Laskiaistiistai meni ihan ilman ajatustakaan laskea – ainakaan mäkeä ja kaikkein vähiten suksilla. En edes muista, milloin minulla viimeksi oli sukset. Vaikka oli se hikilaudoilla umpihankeen puskeminen välillä kivaakin. Ja se tervantuoksuinen voitelu. Kaupunkielämä on moisen lautailun lopettanut. Hyvän ladun vieressä pitää asua, jotta moinen välineurheilu autottomalta kaupungissa onnistuu. Enkä kyllä näe omassa elinympäristössäni kenenkään muunkaan hiihtävän. Sivakoinevat jossain muualla, vaikka kyllä vähän epäilyttää, mitä ”hiihtolomalla” lopulta tehdään. Ulkoiluilmat ovat muuten olleet suotuisia, mutta silmäni vuotavat heti kun on pakkasta ja tuulee – ainakin silloin kun on silmälasit päässä.
Säästä puhumisesta suurin osa on jonninjoutavaa pölpötystä. Luultavasti siksi tämä Forecan Sään takaa -blogi onkin Sään takaa eikä esimerkiksi joku tylsä ja mitätön ”Säästä” saati vielä kauheampi ”Päästä jäästä”. Sää tuntuu suussa kuin [sääkkääkkääksää?], joten kyllä se on hyvä hetimmiten tasapainottaa tanakoilla takavokaaleilla: [takaa]. Vielä tehokkaampi olisi vaikka [taakkaa]. Ääntöväylän metkuja, joilla on yhteys aivoihin. [Sää]n voi sanoa vaikka kieli ulkona kuin lehmällä. Säätä voi syyttää vaikka mistä, on se niin ruma sana. Lammas sanoo melkein niin, ja varmaan pässi kun päätä…(tämä on koko perheen blogi).
Mutta nyt kieli pakkasrautaan. Säätä kuuluu päivitellä. Aihetta antavat helmikuinen föhntuulemme ja sen tuomat jopa monet lämpöasteet, mutta sitten on aiheita, joista pitää erikseen tietää. Ei, rakas lukija, enpäs alakaan päivitellä ilmastonmuutosta, vaan ihan luonnonjärjestyksen mukaisia mutta huikean suuria lämpötilaeroja maailman eri kolkkien välillä. Kylmintä maailmassa on tällä viikolla toisaalta Pohjois-Amerikan mantereen koillisosassa ja Grönlannissa, toisaalta Uralin takaisessa Siperiassa. Media huomaa paremmin ensinmainitun, ja pakkasta on sielläkin ollut tietyllä alueella ainakin nelisenkymmentä astetta.
Pakkasta siis on pohjoisella pallonpuoliskolla mantereiden pohjoisosissa paljon, vain me olemme poikkeus tällä ilmavirtauksellamme, joka käy meille Atlantilta ja kiertää vielä meitä lisää lämmittävän vuoriston yli. Ja kun ilma on vielä kuivaakin, saamme talvista aurinkoa lauhassa säässä. Mutta jossain on suorastaan kuumaa, ja nyt näin on Australian luoteisosassa. Päivälämpötilat ovat siellä kivunneet suunnilleen saman verran nollan yläpuolelle kuin mitä Kanadan itäosassa on pakkasta.
Epäilisin Suomen säiden nyt suosivan ainakin osassa maata kovettuneita hangen pintoja ja kaikkea, mitä siitä seuraa – myös hiihtokelille. Ensi viikolla sää on tätä viikkoa kylmempää ja vitikelisempää: lunta voisi hyvinkin tulla ensin alkuviikolla vähän ja ensi viikon loppupuolella enemmänkin. Siis ihan näin sään takaa tai tiskin alta, ihan miten vaan. Lähipäivien säästä kertoo ihan perussääpalvelu, joten silmät ja korvat auki, suu ei niinkään, niin hyvä tulee.
