Koululaisten loma-aika on jälleen koittanut. Hiihtolomia vietetään tulevan kolmen viikon kuluessa portaittain: ensin huilaa etelä, viimeisimpänä itä ja pohjoinen. Googletinpa vähän hiihtolomakäytännön historiaa, joka sai alkunsa muuan kouvolaisen voimistelunopettajan ehdotuksesta vuonna 1926 Kasvatus ja koulu -lehdessä, missä hän ehdotti ”koululaisille sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi viikon mittaista lomaa, jotta lapset pääsisivät hiihtämään keväthangille ja saisivat raitista ilmaa ja jaksaisivat puurtaa loppulukuvuoden.” Ensimmäisenä käytäntö otettiin käyttöön Grankullassa vuonna 1927 ja viisi vuotta myöhemmin talviloma tuli pakolliseksi kaikissa Suomen kansa- ja oppikouluissa.
Lapsuudestani muistan, kuinka hiihtolomien aikoihin ensimmäiset tulevan kevään merkit olivat jo havaittavissa: lämpötilan vuorokausivaihtelu selkeässä säässä voimistuu, valoisa aika pitenee ripeästi ja auringon teho riittää jo sulattamaan lunta räystäiltä ja tien pientareilta. Aurinkolaseillakin alkaa olla käyttöä.
Hiihtoloma alkaa talvisena
Tänä vuonna eteläsuomalaisten hiihtolomat käynnistyvät hieman viime päiviä talvisemmassa säässä, mutta tämä vaihe on jäämässä hyvin lyhyeksi. Viikonlopun aikana korkeapaineen keskus vaeltaa Suomen yli kohti kaakkoa tuoden mukanaan kirkkaat, talviset ja vuodenajalle tyypilliset pakkassäät. Lauantaina on vielä etelässä suojasäätä, mutta sunnuntaiksi pakastuu: pikkupakkasta ja aurinkoa taivaan täydeltä. Pohjoisessa pakkanen voi yön ja aamun aikana kiristyä 20-30 asteeseen, mutta päivän kuluessa viriävä lounaistuuli alkaa lauhduttaa.
Lähitulevaisuuden kylmin hetki ajoittuu etelässä maanantaiyöhön ja -aamuun, jolloin pakkasta voi olla 15 astetta, mutta iltapäivällä lounaistuuli viriää ja lämpötila kohoaa lounaasta alkaen jo lähelle nollaa. Sunnuntai ja maanantai ovatkin hiihtämisen kannalta upeita päiviä kautta maan – kuivaa, aurinkoista pakkassäätä.
Tiistaiksi lounaistuuli tuo kosteampaa ilmaa koko maahan, eikä aurinkoa voi enää mennä takaamaan. Pakkanen on koko maassa tässä vaiheessa heikkoa, länsirannikolla voi olla jo lämpöasteita.
Uusi keväinen jakso
Keskiviikon ja loppuviikon aikana erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa näyttäisivät voimistuvan hyvin lauhat lännen puoleiset ilmavirtaukset ja ilmassa saattaa olla useanakin päivänä kevään tuntua. Mikäli föhntuuli pääsee valloilleen, edessä voi olla varsin keväisiä päiviä. Aika ajoin maamme yli itään liikkuu sateita, jotka tulevat etelässä pääosin vetenä, mutta itään ja pohjoiseen uutta lunta voi kertyä useitakin senttejä.
Kaiken kaikkiaan ensimmäisellä hiihtolomaviikolla suursäätila Euroopassa on hyvin tämän viikon kaltainen: Skandinavian molemmin puolin etelässä on korkeapaineiden alueita, joiden pohjoispuolitse ilma virtaa meille lännestä. Voimakas länsivirtaus kuljettaa Atlantin kosteaa ja lauhkeaa ilmaa kohti Norjan rannikkoa, joten klassiselle föhnilmiölle on ensi viikon puolivälin jälkeen hyvät edellytykset. Ruotsin puolella lämpötila voi kohota jopa 10 ja 12 asteen välille.
