Sääpalvelu on erityisen kysyttyä sesongeittain. Nyt ei kukaan laita heinää seipäille sen kuivumisen toivossa, koska on helmikuu ja ollaan Suomessa. Hiihtolomien sääkysyntä vaikuttaa sen verran hiljaiselta, että epäily saa vahvistuksen. Koulujen talvilomahan se jo nimeltäänkin on, ja nykyään on monet muut pelit ja vehkeet viihdyttämässä. Peukalot käyvät modernilla pikku viidakkorummulla vaikka lähijunissa siihen tahtiin, että sorminäppäryys siinä varmaan kasvaa ainakin peukaloiden saadessa liikuntaa, mutta samaan aikaan saa lukea mediasta, miten ihmisten kunto on heikentynyt.
Ei esimerkiksi hiihdetä, vaan viihdytään uusien kyseenalaistamattomien tarpeiden parissa. Ja samoista tuuteista se sääkin tulee. Hiihtokeleistä ei taida kukaan enää puhua, paitsi urheiluselostajat. Sää voi olla tärkeä, mutta johonkin ihan muuhun tarkoitukseen – tietääköhän itse kukin edes, mihin. Vai onko se tärkeä lainkaan?
Vaan tänäänpä tuli korkatuksi uusi sesonki, sään kysynnnän aalto. Neljännen (kansaa edustavan?) valtiomahdin edustaja halusi tietää, josko ja milloin voidaan sanoa talven päättyneen! Varmuuden vuoksi sanouduin heti irti ns. termisistä vuodenajoista, mutta ammattisyistä toki muistutin niistä. Sivulauseessa. Muistutin niin ikään siitä, että nyt on vasta helmikuu, joka kyllä lukeutuu yleensä talvikuukaudeksi. No mutta tuo keskustelu oli omansa, sen sijaan töistä kotiin tultuani intouduin jatkamaan samasta teemasta itseni kanssa.
Ja niinpä tietysti! Pimein sydäntalvi on jo reilusti ohi. Pian on almanakassa Matti (24.2.), joka kansamme perinteessäkin aloittaa kevättalven. Vuodenaikoja on enemmän kuin neljä. Päivänvalon lisääntyminen merkitsi jo entisaikoina työnteon siirtymistä pirttien päreenvalon puhdetöistä ulkoilmaan. Myös sääenteitä liittyy matinpäivään pitkä liuta, mutta kuten monet työkiellotkin, ne ovat laskiais- ja paastonaikavaikutteisia. Tänä vuonna laskiainen meni jo, ja hurskaat paastoavat. Elämme pääsiäisjaksoa, ei tämä ole enää samanlaista talvea kuin jokin viikko sitten. Päivän piteneminen kiihtyy. Kevättalven valosta kannattaa nauttia, se voimaannuttaa.
Kevättalvella pakkaset painottuvat yöpuoleen ja aamuun, kun taas päivällä aurinko jo lämmittää vaikkapa lumen pinnalla olevia roskia, jotka tummina lämpiävät ja sulattavat lunta ympäriltään. Sulamisvedet jäätyvät yöksi, ja parhaimmillaan saamme vihdoin ihailla jääpuikkoja ja muita kiinteytyneen veden muodostelmia. Ilmiö on myös osa kevättalvista ajokeliä. Tosin lähiaikoina ei ihan kaikkina öinäkään pakkasta ole – ainakaan etelässä – sen verran lauha ja pilvinen on säämme. Matinpäiväksi – tiistaiksi – osuu myös räntä- ja lumisateita, edelleen lauhassa eteläisessä ilmavirtauksessa.
Lumesta joku saattaa jo haluta kokonaan eroon, ainakin minä. Pitää siis toivoa paitsi lämpimiä, myös mahdollisimman aurinkoisia, kuivia ja tuulisia sääjaksoja. Tällaisten aikana kannattaa myös oleilla valkohangilla, vaikkei hiihtäisikään: rusketusta tulee edes kasvoille kalpean talven jälkeen. Vaihda sohva sivakointiin!
Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Nystr%C3%B6min_kulma_kev%C3%A4ttalvi_1957.jpg
on se jännä muistaa miten ennen seurasin aina talven säitä…ajatella että…nyt on jo yhtä kauan valosta suomessa kuin etelässä…
olen kuin suomessa itsekin…ihanaa sauna ja makkara kaupunki kodissa…
juku
Kaitsu
Tuntuu et pelkkää kevättähän koko talvi on ollu
Pitäisi sen jo kevättalvella alkaa auringonkin lämmittämään. Kovin se vain on pilvien takana pysynytkin. Se näkyy niin harvoin, useamman viikon piilossa lymyiltyään että oikein ihmettelee miten ylös onkin taas kiivennyt…
Kunnon kevättä odotellessa voi käydä vilkaisemassa miltä kuvan paikka näyttää nykyään: https://www.google.fi/maps/@62.245296,25.752129,3a,75y,130.46h,79.49t/data=!3m4!1e1!3m2!1sRDJW46LdlOpF9zMpfjX6pA!2e0
https://www.google.fi/maps/@62.245296,25.752129,3a,75y,130.46h,79.49t/data=!3m4!1e1!3m2!1sRDJW46LdlOpF9zMpfjX6pA!2e0
Paitsi ettei taida linkki toimiakaan :(
Eipä kannata muistaa, että lumesta katoaa suurin osa haihtumalla.
Todellisuudessa lumesta katoaa suoraan ilmaan haihtumalla vain hyvin vähän, muutama prosentti.
Voipi ollakin, että sulaminen on se juttu. Sattuisiko olemaan jotain taulukkoa tai kaaviota jostain tutkimuksesta tms., ainakin tulvaihmisillä voisi olla. Otin tuon ajatuksen jostain takaraivosta, mutta enpä ole sen alan ihmisiä. Säätä ennustettaessa on oleellista, onko lumipeitettä ylipäätään vai ei. Sen sijaan ainakin hydrologeja kiinnostaa tietää hyvinkin tarkkaan, millaisia tulvia esimerkiksi on tulossa lumen sulaessa. Kun saisin ns. kättä pidempää, voisin muotoilla sanomisiani uudelleen…
Palaan tähän, koska nopea ”nettikatsaus” paljasti, että tässä ovat ns. puurot ja vellit sekaisin. Haihtumista on ainoastaan nestemäisen olomuodon muuttuminen kaasumaiseksi, sen sijaan kiinteä sublimoituu suoraan kaasuksi. Eli eivät sulaminen ja haihtuminen voi olla keskenään kilpailevia, vaan jotta voi haihtua, pitää ensin sulaa, jos lähtöolomuoto on kiinteä. Nopeasti en pystynyt löytämään luotettavaa julkaisua, joka pystyisi erittelemään haihtumisen osuuden lumipeitteen hupenemiseen. Mutta jos auringon paistaessa ja lämmittäessä vettä ei joltain alueelta poistu virtaamalla, eikä kyseiseen kohtaan myöskään muodostu paikallaan olevaa ”vesistöä”, ja lumi silti lähtee, ei ole muuta mahdollisuutta kuin että haihtumalla, jos maa on jäässä eli roudassa. Tietysti silloin, kun sataa vettä tai on voimakkaasti lämmintä myös sulaminen tehostuu, mutta ei kevät ole Suomessa erityisen sateinen vuodenaika.
Tätä viidettä vuodenaikaahan on koko mukatalvi ollut täällä etelämässä. Lisäksi pitkäaikaiset ennusteet ennuselevat tätä samaa liukastelua pitkälle huhtikuuhun. Huokaus!
Täällä Helsingissä ei kohta tarvitse enää liukastella, kun jäätkin alkavat lähteä maanpinnalta jopa pahoista kävelypaikoista. Kengillä ja etenkin niiden pohjilla on asiassa paljon merkitystä; kaikkia täällä myytäviä ei ole tänne ajateltu. Tässä mielessä kotimaiset tai tarpeeksi pohjoiset kengänvalmistajat osaavat ehkä ottaa liukkaat kelit paremmin huomioon.
Niinpä, kun syksy jatkuu pitkälle tammikuuhun ja kevät alkaa viimeistään helmikuun alussa, niin ei siinä paljon tilaa jää talvelle.
Tätä on ilmastonmuutos käytännössä.