Jos hiihtointoiset voisivat viitsiä vaivautua, niin tätä blogia saa mielellään kommentoida vaikka eri puolilta Suomea ja kertoa samalla, millainen hiihtokeli siellä omassa maastossa on. Myös voiteluvinkit voisivat kiinnostaa lukijoita. Näin ajankohtainen tieto kulkisi tätäkin kautta. Oheistan voiteluvinkkisivun, jonka asiantuntemus tulee Lapista.
http://lapinurheiluopisto.blogspot.fi/2013/10/suksien-voitelu-ohjeet-aloittelijalle.html
Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Oulun_Hiihto_1893c.jpg
Hiihtäminen Pohjois-Kymenlaaksossa on luonnistunut loistavasti. Tämän talven säät – siis nolla kelit – ovat suosineet noita uusia nanopohja suksia. Ja voiteluvinkiksi voin antaa nolla kelille, kun sataa lunta tai räntää, Optiwax Cripcare estää lumen paakuuntumisen pohjaan. Ihan totta. Vihdoinkin jotain joka mahdollistaa hiihtämisen niin, että lumi ei paakkuunnu pohjaan. Muistattehan sen kun lopulta lunta oli pohjassa niin paljon, että oli kuin korkokengillä olisi kävellyt. Ja parin päivän päästä tästä säästä näyttäisi tulevan juuri sellaista. Salpauselällä ja siitä pohjoiseen hiihdetään vielä. Tervetuloa !!!
Luistelu tyylillä menee kevyesti, mutta perinteinen jostain syystä hieman raskaampaa…
Hyvin on hiihdot onnistunut Evon laduilla. Mäkinen maasto kysyy todellakin kuntoa, mutta mukavaa on, sillä viimeviikon plussakelien sulattama latu on tällä viikolla pimahtanut jäähän.
Pohjois-Amerikassa tosiaan on ennätyksellisen kylmää, jotkin 1800-luvun ennätykset kuten 1866 vuoden Hamilton mennyt rikki 3 asteella :
Location / new record / previous record / and year / year records began:
Windsor / -26.7 / -18.5 / 1979 / 1941
Ridgetown / -29.6 / -27.8 / 1899 / 1886
Sarnia / -28.3 / -21.2 / 2004 / 1968
Delhi / -34.1 / -25.0 / 1963 / 1935
London / -30.5 / -24.4 / 1963 / 1941
Woodstock / -33.5 / -26.5 / 1987 / 1872
Roseville / -32.0 / -24.0 / 1987 / 1973
Waterloo / -34.1 / -23.0 / 1979 & 1987 / 1970
Wiarton / -34.3 / -25.6 / 2014 / 1948
Hamilton / -29.1 / -26.1 / 1866 / 1866
Welland / -31.9 / -23.3 / 1904 / 1873
Toronto Pearson / -24.4 / -23.9 / 1939 / 1938
Toronto Island / -22.4 / -21.7 / 1979 / 1905
Buttonville -25.3 -22.5 1987 1987
Barrie -30.0 -26.5 1987 1973
Coldwater -29.0 -25.0 1987 1972
Muskoka -35.4 -34.4 1963 1939
Peterborough -31.0 -26.5 1987 1969
Trenton -26.9 -25.6 1943 1935
Kingston -28.4 -24.5 2003 1932
Myös Pennsylvaniassa on ollut 1800-luvun lukemia.
Ja perjantaille tuolla odotellaan 64:lle sääasemalle uusia ennätyksiä jotka rikkovat 1800-luvun lukemia :
https://twitter.com/RyanMaue/status/567516762980098049
Tätä on vaikeaa sanoa kirsikanpoimminnaksi, jos miljoonien neliökilometrien alueella on top3 kylmin ilmamassa 850hpa korkeudeltakin :
https://twitter.com/RyanMaue/status/567737052309897217
Suomessa sen sijaan saadaan olla lauhassa kuten blogissakin lukee. Tiedätkö Juha Föhr, tuleeko Itämerelle kaikkien aikojen lauhin talvi jään pinta-alallisesti. Perämeri ei ole vieläkään jäätynyt umpeen. Ennätyslauhana talvena 2007-2008 kuitenkin Perämerikin oli jäätynyt pinnnasta koko alueeltaan myös selältä. ?
En tiedä, mutta vaatii suurta harrastuneisuutta seurata noin tarkkaan vaikka nyt noita Pohjois-Amerikan pakkasia. Itse en ole tilastoihmisiä, mutta toki sellainen aina kiinnostaa, jos ihan oikeasti on vaikka kylmää. Sen sijaan teennäinen ja tarkoituksellinen ennätystehtailu työntää minut pois luotaan. Se osaa varmasti tuo meren jäätymisasiakin olla monimutkaisempi kysymys kuin että se suoraan vain lämpöoloista seuraisi. Ainakin tulee mieleen tuuli, joka liikuttaa niin pintavettä kuin jäälauttojakin. Ja voisi kuvitella, että kumpuamisilmiö nostaa talvella alempaa lämpimämpää vettä pintaan. Perusasioista täytyy siis silti olla kyse.
Itselläkin on käynyt mielessä tuo, että tuuliolosuhteet ovat olleet tänä talvena poikkeukselliset Itämerellä, koska jäätilanne on vähäinen jopa vähisempi kuin talvena 2007-2008 :
http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatalvi-2007-2008
Ei tuo jään määrä pinta-alallisesti Itämerellä taida kulkea aina ainakaan käsi kädessä lämpötilojen kanssa kuten totesit.
Olen ihan samaa mieltä tuosta mitä sanot ennätystehtailusta. Ameriikasta näyttää esim. tulevan paljon päiväkohtaisia ennätyksiä joiden huomioarvo on minusta pieni. Suomessa ollaan järkevämpiä eikä ilmoiteta tai edes pidetä kirjaa tyyliin ”Helsingissä oli tänään kaikkien aikojen lämpimin helmikuun 20.päivä”.
Minusta on myös outoa, että aina kun jossakin on ”kovimmat helteet/pahin lumimyrsky/ankarimmat pakkaset X vuoteen”, niin tämä X on aina 10:llä jaollinen. Se viittaa siihen ettei mitään oikeita tilastoja ole edes luettu vaan heitetty täysin lonkalta joku pyöreä luku.
Lämmin ilma tulee Suomeen aina jotakin kautta. Joskus etelästä, joskus lännestä, joskus idästä, mutta aina se tulee jostakin.
Muualla maailmassa voi aivan hyvin olla normaalia kylmempääkin, ja voi olla pakkaskorkeapaineita laajoillakin alueilla eri mantereilla. Meidän kannaltamme täällä Suomessa se on kuitenkin aivan samantekevää, koska Atlantilla / Jäämerellä asuu aina talvikaudella voimakas matalapaine joka tuo lämmintä ilmaa mm. Suomeen. Tämä ei nykyään enää ole mikään vaihteleva säätilanne vaan esim. monsuuniin verrattavissa oleva säännöllinen ilmiö.
Ainoa mahdollinen tilanne, jossa Suomessa voi olla talvista, on jos em. pakkaskorkeapaine Siperiasta ulottuu tänne asti. Useimmiten se kestää vain muutaman päivän, ja yhä enemmän on niitä talvia, jolloin näin ei käy lainkaan.
Kyllä, pakkaskorkeapaine *ja* itävirtaukset. Näinhän kävi talvina 2009-10, 2010-11 ja vielä tammi-helmikuussa 2012. Noille talville oli luonteenomaista pitkät, jopa 30-60 vuorokauden yhtämittaiset pakkaset, jolloin lumipeitekin pääsi vain kasvamaan eikä välillä sulamaan (kuten aivan nomitalvinakin etelässä).
Tällaisia kylmiä itävirtausten hallitsemia talvia tuntuu tulevan usein parin-kolmen vuoden ryppäissä kuten 1940-42, 1966-68, 1985-87 ja viimeksi siis 2010-12, vaikka yhtä ankaria talvia viimeksimainittu jakso ei sisältänytkään kuin kolme ensinmainittua.
Kukaan ei liene sellanen velho, että pystyisi sanomaan, mistä tällaiset kylmien talvien ryppäät johtuvat. Vastaavasti voi olla liian helppoa laittaa vallitsevaa tai esim. talvien 2007-09 lämpöaaltoa pelkästään sen ison I:n piikkiin, koska kyllä lämpimien talvien pitäisi ilmetä muuallakin kuin täällä Fennoskandiassa.
Jokin mekanismi varmasti on taustalla, vaikkei sitä koskaan löydetäkään. Me voimme vain todeta tapahtuneen, samoin kuin nämä lämpökaudet jotka ovat nyt seuranneet toisiaan jo melkein 30 vuoden ajan.
Kylmät talvet ovat todella yleensä esiintyneet pidemmissä putkissa. Viimeisen sadan vuoden aikana ei taida olla montaa huippukylmää talvea, jotka olisivat täysin yksittäisiä. Laskisin noihin mainitsemiisi kuuluvaksi myös vuodet 1966-70, sekä 1977-80. Tämän vuosikymmenen alussa itse elättelin jo toivoa, että samanlainen putki olisi edessä, ja ehkäpä jopa että matalapainetalvet alkaisivat viimein tehdä tilaa muunlaisille säätyypeille. Mutta niinhän siinä kävi, että kahteen vuoteen se putki sitten jäi. Näitä seuraavina kahtena talvena talvisää yritti vielä tulla takaisin, mutta nyt on palattu toden teolla takaisin vanhaan. Pakkastalvet 2010 ja 2011 jäivät kuriositeeteiksi.
Voi kai sanoa, että kylmätkään talvet eivät ole enää entisensä, kun putki jäi aikaisempaa vaisummaksi. :-) Mutta toisaalta näen nuo 2010-luvun alun talvet ja vielä maaliskuun 2013 merkkinä siitä, että kylmä ja kunnon lumipeite on yhä talviaikaan mahdollista. Muistan hyvin vuonna 2008 erittäin lämpimän (=talvettoman talven) jälkeen kuinka monet ihmettelivät ääneen, tuleeko kunnon talvia ainakaan Etelä-Suomeen enää ollenkaan. No, tulihan niitä. Enkä epäile etteikö näiden ”kunnon talvien” lukumäärä olisi vähenemään päin lähivuosina, mutta eivät ne kokonaan lopu.
Pitää muistaa myös lämpökaudet paljon varhaisemmalta ajalta kuten 1920- ja 30-luvulla. Etenkin tuo 1930-luvun lämpökausi näkyy tilastoissa oikein hyvin niin talvien kuin kesien osalta. Tuolta vuosikymmeneltä on vaikea löytää edes kahta perättäistä keskimääräistä kylmempää kuukautta (hieman samaan tapaan kuin nyt toukokuusta 2013 alkaen). En ole kuullut koskaan tyydyttävää selitystä tuolle 30-luvun lämpöaallolle muuta kuin ”sattumaa”, ”auringonpilkkujen maksimit” tms. Joka tapauksessa lämpökausi päättyi tylysti joulukuussa 1939 tulipalopakkasiin ja siitä alkaneeseen kylmään kauteen.
Ilmakehä on yhä arvaamaton, joten kylmä kausi voi tulla yhtäkkiä ja varoittamatta yleisestä lämpenemistrendistä riippumatta. Tuleeko sellainen 2016 vai myöhemmin, voi vain arvailla.
Mikä on polaaripyörteen osuus? Onko aina niin, että kun Pohjois-Amerikassa on tulipalopakkaset, täällä on vesikeliä ja toisinpäin? Muistan ainakin vuosikymmenen taitteessa, että Pohjois-Amerikassa oli leutoa samalla, kun Stadissakin oli 80 cm lunta.
Onko ilmastonmuutos aiheuttanut sen, että koko pohjoisella pallonpuoliskolla ei voi yhtä aikaa olla kylmä talvi? Vaikuttaako ”iso I” polaaripyörteen ja suihkuvirtauksen voimakkuuksiin ja laajuuteen?
Polaaripyöre USA:sta tänne tunkevana käsitteenä, myös kielen anglisismina, vaatisi oikeastaan vähän niin kuin oman messunsa, olen nähnyt sen myös muodossa ”napapyörre”. Käsitesekaannus on lähellä, ellei sitten tarkoitushakuisesti haluta puhua muka jostain uudesta asiasta ja tietysti mielellään ilmastonmuutokseen liittyvästä. Suomessa sanottaisiin vanhastaan meteorologijargonilla: ”kylmä ylämatala” tai ”kylmä pisara”. Lyhyesti: kyse ei ole mistään uudesta ilmiöstä, vaan ilmakehän rakenteen osasta ja sen nimittämisestä uudella tavalla, kun alaa ei muuten saada pidettyä tarpeeksi mediaseksikkäänä ja vaikka määrärahoista kilpailukykyisenä. Anteeksi suorasukaisuus, mutta kun tämän näkee, ja soisi edes jonkun sen tajuavan. Ns. tiedeyhteisö huoraa minkä ehtii jne.
Hesari tänään tiedesivullaan sivusi aihetta koko aukeaman jutullaan. Viime aikoina on esitetty että tulivuorenpurkaukset, joita viime vuosina kohtalaisen voimakkaina on esiintynyt, olisivat jarruttaneet globaalia lämpenemistä. No nyt lehti otti tämän esille, mutta ei maininnut että Suomessa rajut purkaukset lauhduttavat säätä talvella. No jos kohtalaiset purkaukset kykenevät viilentämään globaalia ilmastoa (tai vähentämään lämpenemistä), niin ne kykenevät lauhduttamaan Suomen talvisäitä. Tämän Suomen talvea lauhduttavan efektin taisin minä löytää ensimmäisenä 1980-luvulla ja sen jälkeen se on vahvistettu muuallakin.
Miten kummassa se purkaus täällä voi suoranaisesti ilmaa talvisin lauhduttaa. Lauha / lämmin vaatii, että matalat ja korkeat asettuvat siten, että tänne virtaa lauhaa ilmaa, kuten juuri nyt. Vai vaikuttaako se painejakaumaan jotenkin?
Virtauksien kautta juuri. Raju tulivuorenpurkaus jäähdyttää maapalloa, enemmän napojen lähellä kuin päiväntasaajalla (säteilyllä pidempi matka päästöissä + lumi/jää palaute-efekti) -> lämpötilaero kasvaa napojen ja ekvaattorin välillä -> länsivirtaus voimistuu -> talvella mantereiden länsiosat lämpenee. Tämä on siis todettu voimakkaiden purkauksien yhteydessä, mutta nyt on herätty siihen, että vähän pienemmillä purkauksilla olisi tällainen vaikutus. Tarkistin oman tutkimukseni, ja kyllä, sieltä löytyy signaalia keskikokoisillakin purkauksilla silloin kun tapahtuneet selvästi pohjoisella pallonpuoliskolla. Oma tutkimus siis rajoittuu vain meidän alueelle (Tukholma-Hki-Pietari-Oulu).
etelässä pk-seudulla parhaimmat kun shortsikeliä on enemmän tai vähemmän pidellyt jo vuoden päivät putkeen
Niin, olen minä nähnyt shortseja pidettävän ihan oikeastikin tässä säässä ja täällä. Eiväthän ne jalkavarret oikeasti ensiksi palele. Kaikki kelit voivat olla shortsikelejä. Ja muistan aina, kuinka minulta kerran kysyttiin puhelimessa, voiko (helmikuussa) mennä Kirkkonummelle ottamaan aurinkoa. Mitä muuta muka saatoin sanoa kuin että kyllä voi. Ihan sama ainakin minulle, missä tamineissa tuolla ulkona kukin kulkee. Alastomuuskaan ei minussa herätä ”pahennusta”.
Tarkkaan ottaen toukukuusta 2013 lähtien, eli kohta kaksi vuotta. Lämpöaalto vain yltyy yltymistään.
Terveisiä Syötteeltä!
Alkuviikko pikkupakkasessa on ollut voitelun kannalta vähemmän hiihtoa harrastavallekin helpohkoa. Lunta on runsaasti ja maisemat sitä myötä kauniita, jos kohta tykkylumi puuttuu puista. Atmösfääri kuitenkin eteläisen pohjoisen maisemissa mitä mainioin. Hankalaksi sekä hiihtäjälle että latujen kunnostajalle on luonto asian tehnyt järjestämällä vaihtelevat sääolosuhteet. Suojan jälkeen pakkasen kovettamaan lumeen ei konekaan pysty laatimaan viimeisen päälle latua. Palautetta annetaan riittämiin, mutta menoa ei tuo juuri haittaa.
Keskiviikkoisen aurinkoisen ja iltaa kohti vielä kylmenneen ja aurinkoisen pakkaspäivän jälkeen torstai näyttäytyi sumuisen sateisen suhruisena. Hiihto vaihtui kävelyyn ja oleiluun. Huonon hiihtäjän ja onnettoman voitelijan taidoilla ja kyvyillä on parempi antaa laduilla tilaa alan harrastajille. Sumu ja sade piti Syötteen syleilyssään aamusta iltaan. Onneksi on Falunin hiihtokisat ja YLE-vero – saa nauttia menosta, vaan ei sohjossa tuhraamisesta.
Perjantai aukeaa -1 -asteen ja harmaan tasaisen taivaan merkeissä. Ennusteet plussan puolella olevasta lämpötilasta panevat etelän hiihtoharrastelijan miettimään, pakkaako suksensa, tamineensa ja vaimonsa autoon ajaakseen takaisin hiittenharjulaiseen maisemaan. Toinen vaihtoehto on nöyrtyä suksivuokraamon näppärien nuorten luo ja antaa suksensa alan asiantuntijoiden käsiteltäväksi. Ehkä tämän päivän keliin tarvitaan sitä ”liisteriä”. Mene ja tiedä, mutta kun ei satu kuulumaan varusteluun. Yhtä viiden kilsan kertaa varten en mokomaa ehkä hankikaan.
Summa summarum. Syöte tarjosi alkuviikon päiviksi oikein mukavat hiihtokelit. Varmaan loppuviikoksikin jos 1. varusteet ovat oikeat, 2. osaa voitelun ja 3. asenne on kohdallaan.
Kuopiossa oli viime viikonloppuna hieno hiihtokeli, joka alkuviikosta vain parani. Kallaveden jäällä oli upeaa painella myötätuuleen. Nyt näyttää huonolta: jos lämpötila pysyy plussalla viikon verran, saa lumi kyytiä. Metsäisillä rinteillä lumi on jo sulanut aika lailla.
Sadekausi jatkuu pitkälle maaliskuun puolelle. Mitään muuta vaihtoehtoa tälle säätyypille ei yksinkertaisesti ole, kuten ei ole ollut koko talvena. Helmikuusta näyttää tulevan viimevuotistakin lämpimämpi, ja on erittäin todennäköistä että myös maalis- ja huhtikuut ovat ”poikkeuksellisen” lämpimiä. Vasta toukokuussa on mahdollista että lämpöolot normalisoituvat.
Täsmälleen samanlainen ”tapahtumaketju” löytyy 25 vuoden takaa. 1989 oli ennätyslämmintä helmikuusta toukokuulle ja lämpimän kesän ja syksyn jälkeen 1990 toistui jälleen hyvin lämmin jakso helmikuulta toukokuun alkuun. Sen jälkeinen kesä oli kuitenkin viileä. Käyköhän nyt samoin vai tulisiko nyt vielä kolmaskin lämmin kesä putkeen? Mene ja tiedä. Jossain vaiheessa kuitenkin on tultava viileämpikin jakso, aivan samoin kuin Pohjois-Amerikassakin on ollut jo useaan otteeseen. Pitää siis muistaa kuten Juha Föhrkin muistuttaa, että ”me olemme poikkeus tällä ilmavirtauksellamme”.
Jossain vaiheessa tämä lämpöjakso tietenkin loppuu. Mutta nyt kun sitä on kestänyt vajaat kaksi vuotta (keväästä 2013), näyttää todennäköiseltä että kaikkea ei ole vielä nähty. Edelliset vastaavat kestivät kuitenkin kolmisen vuotta, viimeksi 2006-2009, ja sitä ennen 1999-2002. Tuolla perusteella muutosta voitaisiin todella alkaa odottaa joskus v. 2016 aikana.
1990-luvun alun lämpöjakson josta puhut, lasken itse päättyneen vasta kylmään kesään ja syksyyn 1993, tai talveen 1995/96, riippuen tulkinnasta. Vuodet 1989 ja 1990 olivat huippulämpimiä, 1991 ei yhtä lämmin mutta silti lämmin, 1992 ja 1993 taas huippulämpimiä, 1993/94 vuodenvaihteessa oli kylmempiä jaksoja mutta kesästä 1994 seurannut vuosi oli taas huippulämmin. Tuolloin sään kuva oli muutenkin hiukan erilainen kuin nykyään, talvet olivat kyllä lauhoja mutta muut vuodenajat eivät olleet yhtä monotonisen lämpimiä kuin nykyään.
Joka tapauksessa, aika paljon on tällaisia pitkiä lämpöjaksoja ollut viimeisen sukupolven aikana, eivätkä ne näytä ainakaan laantuvan tästä eteenpäinkään.
kesä 89 oli tavanomainen
Hiihtokeleistä viis.
Hiihto urheilulajina tulee häviämään, koska luonnollisia olosuhteita sen harjoittamiseen ei enää ole. Nykyäänkin suurin osa hiihdon harrastajista on yli nelikymppisiä. Tätä nuoremmat ovat kasvaneet olosuhteissa, joissa talvisin on pääsääntöisesti lumetonta. Heillä ei ole sitä sisäistä paloa tai kiinnostusta harrastaa juuri nimenomaan hiihtoa, jota vaaditaan jotta viitsii lähteä hiihtämään jonnekin putkeen, tekoladulle, tms. keinotekoisiin olosuhteisiin.
Muutaman vuoden sisällä koittanee ensimmäinen talvi, jolloin lunta ei ole enää edes Lapissa. Se tulee olemaan lopullinen kuolinisku talviurheilulle Suomessa.
Mihin Orlando perustat tuomiopäivän ennusteesi, että lumet katoaisivat Lapista? Lauhoille talvillehan on ollut nimenomaan tyypillistä, että kun vesisateet vievät etelästä helposti vähäisetkin lumet, pohjoiseen lunta kertyy sitäkin enemmän. Tänä vuonna lunta on ollut laajoilla alueilla Pohjois-Suomessa runsain mitoin. Viime talvena lunta oli kehnonlaisesti maan keskiosia myöten, mutta silloinkin lumi ”pakkautui” Pohjois-Lappiin ja Kilpisjärvelle. Ainakaan tilastoista ei saa tukea väitteille, että lauhojen talvien lisääntymisen myötä lumet olisivat jotenkin vaarassa pohjoisessa, pikemminkin päinvastoin.
Mielestäni kun Lapissa voi olla lumetonta joulukuussa, niin siellä voi olla lumetonta myös helmi- ja maaliskuussa. 2000-luvulla on ollut useampiakin vuosia, jolloin vielä vähän ennen joulua ei Rovaniemen tai Rukan korkeudella ole ollut lunta. Tästä syystä näihin paikkoihin tulleita turisteja on jouduttu lennättämään vielä pohjoisempaan, tai matkat peruttu kokonaan, ja myös hiihtokisoja on peruttu.
Tämä on ollut mahdollista koska erittäin voimakas lounainen ilmavirtaus on tuonut lämmintä ilmaa ja pitänyt lämpötiloja nollan yläpuolella pohjoisinta Lappiakin myöten. Mitään muuta ei vaadita koko talven lumettomuuteen Lapissa kuin se, että kyseinen säätyyppi jatkuu koko talven.
Minusta tuo ei ole mahdoton skenaario, koska lounaisvirtaukset näyttävät vahvistuvan ja matalapaineet voimistuvan vuosi vuodelta. Tämä talvi on NAO-indeksin valossa ollut ennätyksellisen positiivinen eli merellinen, sarjassa joka alkaa vuodesta 1950:
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao_index_ensm.shtml
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/norm.nao.monthly.b5001.current.ascii.table
Skenaario ei ole mahdoton, muttei kovin todennäköinenkään ellei nyt sitten lähivuosina lounaisvirtaus muutu äkkinäisesti vieläkin lämpimämmäksi, mikä saisi sateet tulemaan vetenä Lapissa sydäntalvellakin. En ole ainakaan itse nähnyt kenenkään ilmastotutkijan esittäneen sellaisia visioita.
Sen sijaan marras-joulukuun osalta trendi koko 2000-luvun on ollut se, että myöhäissyksy pitkittyy ja talven alku siirtyy yhä myöhemmäksi (kylmiä marras-joulukuita on ollut oikestaan vain kaksi kertaa, 2002 ja 2010). Siksi pientä vaaraa jossain Rovaniemen korkeudella onkin, että lunta ei ole takuuvarmasti vielä vähän ennen joulua. Levillä puolestaan on jouduttu perumaan maailmancupin kisat marraskuussa 2007 ja 2011. Toisaalta on ihan luonnollista Lapissakin, että lumitilanne marraskuun alkupuolella voi olla vielä epävarma.
Sodankylässä on mitattu muuten aina (siitä lähtien kun siellä mittauksia on tehty eli 1900-luvun alkupuolelta asti) lunta jouluna. Vähiten sitä on ollut vuonna 1938: 2 cm. Luulisi, että 90-luvulla tai näin 2000-luvulla, kun useampia lauhoja talvia on ollut tuo ennätys olisi jo rikottu, mutta niin ei vain ole käynyt. En siis olisi huolissani Lapin lumista jatkossakaan.