Mitä ensi viikon jälkeen?
ECMWF:n kuukausiennuste enteilee jonkin sortin säätyypin muutosta toisen hiihtolomaviikon käynnistyessä. Tähän täytyy suhtautua varauksella, suurella sellaisella. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että helmikuun loppu voisi tuoda talvisemman ja lumisemman sään, jos matalapaineet kulkisivat ennusteen mukaan Fennoskandian halki kohti kaakkoa. Toisaalta jenkkimallit ennakoivat lauhan ja keväisen sään jatkumista hamaan tulevaan, joten vielä onkin iso kysymysmerkki, miten todellisuudessa käy.
Etelän maillakin tarkenee
Osalle suomalaisista on tullut perinteeksi viettää hiihtolomansa etelän mailla. Kanariansaarilla koillisen puoleiset pasaatituulet pitävät huolen siitä, ettei suurempia sateita ole lähiaikoina tulossa, mutta saarten pohjoisosat voivat ajoittain olla tuulisia ja epävakaisempia sadekuuroineen. Suosituissa lomakohteissa (mm. Playa de las Americas, Playa del Ingles), jotka sijaitsevat saarten suojapuolella etelässä, sää on suomalaisittain yleensä varsin kesäistä jo helmikuun loppupuoliskolla. Päivälämpötilat alkavat kohota säännöllisesti reilusti yli 20 asteen, mutta yöt ovat vielä vilpoisia. Ensi viikon loppua kohden Saharalta näyttäisi tulevan annos lämpimämpää ilmaa Kanarialle – suomalaisittain hellelukemiakin varmasti mitataan. UV-säteily on helmikuun loppupuolella luokkaa 4-5 eli saman verran kuin Etelä- ja Keski-Suomessa touko-kesäkuun tai heinä-elokuun vaihteessa. Merivesi on tähän aikaan vuodesta kylmimmillään, noin 18-asteista.
Egyptin ja Etelä-Israeliin suuntaaville on tiedossa takuuvarmaa aurinkoa ja parinkymmenen asteen päivälämpötiloja ensi viikolla. Punainenmeri on ihan uimakelpoinen: pintalämpötila reilussa 20 asteessa.
Kaakkois-Aasiassa lähestytään vuoden kuumimpaa ajankohtaa ennen monsuunikauden alkamista. Päivät ovat pilvisyydeltään vaihtelevia, hiostavan kuumia ja yksittäisten sade- ja ukkoskuurojen todennäköisyys kasvaa maaliskuulle mentäessä. Esimerkiksi Phuketin päivälämpötila voi ajoittain yltää jopa 35 asteeseen ja kyllä yölläkin tarkenee.
Välimerellä puolestaan lähitulevaisuus on varsin epävakainen ja ajoittain runsaitakin sateita on tiedossa. Aurinko- ja rantalomaa ei sieltä suunnilta kannata vielä siis hakea, mutta aurinkoisina hetkinä aurinko lämmittää jo esimerkiksi Malagan tai Etelä-Turkin suunnilla samalla teholla kuin eteläisessä Suomessa huhtikuun puolivälissä tai syyskuun alussa.
Virkistäviä talvilomaviikkoja! :)
Ei tullut kunnon pakkasia tässäkään helmikuussa! Päinvastoin, viime viikolla meni yksi hyvin lämmin föhn-tuulirintama ja tällä viikolla menossa toinen, ei kai niin lämmin kuin viikko sitten. Menossa on jo kolmas hyvin lämmin helmikuu. Se on talven ystävälle melkoinen pettymys, kun muukin talvi on ollut vähän mitä sattuu.
Missä määrin tämän helmikuun suursäätila on ollut erilainen tai samanlainen kuin kahden edellisen eli 2013 ja 2014? Viime vuonnahan melkein joka päivä satoi vettä tai räntää, kun taas tänä vuonna aurinko on paistanut usein, vaikka on ollu lauhaa.
Uskaltaako keväästä sanoa vielä mitään? Koska meret ovat lähes jäättömiä, on helppo ennustaa, että kevät on etuajassa. Myös maaliskuu näyttää ennusteissa lämpimältä – ei kai sentään niin lämpimältä kuin vuosi sitten?
Ainakin 2013 helmikuu oli ihan erilainen kuin viime tai tänä vuonna. Kovat pakkaset puuttuivat, mutta pikkupakkasella oltiin enimmäkseen ja vasta kuukauden lopulla oli keskilämpötilaa kohottavia föhn-tuulia. Talvi kuitenkin jatkui ja kiristi otettaan heti maaliskuun alussa. Vasta maaliskuun lopussa pakkaset hellittivät ja lumi alkoi hiljalleen sulaa pois.
Nyt 2015 näyttää ikävä kyllä siltä, että hiihtolomaviikot menevät ainakin maan etelä- ja länsiosassa talviurheilun ystäviltä piloille eli lauha säätyyppi pitää pintansa, lumi muuttuu sohjoksi ja varhainen kevään alku on mahdollinen. Ei sentään niin aikaisin kuin viime vuonna mutta kuitenkin.
Varhainen kevään alku ei silti takaa lämmintä kevättä kuten on aiemminkin nähty.
Keväästä uskaltaa sanoa, että se on lämmin. 1990-luvulta lähtien kaikki keväät kahta tai kolmea lukuunottamatta ovat olleet lämpimiä, ja ne viileämmät keväät joita on ollut, ovat tulleet kylmän talven jälkeen.
Lämpimän talven jälkeen ei ole ollut kylmää kevättä ainakaan 30 vuoteen.
Jussi, vähän samoja piirteitä tässä helmikuussa on viime helmikuuhun nähden. Hieman enemmän lunta vain.
Vaikea sanoa vielä keväästä mitään, mutta tietysti varhainen lumien sulaminen ja sulat merialueet edesauttavat kevään (nopeaakin) etenemistä.
Olisipa taas uskottu Pekka Poutaa, Liisa Rintamäkeä ja Kerttu Kotakorpea YLE:ltä, niin pieleen olisi mennyt sään ounasteluiden suhteen. :) :)
Mikä mättää niin sanotusti?
Ehtisitkö Markus kerrata, mites tässä taas kävi niin, että esimerkiksi Kanadan päällä on jälleen upean näköiset pakkaset ja uutta luntakin on tullut, kun taas Suomessa saa pistää rastin seinään, kun ulkona on pakkaspäivä? Onko kyse taas polaaripyörteestä ja miksi se tänäkin vuonna luiskahti Pohjois-Amerikan päälle ja täällä on tällainen outo viides vuodenaika?
Yksi suurimpia syitä tähän on PDO-indeksi, joka on nyt plussalla kuten 1930-luvun lopussakin :
http://jisao.washington.edu/static/pdo/PDO.latest
Positiivinen PDO-indeksi kuvaa Pohjois-Amerikan rannikon ja keskisen pohjoisen Tyynénmeren SST:n välistä suhdetta. Tällä hetkellä kun PDO on korkea, kiertää lämmin SST hevosenkenkänä päiväntasaajalta Pohjois-Amerikan rantoja myöten aina Siperian itäisimpiin osiin asti. Suurimalla osalla pohjoista Tyyntämerta on normaali tai normaalia alempi SST.
https://bobtisdale.files.wordpress.com/2015/02/00-map.png
http://a.abcnews.com/images/US/ABC_arctic_blast_january_2014_jt_141109_4x3_992.jpg
Korkea PDO aiheuttaa sen, että lämmin ilma Tyynenmeren itäpuolelta pakkaa kohti Pohjois-Amerikan luoteisosaa ja saa suihkuvirtauksen painumaan etelämmäksi Pohjois-Amerikan itäpuolella.
