lapissa maaliskuun loppupuolelle.

 

Keväthankia saa Espoosta etsiä
Keväthankia saa Espoosta etsiä

Talven mittaan lehtien vakio-otsikoihin kuuluu lumiennätyksien ihmettely. Kuluneena talvena kinoksia on mittailtu niin Kainuussa kuin lumibongarien vakioapajilla Kilpisjärvellä. Jos lumikarttoja vilkaisee hieman laajemmin, ja vieläpä useammalta vuodelta, havaitsee kuitenkin miten vähäistä vaihtelu pohjoisen lumipeitteessä on. Talvikuukausien sadanta tapaa pitkällä aikajänteellä tasoittua, ja pohjoisen lämpötilat pitävät huolen siitä että lähes kaikki sade jää lumena maahan. Lyhyet suojat eivät juuri pohjoisen kinoksiin pure, siihen vaaditaan kunnollinen kevätauringon lämmitys. Niinpä Lapissa lumensyvyys harvemmin poikkeaa merkittävästi keskimääräisestä, toki aina löytyy ne muutamat yli metriset kinokset.

 

Lumensyvyys Kittilässä noudattaa pitkäaikaista keskiarvoa (Ilmatieteen laitos)
Lumensyvyys Kittilässä noudattaa pitkäaikaista keskiarvoa (Ilmatieteen laitos)

Etelässä sen sijaan tilanne on aivan toinen. Pidemmistä suojajaksoista johtuen lumipeitteen paksuus vaihtelee senttimääräisesti hieman enemmän kuin pohjoisessa, ja kiusallisesti vaihteluväli alkaa nollasta, muutama vesisateisen lauha päivä kun hävittää ohuen lumipeitteen kokonaan. Lappiin matkustavan etelän hiihtolomalaisen silmään ei juuri pistä onko lunta maassa 60 vai 80 senttiä, lunta tuntuu olevan joka tapauksessa paljon. Sen sijaan jokainen helsinkiläinen huomaa onko omassa pihassa lunta 0 tai 20 senttiä. Joskus on tullut ihmeteltyä käsitettä “pysyvä lumipeite”. Mikä niistä talven lyhyistä ja satunnaisista lumijaksosta nyt olikaan se pysyvin?

Vantaalla lumipeite häviää talven mittaan välillä kokonaan (Ilmatieteen laitos)
Vantaalla lumipeite häviää talven mittaan välillä kokonaan (Ilmatieteen laitos)

Ihmisen muisti tuppaa olemaan lyhyt. Kahden etelän supertalven (2009-10 ja 2010-11) myötä moni, allekirjoittanut mukaanlukien, ryntäsi suksikauppaan ja nautiskeli hiihtämisen riemusta postikorttimaisessa talvimaisemassa. Viimeiset kaksi talvea sukset ovat pysyneet varastossa ja laji on vaihtunut paljaalla asfaltilla lenkkeilyyn. Moni äimistelee lauhoja talvia, mutta tässä kohtaa meteorologi sanoo että näin sen kuuluukin tilastojen valossa mennä. Etelässä kunnon lumitalvet ovat harvinaisuuksia, ja sydäntalven vesisateinen pimeys normaalitila. Onneksi maaliskuussa päivä pitenee ja valon määrä kasvaa, oli sää minkälainen tahansa.

Kuva 1: Kristian Roine, Kuvat 2 ja 3: http://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilanne