Massiivisten matalapaineiden viikko ja pääsiäinen

Viime päivinä olemme saaneet hyvää esimakua siitä, mitä lähitulevaisuuden sää Suomessa tulee olemaan. Taivaalta voi sataa alas ihan mitä vaan ja missä vaan. Autoilijoiden kannattaa ehdottomasti pitää vielä talvirenkaat alla.

Euroopan yllä kulkee nyt yläilmakehässä voimakas suihkuvirtaus (tuulen nopeus jopa yli 100 m/s) Pohjois-Atlantilta kohti Välimerta ja toisaalta Välimereltä kohti koillista. Pohjois-Eurooppa ja Suomi mukaan luettuna jäävät nyt suihkuvirtauksen ”kuoppaan”, mikä näin keväästä tietää usein epävakaista ja koleaakin säätä. Massiivisesta matalapaineen alueesta irtaantuu päivittäin osakeskuksia, joista yksi jää pyörimään Suomen eteläpuolelle kokonaisen viikon ajaksi! Tämä osakeskus sinetöi myös pääsiäissäämme: enimmäkseen pilvistä, epävakaista ja ajoittain lumisateita eteläistä Suomea myöden. Täysi kontrasti siis viime vuoden pääsiäissäälle, jolloin itse loikoilin paidattomana Naantalin auringossa. Mutta toisaalta onhan pääsiäisen ajankohtakin pari viikkoa aikaisempi tänä vuonna.

Kuva 1: Suomi jää pääsiäisen ajaksi "suihkuvirtauskuoppaan" - sää on koleaa ja epävakaista.

Kuva 1: Suomi jää pääsiäisen ajaksi ”suihkuvirtauskuoppaan” – sää on koleaa ja epävakaista.

Huhtikuun aikana keskilämpötila kohoaa voimakkaasti, ja lämpötilan kohoaminen on voimakkainta juuri tähän aikaan keväästä: esimerkiksi Helsingissä ja Jyväskylässä keskimääräinen päivälämpötila kohoaa 30 päivässä seitsemällä asteella. Muistan useammankin huhtikuun, kun vielä kuun alkupuolella on ollut lumista ja yöpakkasiakin, mutta loppukuusta on paistateltu jo kesäsäässä. Muutos voi olla toisinaan varsin suurikin.

Kuva 2: Pääsiäissunnuntai v. 2014 oli jo paikoin jo kesäisen tuntuinen.

Kuva 2: Pääsiäissunnuntai v. 2014 oli paikoin jo kesäisen tuntuinen.

Pääsiäisenä sataa kaikkea mahdollista

Tämän viikon maanantaina etelärannikolla sadekertymät olivat yleisesti 15-20 mm ja maisema muuttui iltapäivän aikana hetkessä keväisestä talviseksi. Lumipeite saatiin koko pääkaupunkiseudulle: suurimmillaan lumensyvyys oli maanantai-iltana mm. Helsinki-Vantaalla 13 cm ja Espoon Nuuksiossa 27 cm. Jatkossakin maa voi muuttua uudestaan valkeaksi etelässä, tosin loppuviikon sateissa on sentään hieman enemmän taukoja kuin maanantaisessa – kellon ympäri jatkuvaa lumi- ja räntäsadetulitusta ei välttämättä uudelleen koeta.

Kuva 3: Maanantai-illan (30.3.) maisemaa Vantaan Hakunilassa / kuva: Markus M

Kuva 3: Maanantai-illan (30.3.) maisemaa Vantaan Hakunilassa / kuva: Markus M

Keskiviikkoaamu- ja iltapäiväksi näyttäisi osuvan viikon vähäsateisin hetki: laajalti maan keskivaiheilla on poutaista, ehkä aurinkokin pilkahtaa. Lapissa ajoittaisia sateita saadaan ja toisaalta etelärannikolle nousee viimeistään illaksi uusi maanantai-illan kaltainen sademöykky, mutta tällä kertaa sateet näyttäisivät tulevan vähän vetisempinä.

Tämän jälkeen koko pääsiäisviikonlopun sää toistaa itseään: kuurottaisia, ajoittain jatkuvampia sateita koko maassa ja olomuodoltaan ihan mitä vain. Pääosin pilvistä, ehkä sumuistakin, mutta viime päiviä paremmat todennäköisyydet auringon pilkahduksille kautta maan. Erityisesti öisin ja aamuisin maa saattaa käväistä etelässäkin valkeana, mutta päiväsaikana aurinko lämmittää jo pilvienkin läpi sen verran, että lumi sulaa nopeasti pois varsinkin teiden pinnoilta. Pohjoisessa pysytään monin paikoin pääsiäisen ajan pakkasen puolella yötä päivää ja uutta luntakin saattaa sinne jokunen sentti kertyä. Pääsiäishiihdot?

Aikaisintaan ensi viikon puolivälissä suursäätilassa saattaa tapahtua muutos lämpimämpään ja kuivempaan suuntaan. Tähän aikaan vuodesta muutos talvisesta lumi- ja räntäsateesta kesäisiin lämpötiloihin ja auringonpaisteeseen saattaa tapahtua muutamassakin päivässä. Huhtikuu pitää sisällään kaikki vuodenajat.

Ilmanlaatua ja siitepölyä

HSY:n mittausten ja Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu on tällä hetkellä lähes jokaisessa mittauspisteessä hyvä. Ero on huima verrattuna viime viikkoon, jolloin ilmanlaatu oli vielä monin paikoin joko tyydyttävä tai huono, muutamassa mittauspisteessä jopa erittäin huono. Onpahan lumi- ja räntäsateista ollut siis jotain hyötyäkin – ulkona liikkuessa ei tarvitse enää hieroa kirveleviä silmiä eikä köhiä.

Sähköpostiini kilahti juuri myös Turun yliopiston Aerobiologian yksikön laatima siitepölytiedote. Sen valossa leppä jatkaa kukintaansa vielä maan etelä- ja keskiosassa, mutta epävakainen sää pitää pitoisuudet melko vähäisinä. Pähkinäpensas kukkii myös etelässä, mutta siitepölypitoisuudet ovat vähäisiä. Katso tarkempi siitepölyennuste täältä!

Kärsitkö sinä siitepölystä ja oletko jo oireillut?

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

5 vastausta kirjoitukseen

  1. peikko763 sanoo:

    Sää tosiaan on koleaa nyt. Mutta ei 2013 kevään kaltaisen kylmää. Eipä 2013 kevätkään vielä superkylmä ollut. 1979 keväällä on Tampereellakin ollut -19C pakkasia aina huhtikuussa. Taitaa Pohjoisen Jäämeren vaihteleva jäätilanne vaikuttaa melko paljon Suomenkin kevääseen. Koska joka kevät polaarinen pyörre käynnistää itsetuho mekanismin ja erilailla.

  2. Niko sanoo:

    Miten taas on niin että jopa Keski-Suomessa on 2-3 astetta lämpimämpää tulevina päivinä kuin täällä Espoossa? Älkää selittäkö että kylmä meri tekee sen

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Niko, ennen kaikkea pilvisyys vaikuttaa lämpötiloihin tähän aikaan vuodesta. Aurinkoisilla alueilla lämpötila voi helposti kohota yli viisikin astetta pilvisiä alueita korkeammaksi. Etelärannikolla toki myös meren viilentävä vaikutus alkaa korostua kevään mittaan.

  3. Niko sanoo:

    Ja tänään huippuna vielä: Pori rautatieasema +6,6, Espoo Tapiola +2,5 :D

  4. jani talvensaari sanoo:

    terve markus oliko vuosi kenties 2006 jolloin vielä 12.4. aamulla tuli etelässä asti lunta mutta jo kolmen viikon kuluttua olikin jo melkein hellettä ja terminen kesä alkoikin poikkeuksellisen aikaisin. 3.5.

    ja asiasta toiseen oletko huomannut että aina kun on lokakuussa ollut juurikin sitä itseään sää eli sateista lauhaa yotä päivää melkein kymmenen astetta viikko toisensa perään niin helmikuussa onkin paleltu nyt kolme viileänpuoleista lokakuuta takana eipä helmikuu ole helistänytkään

    tässä rivi

    2000 lokak. 9,5 2001 helmik. -6,8
    2005 lokak. 8,3 2006 helmik. -7,9
    2006 lokak. 8,5 2007 helmik. -7,9
    2008 lokak. 9,3 2009 helmik. -3,6 toki lauha mutta pari napakahkoa pakkasjaksoa
    2011 lokak 8,5 2012 helmik. – 6,8

    useasti harmaus on noina vuosina jatkunut vielä joulukuun loppuun asti ja sitten tammikuussa vaihtunut aurinkoisempaan pakkassäähän joten kannattaisiko markus kestää ne loputtomat harmaat lauhat ja pimeät tihkusadepäivät niin aurinko paistaisi kevättalvella paremmin vai mitä.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.