Suihkuvirtaus kiertää nyt samanlailla kuin 2014 tammikuussa. Arktinen matalan alue on Kanadan yllä (Amerikan Polar Vortex). http://www.wetterzentrale.de/pics/Rhavn061.gif
Jussi, niinpä niin. Suihkuvirtauksessa on ollut nyt pitkin talvea kuoppa Yhdysvaltojen pohjois- ja itäosien kohdalla, minne onkin päässyt valahtamaan arktisen kylmää ilmamassaa. Samaan aikaan pitkälti Pohjois-Eurooppa ja -Venäjä ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä. 2010-luvulla kylmät ja lauhat talvet ovat nähtävästi kulkeneet parin vuoden rimpsuissa.
Jenkeissä kärvistellään kunnon pakkasissa hiihtolomaviikko. Ennätyskylmää on jo luvattu. Peräti 64kpl pakkasennätyksiä on jo vaarassa perjantaina, mittaushistoria alkaa 1800-luvulta :
https://twitter.com/RyanMaue/status/567516762980098049
Tuollainen yllätys voi tulla Suomeenkin lähivuosina. 1930-luvulla oli myös kylmiä talvia USA:ssa, sitten myös 1939-1942 Suomessa. 1930-luvulla oli hyvin kuumia kesiä myös Suomessa ja USA:Ssa.
Kyllä vain, mm. Chicagossa on käsittääkseni juuri tehty kaikkien aikojen pakkasennätys.
https://www.facebook.com/OntarioBlizzard/posts/567901396680560:0
monia 1800-luvun kylmyysennätyksiä on rikottu kirkkaasti jenkeissä. Esim. Hamiltonin vanha 1866 vuoden -26C on nyt -29C!
Suomessa lauhaa, hyvä että jossain on kylmää.
Jossain on, ei onneksi täällä, ei nyt, eikä koskaan.
Näyttää todellakin olevan niin, että kun Pohjois-Amerikassa on historiallisen kylmä, täällä on mahdottoman lauhaa. Johtuuko tämä polaaripyörteen asennosta kuinka pitkälle? Milloin on viimeksi käynyt niin, että sekä Pohjois-Euroopassa että Pohjois-Amerikassa olisi ollut kunnon talvi yhtä aikaa?
Toivottavasti tämä on pysyvä muutos talvien säätilassa ja mielellään entistä lauhempaan päin. Pahaa pelkään että kunnon pakkastalviakin on tosin taas lähivuosina edessä eikä ilmastonmuutos etene niin, että päästäisiin vähän inhimillisempiin keleihin. Ei ole ihmisen hommaa kärvistellä jossain tundralla.
”ECMWF:n kuukausiennuste enteilee jonkin sortin säätyypin muutosta toisen hiihtolomaviikon käynnistyessä. Tähän täytyy suhtautua varauksella, suurella sellaisella. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että helmikuun loppu voisi tuoda talvisemman ja lumisemman sään, jos matalapaineet kulkisivat ennusteen mukaan Fennoskandian halki kohti kaakkoa. – See more at: http://blogi.foreca.fi/#sthash.mVidh4HY.dpuf”
Nyt viikkoa myöhemmin nähdään, että näin ei käynyt. Aina välillä ennusteisiin ilmestyy mahdollisuuksia viilenemisestä, mutta ne poikkeuksetta aina perutaan, ja tämä on siitä hyvä esimerkki. Tämä johtuu siitä, että tänä talvena ei ole olemassa mitään muuta säätyyppiä kuin päättymätön matalapainevyöry.
Tälläkin hetkellä GFS:n ennusteessa on esillä pieni viileneminen reilun viikon päästä. On kuitenkin täysin selvää, että näin ei lopulta käy vaan matalapainevyöry jatkuu loppuun asti.
Meteorologi ei voi tietysti virallisessa yhteydessä sanoa muuta kuin mitä viralliset ennusteet näyttävät, ja senkin vain muutamaksi päiväksi kerrallaan. Mutta sääharrastajalle sään ennustaminen on helppoa nykyään. Riittää vain ennustaa lämmintä, ja on aina oikeassa.