Näinhän se menee, kun syksy siirtyy koko ajan myöhemmäksi ja kevät samalla aikaisemmaksi, niin lopulta talvi siitä välistä häviää kokonaan. Näin on jo käynyt etelässä, viimeksi 2008 ja uudestaan tänä vuonna. Pohjoisessakin on sama lopulta edessä ennemmin tai myöhemmin, koska trendi on ylöspäin – säätyypit ovat yhä yksipuolisemmin merellisiä ja matalapaineet voimistuvat, ja lisäksi ilmakehä taustalla lämpenee.
En väitä että tästä tulisi normaalitilanne Lappiin kovin pian, ja varmaankiin seuraavista 50 talvesta suurin osa on hiihtokelpoisia siellä. Mutta uskon että ensimmäinen piikki, ensimmäinen yksittäinen lumeton talvi Lapissa, ei ole enää kaukana. En ihmettelisi jos viimeistään ensi vuosikymmenellä sellainen jo nähdään.
2 cm lunta on kyllä sekin hyvin vähän Lapin oloissa jouluna. Turistin kannalta se on käytännössä lumetonta, koska lunta ei silloin ole kuin harvoissa paikoissa ja hiihtää ei voi.
Skenaario tosiaan ei ole mahdoton, mutta mikään minun silmiin osunut tutkimus ei ole ottanut esille, että meillä merellisyys ilmastossa lisääntyisi. Merellisyyden vaikutus sinällään (kun se on päällä) voi olla jatkossa tehokkaampi johtuen taustalla olevasta lämpeämisestä ja erityisesti, mikäli Atlantti on lämmin. Itse asiassa viimeisimmät tutkimukset ovat tukeneet enemmän mantereisen ilmastotyypin lisääntymistä jatkossa, johtuen jään vähenemisestä pohjoisessa, jolloin paine voi laajemmin pohjoisilla levysasteilla nousta. Ei siis toisin päin.
Masa, en minäkään tiedä tutkimuksista. Olen vaan havainnoinut asian katsomalla ikkunasta :)
Viimeisen 30 vuoden ajan merellisyys on ollut hallitsevaa ja näyttää vain yltyvän edelleen. Tästä talvesta on tulossa NAO-indeksin mukaan positiivisin eli merellisin ainakin vuoden 1950 jälkeen. Näin siis tähän asti, tulevaisuudesta en minäkään tiedä..
Nykyinen lämpökausi on todella samankaltainen vuosien 2006-2009 lämpökauden kanssa. Viime talvi muistutti hyvin paljon talvea 2006/07: joulukuu ja maaliskuu olivat huippulämpimät, mutta keskitalveen sattui muutaman viikon pakkasjakso jonka ansiosta koko talven keskilämpötila ei noussut ennätyskorkeaksi. Kevät, kesä ja syksy 2014 olivat lämpimät, aivan kuten olivat myös v. 2007. Tämä talvi puolestaan on ollut alusta loppuun tasaisen lämmin ja muistuttaa siten talvea 2007/08.
On itse asiassa todella hämmästyttävää, miten näin pitkät ajanjaksot voivat sään puolesta olla näin identtisiä keskenään. Kaikenlainen vaihtelu ja satunnaisuus näyttävät kadonneen.
kyllä tämä lämpöjakso on ollut enemmän 1999-2002 kaltainen silloin lumi kylläkin pysyi maassa useammankin viikon putkeen 2006-09 silloinhan se ei tahtonut maassa pysyä juuri millään 1999-2002 on toinenkin yhteys 1999 kesä oli samanlainen kuin 2013 2014 kesä 2001 kaltainen 2015 voisi olla 2002 kaltainen (kaikkien aikojen hellepäiväennätystä taidetaan sivuta) ja 2016 kesä on 2000-kaltainen tavanomainen
satunnaisuuden katoamisen huomaa kesän säästä
2000, 2004, 2008, 2012 lämpöolot tavanomaisia, sadetta sen sijaan runsaasti
2001, 2005, 2009, 2013 keskimääräistä lämpimämpiä, sadetta myös runsaasti
2002, 2006, 2010, 2014 loputtomalta tuntuvia helteitä ja erittäin kuivaa
2003, 2007, 2011 ja ehkä 2015 keskimääräistä lämpimämpää ja erittäin kuivaa
kesät siis menevät jo neljän vuoden jaksoissa joten kolmas lämmin kesä putkeen ei olisi lainkaan tavattomuus 2001-2003, 2005-2007, 2009-2011 ja 2013-2015 karkausvuoteen on aina osunut se tavanomainen kesä